Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Englanti yhteiskunnalliseksi kieleksi Suomessa?

 Käsittelen tässä kirjoituksessa Risto Siilasmaan ehdotusta englannin tekemisestä viralliseksi kieleksi Suomessa. Meillä on monta eri vaihtoehtoista tulkintaa sanalle "virallisuus":

 1. Kansalliskieli = valtio tukee kieliryhmää ja sen kulttuuria. Suomen nykyiset kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

 2. Viranomaiskieli = viranomaispalvelujen kieli. Suomeksi, ruotsiksi ja kolmella saamelaiskielellä on oikeus saada valtiollisia viranomaispalveluja koko maassa ja kunnallisia viranomaispalveluja kotiseutualueella, eli kunnissa, joiden (edes toisena) virallisena kielenä kyseinen kieli on.

 3. Pakkokieli = kieli, jota on pakollista opiskella koko maassa. Nykyisiä pakkokieliä ovat suomi ja ruotsi.

 

Koska Siilasmaan ehdotus on niin epämääräinen ja tulkinnanvarainen, käsittelen kaikkia vaihtoehtoja. Käytän näistä kolmesta eri tasosta yhteistä kattokäsitettä yhteiskunnallinen kieli. En tiedä, ovatko ehdotuksen lytänneet tahot kuten professori Laura Kolbe ymmärtäneet, että nämä kolme tasoa ovat erillisiä: Kolbe kun puhuu sekä pakkoenglannista että perustuslaista kommentoidessaan Siilasmaan ehdotusta:

 Laura Kolbe: "Virallisen kielen status merkitsisi perustuslain muutosta."  – Kansalliskielen asema vaatisi perustuslain muutosta, viranomaiskielen asema sen sijaan vaatisi uuden kielilain koskemaan englannin kieltä. Joka tapauksessa muutosten suuruus ei ole pätevä vasta-argumentti: lakeja muutetaan, jos se nähdään perustelluksi.

 Laura Kolbe: "Ne, jotka liikkuvat kansainvälisissä kuvioissa, tekevät sen jo englanniksi. Se ei tuo mitään lisäarvoa, että koko maa pakkoenglantilaistetaan." – Pakkoenglannilla ei ole mitään tekemistä englannin kielen "virallisuuden" kanssa, tulkittiinpa se sitten kansalliskieleksi tai viranomaiskieleksi. Kielen pakollisuus on täysin irrallinen kolmas tasonsa.

 

1. Englanti kansalliskielenä

 Tämä on kauimpaa haettu vaihtoehto. Englanninkieliset eivät ole suuri ja tärkeä kansallinen kieliryhmä, ja lisäksi englanninkielistä kulttuuria tulee jo valmiiksi joka tuutista, ilman mitään tukitoimiakin. Ohittakaamme siis tämä tulkintavaihtoehto asiaankuulumattomana. Siilasmaa tuskin tarkoitti tätä.

 

2. Englanti viranomaiskielenä

 Tämä taso liittyy konkreettisesti yhteiskunnassa selviämiseen, joten tämä on todennäköisimmin Siilasmaan tarkoittama taso. Tällöin suomalaisessa yhteiskunnassa olisi oikeus asioida valtiollisten viranomaisten (listattu täällä) kanssa englanniksi – suomen, ruotsin ja kolmen saamelaiskielen ohella. Siilasmaa tuskin haluaa poistaa viranomaiskielten joukosta mitään nykyistä kieltä vaan ainoastaan lisätä englannin muiden joukkoon.

 Englanninkielisillä ei ole kotiseutualuetta, koska heidän osuutensa ei missään kunnassa ole yli 8 %, joten englanninkielisiin kunnallisiin viranomaispalveluihin heillä ei silti olisi oikeutta. Luultavasti Siilasmaa kuitenkin tarkoittaa, että englannilla pärjäisi yhteiskunnan kaikilla tasoilla, eli myös kunnalliset viranomaispalvelut olisi mahdollista saada englanniksi koko maassa.

 Tällöin olisi perusteltava se, miksi englanti nousisi suomea, ruotsia ja saamelaiskieliä tärkeämmäksi – nykyään edes suomeksi ei nimittäin tarvitse tarjota kunnallisia viranomaispalveluja kunnissa, joissa suomenkielisten määrä ei saavuta kunnan kaksikielisyyteen vaadittavaa rajaa 8 % (ylöspäin).

 

3. Englanti pakkokielenä

 Jotta englanniksi todella voisi pärjätä yhteiskunnassa, pitäisi sillä selvitä myös kaupassa, apteekissa ja autokorjaamolla. Ei siis riitä, että pelkästään viranomaisissa saisi englanninkielistä palvelua. Ainoa keino varmistaa, että jokaikinen palveluammatissa toimiva suomalainen osaisi englantia, olisi pysyvä ja valtakunnanlaajuinen pakkoenglanti.

 Tällöin pakkotoisestakotimaisesta olisi luovuttava, koska ei ole mitään järkeä siinä, että jokainen suomalainen osaisi vain suomea, englantia ja ruotsia. Se ei olisi monipuolista kielitaitoa. Pakkoenglantia vastaan pätevät myös lähes kaikki samat argumentit kuin pakkoruotsiakin vastaan, paitsi ettei pakkoenglanti olisi turha – senhän osoittaa jo se, että lähes jokainen suomalainen koululainen opiskelee englantia jo nyt, vaikka se on vapaavalintainen.

 On toki pieni askel järkevämpään suuntaan, että oikeasti tarpeellinen englanti nousisi ruotsin ja/tai suomen rinnalle pakolliseksi vieraaksi kieleksi, mutta kielivapauden argumenttien valossa askel on loppujen lopuksi hyvin pieni. Aivan samat argumentit suomalaisten kielivalinnan köyhyydestä pätisivät pakkoenglantiakin vastaan.

 Sen sijaan käytännön tasolla askel olisi merkittävämpi, koska jo nyt lähes kaikki suomalaiset koululaiset opiskelevat englantia, kun taas ruotsin tilalle moni valitsisi mieluiten jonkin muun kielen. Toisin sanoen käytännön seurauksiltaan – kun siis lasketaan kuinka moni saa lukea niitä kieliä, joita itse haluaa – pakkoruotsin vaihtaminen pakkoenglantiin olisi paljon lähempänä täydellistä kielivapautta kuin nykyistä pakkoruotsimallia.

 Rautalankaa: lähes kaikki suomalaiset koululaiset lukevat englantia jo vapaaehtoisesti, joten paljon pienempi osuus kokisi itsensä pakotetuksi kuin pakkoruotsin kohdalla.

 

3a. Englanti virkamiespakkokielenä

 Huomattakoon, että pakkoenglantiin ei automaattisesti liity virkamiespakkoenglanti siinä mielessä kuin meillä nykyään on virkamiespakkoruotsi. Koska englantia kuulee ja näkee suomalaisessa mediassa paljon enemmän kuin ruotsia, voitaisiin luottaa siihen, ettei kielitaito ruostu. Niinpä pakkoenglannin voisi rajoittaa esimerkiksi peruskouluun. Ainakaan erikoislukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa vieraiden kielten opiskeluun ei tarvitsisi enää panostaa paljonkaan.

 Toisaalta ihan sama lukumääräargumentti pätee pakkoenglantia kuin pakkoruotsiakin vastaan: siinäkin koko kansa pakkokoulutettaisiin englannin osaajiksi aivan yhtä pienen vähemmistön vuoksi. Jos oletettaisiin jokaisen maahanmuuttajan osaavan englantia, olisi tämä kieliryhmä myös noin viiden prosentin suuruinen, aivan kuten ruotsinkielinen väestökin. Millä oikeudella siis enemmistöstä koulutetaan pienen vähemmistön palvelureservi? Eikö olisi oikeudenmukaisempaa kouluttaa maahanmuuttajat maan kielelle ja tavoille?

 Vaikka asiaa kuinka yksityiskohtaisesti pyörittelemme, emme pääse ongelmien ohi: pakkoenglanti olisi argumenttien tasolla ihan yhtä väärin kuin pakkoruotsikin. Se olisi sitä paitsi käytännössä turha: lähes kaikki suomalaiset koululaisethan opiskelevat englantia jo ihan vapaaehtoisestikin.

 Pakkoenglannilla olisi vain välinearvo, jos sen avulla päästäisiin eroon pakkoruotsista. Sen jälkeen pakkoenglannistakin pitäisi luopua. 

 

Lopuksi

 Ainoa taso, jolla englannin "virallisuus" olisi mielekäs ja perusteltu, olisi siis viranomaiskielen taso. Se ei ottaisi mitään pois muilta viideltä viranomaiskieleltämme. Lisäksi lähes kaikilla nuorempien sukupolvien suomalaisilla on jo valmiiksi englannin taito, joten virkakelpoisuuden suhteenkaan ei epätasa-arvoisuutta syntyisi englannin vuoksi.

 Pieni lisäkustannus syntyisi siitä, että kaikkia lomakkeita pitäisi olla tarjolla myös englanniksi – vaikka aika paljonhan niitä kyllä on jo nykyäänkin, perustuen juuri ajatukseen, että useimmat(?) maahanmuuttajat asioivat aluksi englanniksi.

 Mitään ei nähdäkseni ainakaan välittömästi hävittäisi siinä, että suomalaisessa yhteiskunnassa voisi tulla toimeen englanniksi. On kuitenkin pohdittava myös pitkän tähtäimen vaikutuksia:

- Johtaisiko tilanne entistä suurempaan maahanmuuttajien eristymiseen?

- Miksi maahanmuuttajat opiskelisivat suomea, jos tulisivat toimeen englanniksi?

- Riittäisikö englanti Suomen kieliryhmien yhteiskielenä luomaan kansakunnallista yhteenkuuluvaisuutta?

- Johtaisiko tilanne kaksiäidinkielisyyteen ja sitä kautta lopulta suomen kielen hylkäämiseen ja kuolemaan? (Koska suomi olisi näistä kahdesta kielestä "turhempi".)

 Lopuksi on vielä sanottava, ettei englanniksi pärjääminen vielä yksinään houkuttele tänne ulkomaalaisia huippuosaajia. Kielitaidosta ei ole apua, jos suomalaiset naapurit eivät tervehdi millään kielellä!

 Ja loppujen lopuksihan palkkataso taitaa kuitenkin olla määräävä tekijä siinä, saadaanko maahamme huippuosaajia.

 

P.S. Kuulin juuri, että Uusi Suomi uutisoi tästä kirjoituksesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Siellä kaupassa, postissa ja pankissa ei paljon ruotsia tarvitse muualla kuin länsirannikolla. Olen ollut kaupassa sen kymmenisen vuotta duunissa ja vuodesta 2001 ei ole kukaan kokeillutkaan puhua minulle ruotsia (en ainakaan yhtäkään muista), mutta harva se päivä tulee joku kysymyään Do you speak english? ja Vastaan että Yes. Ja nykyisin vielä paljon enemmän kuin silloin vuonna 2001 tulee näitä enkkuja ja ruotseja ei yhtään. Asustelen Jyväskylässä, siis keskellä suomea. Englantia opin leffoista, kirjoista, tietokonepeleistä ja hieman myös koulustakin.

Enpä kyllä sillä ruotsilla paljon pärjäiliskään, ehkäpä se on niin yleistä että siksi ruotsinkieleiset mielummin pysyvätkin siellä länsirannikolla tai puhuvat sitten siellä kaupassa mielummin englantia jos sattuvat muualle suomeen eksymään.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Englanti ja Ruotsi suomen virallisiksi kieliksi. Yle saa mittauksessa varmasti ainakin 73% kannatuksen.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Kansalliskielikäsite on määriteltävä uudelleen,
palattava käsitteen oikeille juurille.

Nykyinen tulkinta on väärä!

Englanti ei todellakaan voi olla kansalliskieli,
mutta se voisi olla "virallinen kieli"
Häkkisen kuvaamalla tavalla.

Ruotsi taas voi olla kansalliskieli koko maassa,
mutta virallinen vain niillä alueilla,
missä on merkittävä määrä ruotsinkielisiä.

Kansalliskieli ei ole sama kuin virallinen kieli.
Kansalliskieli on ensisijaisesti symbolinen käsite.

Tarvitaan uutta raikasta ajattelua Kolben(kin)
edustaman ajatusluutuman tilalle.

JH:"On kuitenkin pohdittava myös pitkän tähtäimen vaikutuksia"

Juuri näin!
Olemme samojen peruskysymysten äärellä kuin Snellman aikoinaan.
Kannattaa lukea Snellmanin kootut teokset.

Jaakko Häkkinen

Juuri näin!

"Englanti ei todellakaan voi olla kansalliskieli,
mutta se voisi olla "virallinen kieli"
Häkkisen kuvaamalla tavalla.

Ruotsi taas voi olla kansalliskieli koko maassa,
mutta virallinen vain niillä alueilla,
missä on merkittävä määrä ruotsinkielisiä."

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Antaa asioiden mennä omalla painollaan. Pakkoruotsi poistuu ja haluenglanti, -saksa, -kiina,..... hiljalleen syrjäyttää Suomen kielen. Globaalissa systeemissä riittäisi yksi kieli, kiinaespengtaijotainsinnepäin.

Jaakko Häkkinen

Globaalisti riittäisi, jos älykkäimmät ja monilahjakkaimmat 10 000 maailman ihmistä valittaisiin jatkamaan elämää ja muut tapettaisiin turhina luonnonvarojen kuluttajina. :-) Riittämisestä ei tässä kuitenkaan ole kysymys, vaan jokainen yksilö ja kieli on itseisarvoisesti tärkeä.

Suomalaiset eivät katoa tai kuole, jos he menettävät suomen kielen, mutta he lakkaavat olemasta suomalaisia, ainakin pidemmällä tähtäimellä.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Pidemmällä tähtäimellä riittää ja tulee tapahtumaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Terveyden- ja sairaanhoidossa pitää muuten viranomaisohjeistuksen mukaan kaikille tarjota palvelua henkilön äidinkielellä - tarvittaessa tulkin välityksellä.

Jaakko Häkkinen

Kaikilla äidinkielillä?! Onko tähän jotain virallista lähdettä? Kuulostaa... utopialta.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Valviran suullinen ohje. Sairaalan on hankittava tulkki aina tarvittaessa. Vaikeahan on hoitaa ilman keskustelumahdollisuutta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #10

Netistä löydän vain sellaisia velvoitteita palvella äidinkielellä, jotka koskevat suomea ja ruotsia - muiden kielten osalta en onnistu löytämään äidnkielistä palveluvelvoitetta.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #11

Eihän se mikään lakisääteinen juttu ole, mutta virkamiesohje kuitenkin. Sairaanohoidossa pitää noudattaa Valviran ohjeita.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #12

Löysin tällaisen kohdan Valviran sivuilta:
"Potilaan äidinkieli, kulttuuri ja hänen yksilölliset tarpeensa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon hänen hoidossaan ja kohtelussaan."
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveyden...

Ei siinä siis käsketä palvelemaan jokaisella mahdollisella äidinkielellä, vaan mahdollisuuksien eli resurssien mukaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #13

Puhelintulkkaus löytyy 24/7 :-)

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Englannin saadessa jonkinlaisen virallisen aseman Suomessa - josta minulla ei ole mielipidettä, ei puolesta eikä vastaan - syntyisi aivan samanlainen ongelma kuten ns. suomenruotsalaisten palveluista.

Noin 30 % suomalaisista kokee, että heidän englannin kielen taitonsa on puutteellinen esim. arkiseen asiointiin. Kuinka ollakaan aivan samansuuruinen 30 %:n osuus suomenruotsalaisista pitää heidän omaa suomen kielen taitoaan niin puutteellisena, että asiointi on vaikeata. Joten miten turvattaisiin niiden suomalaisten oikeuksia, jotka eivät syystä tai toisesta osaa englantia - vanhukset, lapset, kouluongelmaiset, maahanmuuttajat?

Jos EU-integraatio jatkuu nykymenoaan, ja englannille vakiintuu julkinen asema Suomessa, suomen kieltä tullaan pian pitämään haittana tavaroiden ja palveluiden vapaalle liikkumiselle. EU on jo nyt säätänyt, ettei suomen kieltä voida vaatia Suomessa toimivan lääkärin valtuuttamisessa lääkärintoimeen.

Aivan samalla tavalla kuin ns. suomenruotsalaisten palvelujen turvaamisessa, viranomaiskoneisto todennäköisesti lähtisi johonkin uuteen kielioikeusprojektiin. Tämä kuitenkin jäisi pelkäksi paperiksi, sekin. Aivan samalla tavalla kuin ruotsia osaavia viranhaltijoita tai asiakaspalvelijoita ei välttämättä löydy tänään, myös tälle 30 %:n englanninummikkojen joukolle monesti sanottaisiin, ettei suomentaitoista henkilöä nyt satu olemaan paikalla tänään, on vain puolalaisia lääkäreitä ja espanjalaisia hoitajia, tulkaa huomenna, tai puhukaa englantia.

Jaakko Häkkinen

Hyviä pointteja, Andelin. On tosiaan mietittävä, mitä seuraavia askelia ensimmäiset askeleet mahdollistavat.

Useampi viranomaiskieli pakottaa miettimään, olisivatko kielitaitovaatimukset yksilökohtaisia (kaikkien osattava suomea, ruotsia ja englantia) vai laitoskohtaisia (kolme erikielistä lääkäriä). Kuitenkaan suomen taidosta ei käsittääkseni oltaisi luopumassa Siilasmaankaan ideassa - englanti ei siis korvaisi suomea ja ruotsia vaan tulisi rinnalle (korjatkaa jos hän tarkoittaakin toisin).

Löytyykö tuosta EU-säädöksestä jotain lisätietoa? Kuulostaa hälyttävältä.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

"EU on jo nyt säätänyt, ettei suomen kieltä _tarvitse_ vaatia Suomessa toimivan lääkärin valtuuttamisessa lääkärintoimeen."

Mielestäni tuo olisi oikeampi muotoilu.

Työnantajan vastuulla on huolehtia lääkärin kielitaidon riittävyydestä.
Jos väestöstä 90 % puhuu kunnassa suomea, kunnan on huolehdittava siitä, että kunnassa on suomea osaava lääkäri.
EU ei tietenkään vaadi kunnanlääkäriltä suomen kielen taitoa.

http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet/kielit...
Kielitaito

Terveydenhuollon ammattihenkilöllä pitää olla sellainen kielitaito, että hän pystyy sen avulla selviytymään tehtävistään.

Valvira ei voi vaatia Suomen ja muiden EU/ETA-valtioiden kansalaisilta todistusta kielitaidosta, mutta työnantaja voi sitä edellyttää. Työnantajan on aina varmistuttava siitä, että kaikilla hänen palkkaamillaan henkilöillä on riittävä kielitaito niihin tehtäviin, joita he suorittavat.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Andelinille vielä täsmennykseksi, että kuntatyönantaja taatusti vaatii ruotsin osaamista lääkäriltä, jos kunnan asukkaista 90 % on ruotsinkielisiä..Kuinkahan monta sellaista kuntaa Suomessa on ?
90 %:sti suomenkielisiä kuntia taitaa olla 95 % Suomen kunnista...
arvaan ma!

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Häkkinen: tässä melkein vuoden vanha uutinen, ilmeisesti silloin vielä vireillä ollut asia: http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/441384/EU+estaa+l...

J.V.Lehtonen: puhut nyt siitä, miten lakien, säädösten ja työhönottovaatimusten kautta pyritään takaamaan kielellisisiä palvelutasoja. Tämä on kuitenkin teoriaa. Kun puhutaan kielellisten vähemmistöjen palveluista takerrutaan usein siihen miten palveluja pyritään hoitamaan esim. ns. pakko- ja virkamiesruotsilla tai -saamella. Vähemmälle huomiolle jää se, että tämä ei vielä välttämättä takaa näitä palveluja (mikä sinänsä onkin hyvä argumentti esim. pakkoruotsia vastaan). Päivittäin on siis tuhansia tapauksia, jossa vähemmistökieliset suomalaiset vain hyväksyvät, että palvelu tulee enemmistönkielisenä. Ne 70 % suomenruotsalaista, jotka puhuvat sujuvaa suomea, menevät sen lääkärin luokse, jonne pääsevät nopeiten, tai valitsevat sen puhelinpalvelun numero ykkösen tai kakkosen, jonka takaa saa nopeiten asiansa hoidettua.

Näin tulee käymään myös niillä aloilla, joilla se enemmistö, joka ei kaihda englanninkielistä asiointia, saa omat asiansa hoidettua ns. eliittikaistalla.

Lähimmällä terveysasemalla kaksikielisessä kotikunnassani kaikki kuusi lääkärinvirkaa oli jokin aika sitten täyttämättä. Sinne palkattiin mm. virolaislääkäri, joka ei tietenkään osannut ruotsia. Mutta parempi niin, kun ei yhtään lääkäriä, ja mukava ja tehokas nainen onkin. Mutta tulevaisuudessa esim. Virosta palkattavat lääkärit eivät välttämättä osaa suomeakaan. Englanti on myös Virossa valtaamassa nopeasti alaa; jo suomalaisena turistinahan joutuu yhä useammin huomaamaan, että suomalaisiakin palvellaan mieluiten englanniksi, eikä niin kuin ennen suomeksi. So, better one doctor, than none at all, kunnassa kuin kunnassa.

Aivan samalla tavalla kuin väitetään, että "kaikki" suomenruotsalaiset pärjäävät suomen kielellä, niin tullaan väittämään, että "kaikki" suomalaiset pärjäävät englannilla. Katsotaan, onko todellakin näin.

Jaakko Häkkinen

Kiitos linkistä! Luultavasti tuon voi tulkita niin, että EU sallii kielitaidottomien lääkärien palkkaamisen, jos jokin taho Suomessa haluaisi jostain kumman syystä sellaisen palkata. Toivottavasti ei halua - hoitovirheet kun tulevat kuitenkin kalliiksi...

Selvä porsaanreikähän tuo on, kun samalla EU:n ulkopuolelta tulevien kielitaitovaatimuksia tiukennetaan ennestään.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Ehdotus pitää nähdä kilpailukyvyn ja taloustilanteen parantamisen valossa. Muistan kuulleeni tutkimuksesta, jossa havaittiin, että virallisesti englanninkieliset valtiot Afrikassa ovat rikkaampia kuin ei-englanninkieliset.

Yritin herättää aiheesta jo keskustelua toisen blogin kommenteissa: http://sebastiantynkkynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi...

Jos tulkitsen oikein (ainoa lähteeni on YLE:n lyhyt video), Siilasmaan ehdotuksen kova ydin on se, että Suomeen luodaan kansanryhmä (todennäköisesti jatkuvasti kasvava), joka ei paikallisia kieliä tule koskaan puhumaan. Pitkällä aikavälillä (satoja tai tuhansia vuosia) voidaan ennustaa, että tämä käy paikalliskielten turmioksi.

Jaakko Häkkinen

Näin minäkin Siilasmaan ehdotuksen tulkitsin: Suomeen syntyisi väestöryhmä, joka ei osaisi eikä opettelisi paikallisia kieliä.

Sikäli hassua, että sellaiset varmaankin olisivat "vain töissä täällä" ja lähtisivät muutaman vuoden jälkeen pois. En nimittäin ymmärrä, miten kukaan haluaisi olla osaamatta alueen kieliä jos jäisi tänne pysyvästi. Kielen oppiminen voi tuntua resurssien haaskaukselta parin vuoden takia, mutta aika orvoksi jää olo Suomessa ilman paikalliskiel(t)en taitoa, jos meinaa loppuelämänsä täällä viettää.

Toimituksen poiminnat