Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Suvivirren uskonnollisuus riippuu tilanteesta

Olen itse epäkristitty ja vankkumaton uskonnonvapauden kannattaja, mutten silti ole kokenut Suvivirttä uskonnollisena. Minulle se symboloi pelkästään kevätkesää ja koulun loppumista, kun ei siinä kevätjuhlassa (muistaakseni) ollut mitään muuta kirkosta tai kristinuskosta muistuttavaa.

 Toki sanottakoon, että Suvivirsi koulun salissa yhteislauluna pianolla säestettynä on ihan eri tilanne kuin Suvivirsi kirkossa uruilla säestettynä. Sanoisin jopa, että tilanne kokonaisuudessaan ratkaisee, onko kyseessä uskonnollinen vaiko "vain" kulttuurillinen tapahtuma.

 Julkisuudessa on puitu paljon Suvivirren sanoitusta ja laskettu mm. että sana "Jumala" esiintyy siinä vain kerran. Tämä on kuitenkin täysin epäolennaista sen uskonnollisuutta arvioitaessa.

 Rajanveto minkä tahansa teoksen sisällön (tässä sanoitustekstin) perusteella on hankalaa ja johtaisi nyrkkisääntönä (esim: "ei saa esiintyä jumalia eikä kirkollisia juttuja") täysin absurdeihin ylilyönteihin. Silloinhan neutraaleista julkisista taidemuseoista ja -näyttelyistäkin pitäisi poistaa kaikki sellaiset maalaukset, joissa vilahtaa, kirkko, pappi, risti tai jokin muu tunnistettava uskonnollinen symboli!

 Ei siis ole tässä olennaista, esiintyykö teoksen sisällössä uskonnollisia aiheita vai ei. Olennaista on teoksen esittämisyhteys. Kirkossa jumalanpalveluksen yhteydessä Suvivirsi tai Albert Edelfeltin maalaus "Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä" ovat uskonnollisia, mutta koulussa neutraalissa kevätjuhlassa tai kaupungilla neutraalissa taidenäyttelyssä/museossa ne eivät ole uskonnollisia vaan "vain" osa suomalaista kulttuuriperintöä.

 Siitähän emme pääse mihinkään, että kulttuuriperinnössämme on paljon alkuaan uskonnollislähtöistä mutta sittemmin neutraalistunutta ainesta. Kuitenkin kristillislähtöisten ainesten rinnalla on myös pakanallislähtöisiä aineksia: osa niistä on kiinnittynyt kristillisiin aineksiin jo Lähi-idässä, osa vasta täällä Suomessa. 

 On myös paljon yksilöllistä vaihtelua siinä, mikä teos tai kulttuuripiirre koetaan uskonnolliseksi ja mikä jo maallistuneeksi ja neutraaliksi. Kenenkään yksittäisen ihmisen näkemys ei voi olla kenenkään toisen näkemystä tärkeämpi.

 Vain tilanne kokonaisuutena voi määrittää uskonnollisuuden, ei yksittäinen teos itsessään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Suvivirsi on virsi ja virret ovat laulettuja rukouksia. Jos niitä laulaa ajatellen, ettei siinä ole mitään uskonnollista, on se mielestäni loukkaus niitä kohtaan, jotka uskovat jumalaan joka kuuntelee rukouksia.

Itselleni tämä on ollut suurin syy olla laulamatta Suvivirttä.

Sanot: "Kenenkään yksittäisen ihmisen näkemys ei voi olla kenenkään toisen näkemystä tärkeämpi"

Näinpä, mutta ihmisoikeudet koskevat jokaista. Virren jättäminen laulamatta yhteisessä tilaisuudessa ei loukkaa niitten uskonnonvapautta, joiden vakaumukseen se sopii, sillä heillä on mahdollisuus laulaa sitä muualla. Ne taas, joiden vakaumukseen virsien lauluu ei sovi, joutuvat nykyisessä tilanteessa painostetuiksi harjoittamaan uskontoa. Tämän luulisi olevan aika selkeä asetelma.

Varsinkin kun virren tilalle löytyisi samaan säveleen sanoitettuja uskonnottomia versioita, en ymmärrä virren puolustajia yhtään.

Jaakko Häkkinen

Mikseivät ihmiset voisi laulaa virsiä lauluina, tajuamatta uskonnollista sisältöä, aivan kuten ihmiset voivat laulaa vaikkapa "väärän puolueen" aatteellisia lauluja yhtä viattomasti?

En ymmärrä, ketä se loukkaa, jos joku laulaa laulua liittämättä siihen samoja uskonnollisia sävyjä kuin "tosiuskovat". Onko taidettakin katsottava vain sen ainoan oikean suodattimen läpi, jonka "tositaiteentuntijat" määräävät?

Ja kuten perustelin, tekstin sisällön perusteella jonkin uskonnolliseksi määrittäminen johtaa umpikujaan.

Siitä olen samaa mieltä, että ketään ei saisi painostaa osallistumaan Suvivirren laulamiseen. Mutta ketään ei myöskään tarvitse painostaa jättämään Suvirsi pois kevätjuhlasta, koska se nyt ei vain koulun kevätjuhlassa ole uskonnollinen, vaikka kirkossa onkin.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

"Mikseivät ihmiset voisi laulaa virsiä lauluina, tajuamatta uskonnollista sisältöä, aivan kuten ihmiset voivat laulaa vaikkapa 'väärän puolueen' aatteellisia lauluja yhtä viattomasti?"

Juurihan minä sen tuossa sanoin? Sama pätee poliittisiin lauluihinkin, eivät kaikki niitä halua/suostu laulamaan. Kaikkien mieltä ei rauhoita ajatus "no emmä ny tosissani". Kun tässä virsiasiassa uskonnollista sisältöä vielä tuputetaan LAPSILLE, on tilanne ihan oikeasti vakava. Lasten uskonnollisen kasvatuksen tulee olla heidän vanhempiensa päätettävissä, myöhemmin lapsen itsensä - koululaitoksella, jonka tulisi lain mukaan olla vakaumuksellisesti neutraali, ei voi tehdä tällaista.

Minä taas en ymmärrä, miten joku voi olla ymmärtämättä, että muita vakaumuksia omaava voi ottaa toisen uskonnon virret vakavasti. Taide ei tähän liity mitenkään, paitsi ehkä jos kuvaamataidon opettaja pakottaa maalaamaan enkelin.

Mitä tulee tekstin sisältöön, se on tässä toissijainen asia ja epätoivoinen yritys puolustella virttä. KAIKKI tietävät sen uskonnollisen merkityksen.

"ketään ei myöskään tarvitse painostaa jättämään Suvirsi pois kevätjuhlasta"? Kyllä täytyy. Jos sen joku kokee olevan vastoin omaa vakaumustaan, se on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaisesti vastoin uskonnonvapautta. Ei tässä auta selittelyt, virsi on virsi.

Kerropa minulle, miksei tilalle voisi laittaa samaan säveleen uudelleen sanoitettua laulua, vaikkapa Suvilaulua? Tätä olen koittanut teiltä virrenpuolustajilta udella, mutten ole saanut perusteita. Itseasiassa en ole saanut edes vastausta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #3

Hannu, sinulta on mennyt ohi koko kirjoitukseni pointti. Ei virsisyys tai uskonnollisten sanojen mukanaolo tee laulusta uskonnollista vaan tilanne.

Mietipä jotain pop-kappaletta, jossa puhutaan Jumalasta (esim. jenkeillä välillä). Ei kristillissävyinen sanoitus tee kappaleesta mitään pakkotuputettua uskonnollisuutta! Vasta jos kappale esitetään kirkossa, siitä tulee uskonnollinen tilaisuus. Sama koskee tietysti myös kappaleita, joissa ei ole edes uskonnollisia sanoja, jos ne esitetään kirkon tilaisuudessa!

Ymmärrätkö?

Sinun logiikallasi julkisissa, ei-kristillisissä radioissa eivät saisi soida kappaleet, joissa edes mainitaan mitään uskonnollista, koska ne muka loukkaisivat jonkun uskonnonvapautta. Järjetöntä!

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #4

Olet täysin väärässä. Pop-kappale ei muutu rukoukseksi jos se esitetään kirkossa, eikä rukous muutu maalliseksi lauluksi jos se lauletaan kirkon ulkopuolella.

Olet yhtä väärässä siinä, mitä kuvittelet minun yrittävän sanoa. En minä ole kieltämässä uskonnollisia lauluja julkisissa tiloissa, enkä yksityistä uskonnonharjoittamistakaan. Vaan sen, että muita vakaumuksia edustavat joutuvat osallistumaan uskonnon harjoittamiseen vastoin uskonnonvapautta. Suomen koululaitos on lain mukaan vakaumuksellisesti neutraali, sillä on säännöt, joiden pitäisi tällaiset estää. Mutta valtauskonto alistaa lapset indoktrinaatiolleen väkisin.

Radion voi sulkea jos sieltä tulee itselle epämieluista ohjelmaa. Lapsen taas tulee saada osallistua yhteiseen juhlaan. Vertaat kamelia mäntyyn, kaksi täysin eri asiaa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan esimerkiksi risti koulun seinällä on ok, koska se on passiivinen uskonnollinen symboli. Virsi taas on aktiivinen sellainen, johon vielä ryhmäpaineella painostetaan.

Kevätjuhla on YHTEINEN juhla, eikä siihen siten saa sisältyä elementtejä, joihin kaikki eivät vakaumuksensa vuoksi voi osallistua. Sama pätee kouluissa pidettäviä uskonnollisia aamunavauksia, joilta välttyäkseen oppilaiden pitäisi käytännössä poistua rakennuksesta - kuulutukset kun yleensä kuuluvat koko taloon. Ja samalla joutuvat vakaumuksensa näyttämään, sekin vastoin uskonnonvapautta.

Toimituksen poiminnat