*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Avoin kirje Carl Haglundille ja RKP:lle

Tämä kirje on vastaus RKP:n puheenjohtaja Carl Haglundin äskettäin (17.5.2014) Hangon puoluekokouksessa pitämään puheeseen. Puhe kokonaisuudessaan löytyy täältä.

 Puhe osoittaa, ettei Haglund ole seurannut pakkoruotsista käytyä julkista keskustelua – ainakaan hän ei ole lukenut ajatuksella yhtäkään pakkoruotsia kritisoivaa puheenvuoroa. Sen sijaan hän toistelee jo kauan sitten vääriksi osoitettuja väitteitä.

 

Haglund:

”Tämä kevät tarjoaa politiikkaan monia lisämausteita. Eräs helposti liiankin tulisesti maustettu kysymys on kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi kouluissa. 

- -

On ikävää, että Kokoomuksen nuorisojärjestö on mennyt mukaan tähän kampanjaan, jolla on aivan selvä tavoite: tehdä Suomesta yksikielinen maa. Työtapa on asteettaisesti etenevä, naamioitu hyökkäys kaksikielistä Suomea vastaan.”
 

1. Suomalaisuuden liitto ilmoittaa tavoitteikseen muiden muassa, että ”pakollisen ruotsin opetus muutetaan vapaaehtoiseksi kaikilla opetuksen tasoilla” ja että ”Suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi määrätään siirtymäajan jälkeen suomi. Historiallisten vähemmistöjen oikeudet omakieliseen kulttuuriin ja omakielisiin palveluihin turvataan alueellisesti ja työpaikkakohtaisesti todellisten tarpeiden mukaisesti.”

 Suomalaisuuden liitto ei siis aja yksikielistä Suomea siinä merkityksessä, että Suomessa olisi tulevaisuudessa pelkästään suomenkielisiä – liitto ei siis tähtää ruotsinkielisten joukkotuhontaan eikä sulauttamiseen. Liiton tavoitteena on virallisesti yksikielinen Suomi, eli sellainen tilanne, jossa Suomi olisi valtakunnan ainoa virallinen kieli. Tämä tarkennus on tarpeen, koska Haglundin käyttämä muotoilu voi helposti johtaa harhaan.

 

2. Vaikka Suomalaisuuden liiton tavoitteena onkin virallisesti yksikielinen Suomi, siitä ei suinkaan seuraa, että kaikkien muidenkin kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden tavoitteena olisi virallisesti yksikielinen Suomi. Samalla kytkylogiikallahan RKP:n tavoitteena olisi kansalaispalkka, koska se on ollut Vihreiden ja Vasemmistoliiton kanssa samassa hallituksessa ja koska näiden puolueiden tavoitteena on kansalaispalkka.

 On siis kestämätöntä väittää, että kaikkien kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden tavoitteena olisi virallisesti yksikielinen Suomi. Allekirjoittaneiden ainoana yhteisenä tavoitteena on ruotsin kielen opiskelun tekeminen vapaaehtoiseksi. Kaikissa muissa yksityiskohdissa esiintyy hyvinkin erilaisia näkemyksiä.

 Haglund yrittää demonisoida kansalaisaloitteen takana olevia tahoja esittämällä totuudenvastaisia väitteitä heidän tavoitteistaan.

 

3. Kansalaisaloite ei suinkaan hyökkää kaksikielistä Suomea vastaan. Kaksikielinen Suomi merkitsee sitä, että ruotsi on perustuslaissa määrätty maan toiseksi kansalliskieleksi suomen rinnalle. Pakkoruotsikysymys ei liity tähän millään tavalla. Suomen valtion kaksikieliseen identiteettiin ei millään lailla vaikuta se, mitä vieraita kieliä (muita kuin äidinkieltä) suomenkieliset opiskelevat.

 Haglund yrittää demonisoida kansalaisaloitetta väittämällä virheellisesti, että se vaikuttaisi jotenkin ruotsin kielen ja ruotsinkielisten asemaan Suomessa. Ei se vaikuta: perustuslaki määrää ruotsin asemasta kansalliskielenä, ja kielilaki määrää ruotsinkielisistä viranomaispalveluista. Kansalaisaloite ruotsin kielen pakollisuudesta luopumiseksi vaikuttaisi pelkästään siihen, että suomenkieliset saisivat itse valita ne vieraat kielet, joita koulussa opiskelisivat.

 Miten kummassa se muka heikentäisi ruotsinkielisten asemaa, jos suomenkieliset saisivat itse valita opiskelemansa vieraat kielet?

 

Haglund:

Aloitteentekijöiden käyttämä perustelu heidän puhuessaan aloitteensa puolesta on se, että yhä useammat haluavat oppia ruotsia yhä paremmin, kun he saavat tehdä sen vapaaehtoisesti. Tuollaisten yritysten seurauksia olemme nähneet aikaisemminkin, kun ylioppilaskirjoitusten ruotsista tuli vapaaehtoinen. Siitä seurasi, että ruotsinkirjoittajien osuus melkein puolittui. Samanaikaisesti niiden osuus, jotka kirjoittavat ranskan tai saksan, on vähentynyt vielä dramaattisemmin.

 

4. Ylioppilaskirjoituksissa ruotsista kyllä tuli vapaaehtoinen, mutta lukion oppimäärässä se säilyi pakollisena. Muille vieraille kielille ei siis vapautunut tilaa lukujärjestyksestä. Se, että ruotsin kirjoittajien määrä vähentyi vaikka sen opiskelijoiden määrä ei vähentynyt, johtuu siitä, että kielten oppimiseen katsotaan yleisesti kuluvan enemmän aikaa kuin vaikkapa reaaliaineiden oppimiseen. Reaaliaineen oppikirjaa lukee monta sivua samassa ajassa kun opettelee vieraan kielen oppikirjasta yhtä sivua.

 Sama vieraiden kielten oppimisen vaativuus on syynä myös siihen, että kun ylioppilaskoe antaa mahdollisuuden kirjoittaa kielten sijasta muita aineita, niin yhä useampi tarttuu tilaisuuteen ja jättää kirjoittamatta muutkin kielet.

 Pitää silti muistaa, että ylioppilaskirjoitukset edustavat vain pientä joukkoa lukiossa opiskeltavista aineista. Se, että joku jättää kertaamatta kielen siksi, koska hän ei kirjoita sitä ylioppilaskirjoituksissa, ei käytännössä tee isoa eroa kielitaidossa, jota on kuitenkin pohjustettu vuosien opiskelulla.

 

Haglund:

Tämän päivän maailmassa meidän pitäisi opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän. Tiedämme, että kielet tukevat toisiaan ja että ruotsin osaaminen tukee monien muiden eurooppalaisten kielten opintoja.

 

5. Kansalaisaloitteen allekirjoittajat eivät suinkaan halua vähentää opiskeltavien kielten lukumäärää. Kielten lukumäärä saa pysyä ennallaan, kunhan opiskelijat saavat itse valita, mitä vieraita kieliä opettelevat.

 

6. Ruotsin osaaminen tukee käytännössä merkittävästi vain muiden skandinaavisten kielten oppimista ja vähäisemmässä määrin muiden germaanisten kielten (kuten saksan ja englannin) oppimista. Sama toimii kuitenkin molempiin suuntiin: englannin pohjalta on yhtä lailla helpompi oppia sukukieltä ruotsia.

 Kun siis mietitään, kumpaa kieltä kannattaisi opetella ensin, niin eiköhän se olisi englanti, jolla kuitenkin voi maailmalla kommunikoida aika paljon isomman ihmismäärän kanssa kuin ruotsilla? Haglundin logiikalla meillä kannattaisi olla pakkoenglanti.

 

Haglund:

Mitä taas peruskouluun tulee niin pitää pitää mielessä, että sen luonne ja rakenne eivät suinkaan pohjaudu vapaaehtoisuuteen - kaikkien lasten on päinvastoin käytävä koulua, että heille voitaisiin taata tasavertainen alku elämään. Tähän alkuun sisältyy ilman muuta matematiikka, voimistelu jne.

 

7. Pitää paikkansa, että kouluaineet ovat pakollisia siinä mielessä, että meillä on oppivelvollisuus. On tärkeää, että myös vieraita kieliä opiskellaan. Mutta millä perusteella jokaikisen suomenkielisen pitää opiskella vieraista kielistä juuri ruotsia, jonka käytännön merkitys niin maailmalla kuin suurimmassa osassa Suomea on mitätön?

 Sehän on sama kuin jos matematiikassa pakollisena osa-alueena olisi esimerkiksi integraalilaskenta eikä jokapäiväisessä elämässä tarpeellisemmat peruslaskutoimitukset tai prosenttilaskenta.

 

Haglund:

Ruotsinkieli on korvaamaton osa suomalaisten identiteettiä. Se on osa kulttuuriperintöämme ja osa historiaamme. Eurooppa on myös aina ollut osa histriaamme. Olemme kaikkina aikoina tehneet kauppaa muiden maiden kanssa.

 

8. Haglund sekoittaa tässä toisiinsa valtion identiteetin ja yksittäisen kansalaisen identiteetin. Ruotsin kieli on osa Suomen valtion kaksikielistä identiteettiä. Ruotsin kieli ei kuitenkaan ole osa kuin hyvin harvan suomalaisen identiteettiä: nimittäin ruotsinkielisten ja kaksikielisten (kaksiäidinkielisten), joita on yhteensäkin alle 10 % kansalaisista. Suuren enemmistön identiteettiin ruotsin kieli ei kuulu millään tavoin - ei sen enempää kuin vaikkapa viron kieli (joka monella suomenkielisellä kuuluu "sukukieli-identiteettiin").

 

9. Kulttuuriperintöömme ja historiaamme on vaikuttanut suuresti myös Venäjä. Pitäisikö meillä siis tällä perusteella olla pakkovenäjä?

 

10. Kauppaa käydään paljon enemmän englanniksi kuin ruotsiksi. Ruotsiksi kauppaa käydään vain ruotsalaisten kanssa, englanniksi melkein koko muun maailman kanssa. Pitäisikö meillä siis tällä perusteella olla pakkoenglanti?

 

Lopuksi

 Haglund ei esitä yhtään kestävää perustelua pakkoruotsille ­– ihan samoilla perusteluilla voidaan tukea pikemminkin pakkoenglantia tai pakkovenäjää, mikä on jäänyt Haglundilta huomaamatta.

 Haglund hyökkää kielivapauttajia vastaan demonisoimalla näitä täysin perusteettomasti. Hän myös puolustelee pakkoruotsia kytkemällä sen perusteettomasti asioihin, joihin se ei mitenkään liity, kuten Suomen valtion kaksikielisyyteen ja ruotsinkielisten asemaan. Tällaisesta tunnepohjaisesta retoriikasta on vielä pitkä matka asialliseen, argumenttipohjaiseen keskusteluun.

 Näitä aivan samoja asioita olen toistellut jo moneen kertaan kielipoliittisissa kirjoituksissani, mutta valitettavasti kielipakottajat eivät lue niitä ennen kuin argumentit kohdistetaan nimetysti juuri heihin (toivottavasti edes silloin).

 Toivon, että tällä nimikoidulla vastineella saan Haglundin, RKP:n ja muut kielipakottajat luopumaan perusteettomiksi osoitettujen fraasien toistelusta. Jos pakkoruotsille löytyy kestäviä perusteluja, sellaisia olisi jo vähitellen hyvä nostaa keskusteluun mukaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Mikko Järvinen

RKP on äänestäjäkuntansa suuntaan täysiverinen populistipuolue, ainakin mitä tulee kielipolitiikkaan. Mutkia oiotaan ja pelotellaan.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Haglund tuskin on lukenut US blogien puheenvuoroja asista, mikä ei ole ihme. Jaskalta paljon hyviä pointteja, mutta jotain jäin miettimään.

1 ja 2 Kansalaisaloitteen taustatahojen osa todellakin ajaa yksikielistä Suomea, ja epäsuorasti muutkin, mikäli esim. virkamiesten kielitaitovaatimuksiin ei tule löyhennystä.

4 Tulkintasi siitä, miksi kielten kirjoittaminen romahti, on epävarma koska asiaa ei olla kunnolla tutkittu. Samanlaisia ilmiöitä on nähtävissä pohjoismaissa riippumatta millainen järjestelmä niissä on. Itselläni on käynyt mielessä, että internetin valtakaudella nuoret huomaavat kommunikoivansa englanniksi myös esim. ranskalaisten, saksalaisten ja venäjänkielisten kanssa, ja kiinnostus päntätä vaikkapa saksan kärsivällisyyttä vaativia sijamuotoja hupenee. Ruotsissa lisätyt valinnanvapauden mahdollisuudet romahduttivat kielivalinnat dramaattisesti, joten Suomessa ei kannata toistaa sellaisia virheitä. Että miten, en sitten tiedä.

5 on outo väite tai Jaska peilaa asiaa omiin mielipiteisiinä. Kansalaisaloitten monet taustahahmot kuten Orsila pitävät vaatimusta vain yhden kielen pakollisuudesta varsin hyvänä vaihtoehtona. Asiasta tuntuu olevan monenlaisia näkemyksiä.

9 Ei kuitenkaan vastaavalla tavalla. Suurin osa historiallisista kultuurituotoksista ja vaikkapa kultakausi olivat suomalaisten omia ansioita, ja erityisesti ruotsinkielisten suomalaisten ansioita.

Jaakko Häkkinen

Nähdäkseni suuri osa kantansa sanoneista niin näissä "alan" blogeissa kommentoineista kuin Vapaa kielivalinta -foorumilla kirjoittavistakin haluaa vain vapauttaa vieraiden kielten valinnan, ei vähentää niiden opiskelua. Minusta on lyhytnäköistä ajatella, että yksi vieras kieli (eli englanti) riittäisi kaikille. Mutta olisin itse valmis sallimaan sellaisenkin valinnaisuuden, että ne joille kielet ovat erityisen hankalia, voisivat korvata toisen vieraan kielen muilla aineilla.

Olennaisempaa olisi tarkastella sitä, miten paljon muita vieraita kieliä opiskellaan kuin sitä, kuinka paljon niitä kirjoitetaan. Vieraiden kielten osaamisessa ja määrässä suomalaisten ei tarvitse hävetä EU:n mittapuulla:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149098-pakko...

Kultakausi tapahtui kuitenkin Venäjän vallan aikana. Sivistyneistö ja kulttuurieliitti olivat toki isolta osin vielä ruotsinkielisiä, mutta miten se oikeuttaa pakkoruotsin? Agricolan aikana luotiin suomenkielinen kirjallisuus, ja silloin oppineiston ja kirkon kieli oli latina - eikö tämä historiallisesti merkittävä seikka siis tue samalla logiikalla pakkolatinaa?

On täysin mielivaltaista, mitä historian jaksoa kukin pitää tärkeänä. Ei historia oikeuta nykyhetkessä mitään pakkokieliä.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

En sanonutkaan, että se oikeuttaa pakkoruotsin, niitä pohdit sinä, en minä. Pointti oli, ettei nuo ole vertailukelpoisia. Suomi oli ruotsin- ja suomenkielinen, ja niillä kielillä tehtiin runoutta, taidetta, teatteria ja kansallisromanttista materiaalia.

Nimenomaan se, että Suomi eli Venäjän sortokauden alla, synnytti paljon tuota kansallisromantiikkaa ja Suomi yritti pitää kiinni omasta kulttuuristaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #5

"Nimenomaan se, että Suomi eli Venäjän sortokauden alla"

No mitä se sortokausi merkitsi tavallisille ihmisille, oppikouluissa oli muutama vuosi pakkovenäjää ja postimerkit olivat venäjänkielisiä. Paljon pahempi sortokausi meillä nyt on.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Älä vähättele Jaska latinaa!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #8

Latinallako kuvittelet suomalaisten maailmalla pärjäävän ja kauppaa käyvän? Kyllä se kävisi yhtä heikosti kuin ruotsilla tai puhumattakaan suomella. Ei meillä oikeasti ole muuta mahdollisuutta kuin laventaa kielitaitoamme maailmalla eniten puhuttuihin kieliin, kaikki muu puhe on täyttä ajankulua, josta ei ole kenellekään mitään hyötyä!

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #11

Latinasta kehittyneitä romaanisia kieliä puhutaan maailmalla paljon.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #12

Äidinkielenä se ei tietääkseni ole käytössä missään maailman kolkassa. Vai??

Vain katolisen kirkon pääkielenä se on vakituisesti käytössä ja lääketieteen tautiluokituksissa ja myös luonnontieteen eliöiden ja kasvien tieteellisissä nimissä, mutta noihin sen käyttö enimmäkseen jääkin.

Jos sinä Pertti aiot vaikka Roomassa puhua latinaa paikallisten kanssa, niin taitaa keskinäinen ymmärrys jäädä kovin vähäiseksi:)

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

1. ja 2. "Kansalaisaloitteen taustatahojen osa todellakin ajaa yksikielistä Suomea, ja epäsuorasti muutkin, mikäli esim. virkamiesten kielitaitovaatimuksiin ei tule löyhennystä."
-Taustatahot ja niiden laajat näkemykset eivät ole kansalaisaloitteen aiheena, vaan pakollisen ruotsinopetuksen muuttaminen vapaaehtoiseksi.

4. -Pitää muistaa, että kieli on vain väline, ei itsetarkoitus. Jos nuoret huomaavat että englannilla pärjää, mitä ihmeen pahaa siinä on? Ainiin pääsevät turhasta painolastista.

5. -Kai jokaisella saa olla omat mielipiteet, mutta nyt puhellaan pakollisuudesta kai, ei mielipiteistä.

9. "Ei kuitenkaan vastaavalla tavalla. Suurin osa historiallisista kultuurituotoksista ja vaikkapa kultakausi olivat suomalaisten omia ansioita, ja erityisesti ruotsinkielisten suomalaisten ansioita."
-Historia on tärkeää, mutta nyt eletään nykyisyyttä, ja koitetaan pärjätä. Jos jotakin kieltä vaan ei tarvitse elämässään, vaan pärjää vaikkapa yhdellä vieraalla kielellä, on tyhmää opiskella toista pakollisena?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomi ja ruotsi pakkokielinä ovat aikansa eläneet. Korvataan ne pakkolatinalla, joka olisi pakollinen aine ylioppillastutkinnossa.

Näin saisimme sivistyneen sivistyneistön!

http://luntatupaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168258...

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Sortokautta oli vain muutama vuosi Suomen ollessa Venäjän alaisuudessa. Muu aika oli Suomen kukoistusaikaa vapaana Ruotsin sorrosta.
Ruotsin vallan aikainen sortokausi kesti satoja vuosia.

Sillä kuten historian emeritusprofessori Heikki Ylikangas kirjoitti : " Ruotsi riisti Suomea niin kauan kuin ryöstettävää riitti."

Lisäksi Suomi oli Ruotsin alaisuudessa jatkuvien Venäjää vastaan suunnattujen hyökkäysten sotatanner. Kun huonosti kävi ruotsalaiset ja suomenruotsinkielinen ns. "eliitti" kiisivät kipin kapin häntä koipien välissä Pohjanlahden yli turvaan Ruotsiin ja jättvät suomalaiset ymmärrettävästi raivostuneiden venäläisten kostotoimille alttiiksi.

Palautettakoon muistiin taas tässäkin yhteydessä viime sotien " Munsalan soutukerho ". Siis pilkkanimitys lahden yli soutaneille suomenruotsinkielisille sotilaskarkureille.

PS Ruotsinkieliset ovat vaatineet Suomen kouluihin lisää historian opetusta. Se sopii vallan mainiosti, sillä silloin vihdoinkin paljastuu Ruotsin vallan ihanuus täydelliseksi fiktioksi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Pakkoruotsin jatkuminen edelleen aiheuttaa vain turhaa ja tarpeetonta erIpuraa eri kieliryhmien välillä. Onko se sen arvoista? Täytyy jatkuvasti ihmetellä tätä pakkoruotsittajien intoa määrätä suomenkielisten kielivalintoja edelleen käyttämällä valtaa, jota enemmistö kansasta kuitenkin vastustaa.

Kaikki täällä kirjoittavat ovat pääsääntöisesti esittäneet, että jokaisen suomalaisen tulisi valita kaksi pakollista vierasta kieltä, jossa toki mukana olisi ruotsi yhtenä vieraana kielenä valittavissa. Lähinnä on vedottu Ruotsin ja myöskin Ahvenanmaan kielipolitiikkaan, joka olisi hyvä ja oikeudenmukainen malli myös meille. Suomella ei ole varaa pakottaa koko kansaa opiskelemaan kahta pientä ja maailmalla täysin tarpeetonta kieltä.

Talouselämämme jo tarvitsee monikielisyyttä, joka tällä Suomen mallilla ei toteudu. Sijoituskielellä sanottuna: On tyhmää panna kaikkia munia samaan koriin. Nythän meillä kaikki panostus on vain englannissa ja ruotsissa, eli se saa aikaan vain yhden tärkeän - ja yhden vähän käytetyn vieraan kielen taidon enemmistölle suomalaisista nuorista. Se ei ole järkevää kielipolitiikkaa, joka myös enemmistölle on tullut selväksi, mutta politiikkojen vieraantuminen tavallisesta työelämästä ja sen tarpeista ei ole heitä vielä tavoittanut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset