Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Virhetulkintoja kansalliskielen statuksesta

Tämä kirjoitus ei liity suoraan pakkoruotsikysymykseen eli valtakunnallisesti pakolliseen toisen kotimaisen kielen opetukseen. Olen kuitenkin sivunnut ennenkin näitä liitännäisaiheita, esimerkiksi ruotsinkielisiä palveluja, identiteettituputusta, vihaa ruotsinkielisiä kohtaan, suomenkielisten syrjintää Pohjoismaiden (ministeri)neuvostossa sekä ruotsinmielistä historianvääristelyä.

 Kansalliskielen status perustuslaissa merkitsee sitä, että kieli on esimerkiksi nuoriin maahanmuuttajakieliin verrattaessa erityisasemassa viranomaisten kanssa asioitaessa sekä koulukielenä ja median kielenä:

 "Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

 Kansalliskielen status ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikilla kansalaisilla olisi velvollisuus osata ruotsia. Ruotsi on nimittäin ollut kansalliskieli jo paljon ennen kuin kouluihin säädettiin pakkoruotsi. Valtion kaksikielisyys ei edellytä yksittäisen kansalaisen kaksikielisyyttä (ei kaksiäidinkielisyyttä eikä edes kaksikielitaitoisuutta) - tämä on pelkkä virhetulkinta.

 

Ylemmyydentuntoa...

Seuraava nimetöity (malli: mitätön → mitätö|ity) esimerkki on Puheenvuoron blogien keskusteluista:

 "Minulla on muuten aina ollut aivan eri käsitys siitä, miksi molemmat kansalliskielet ovat kaikkien suomalaisten lukujärjestyksessä: Ettei olisi tilannetta jossa ei olisi edes avaimia ymmärtää toisen kansalliskielisen puhetta, medioita, tai työyhteisökieltä."

 Miksi kansalliskielen statuksen saanut vähemmistökieli olisi yhtään sen tärkeämpi kuin kaikki ne muut vähemmistökielet, jotka eivät ole kansalliskieliä (esimerkiksi saamelaiskielet) tai joilla ei ole mitään muutakaan virallista statusta (esimerkiksi maassamme nuoret maahanmuuttajakielet)?

 Kuten perustuslaista näemme, kansalliskielen status merkitsee vain sitä, että kieli on valtion silmissä erityisasemassa ja erityissuojeluksessa. Kieli ei kuitenkaan ole kansalaisten ja muiden maassa asuvien arkielämän kannalta yhtään sen tärkeämpi kuin mikä tahansa muu vähemmistökieli.

 Nimittäin loogisin ja taloudellisin valinta yhteiseksi kieleksi on kunkin alueen enemmistökieli. Suomenkielisellä alueella on edellytykset ymmärtää "toisen kansalliskielisen" eli ruotsinkielisen puhetta, koska tällaisella alueella asuva ruotsinkielinen osaa suomea. Aivan samoin suomenkielisellä alueella on edellytykset ymmärtää somalinkielisen puhetta, koska tällaisella alueella asuva somalinkielinen osaa suomea.

 Olisi täysin kohtuutonta edellyttää, että suomenkielisellä alueella asuvien suomenkielisten tulisi osata ruotsia, venäjää, englantia, somalia, arabiaa, kiinaa, vietnamia, ranskaa, saksaa ja kaikkia muita kieliä, joita joku alueelle muuttanut sattuu puhumaan äidinkielenään.

 Vastaavasti ruotsinkielisellä alueella on edellytykset ymmärtää "toisen kansalliskielisen" eli suomenkielisen puhetta, koska tällaisella alueella asuva suomenkielinen osaa (tai ainakin hänen kannattaisi osata) ruotsia. Aivan samoin ruotsinkielisellä alueella on edellytykset ymmärtää somalinkielisen puhetta, koska tällaisella alueella asuva somalinkielinen osaa (tai ainakin hänen kannattaisi osata) ruotsia.

 Nimetöity kommentoija osoittaa (ilmeisesti tiedostamattaan) ylemmyydentuntoista asennetta: hän kuvittelee, että suomenkielisen alueen enemmistöllä olisi velvollisuuus osata hänen kieltään vain siksi, että se on nimetty valtion toiseksi kansalliskieleksi. Kuitenkaan kansalliskielen status ei millään tavoin velvoita kaikkia kansalaisia osaamaan molempia kansalliskieliä (ks. kirjoituksen alku).

 Lisäksi nimetöity kommentoija on sekoittanut kielen ja puhujan: kielen puhujaa voi ymmärtää, kun osaa jotakin hänen osaamaansa kieltä. Ymmärtäminen ei suinkaan edellytä toisen henkilön äidinkielen osaamista.

 

...myös toiseen suuntaan

 Tarkkanäköinen lukija ehkä jo havaitsikin kohdan, jossa myös suomenkielisten ylemmyydentunto nousi esiin. Monien suomenkielisten mielestä suomi olisi maan enemmistökielenä jostain syystä koko maan tärkein kieli, jota ruotsinkielisilläkin alueilla asuvien ruotsinkielisten tulisi osata. Lukumäärällä on kuitenkin merkitystä vain alueellisella tasolla. Miettikääpä, jos Suomi olisikin osa Venäjää – eikö olisikin epäoikeudenmukaista, epäloogista ja epätaloudellista, että koko tällä suurella suomenkielisellä alueella ainoa virallinen kieli olisi venäjä?

 On pelkkä historian oikku, että ruotsinkieliset alueemme sisältyvät Suomen valtioon eivätkä esimerkiksi Ruotsin valtioon: valtakuntien välinen raja voisi hyvinkin kulkea rannikon ja sisämaan välissä sen sijaan, että se kulkee meressä. Nykyisiä rajoja ei myöskään pidä kuvitella ikuisiksi, kuten jo lähihistoria osoittaa.

 Sattumanvarainen ja hetkellinen rajapoliittinen tilanne ei voi mitenkään olla vahvempi perustelu kuin kielialueellinen todellisuus: ruotsinkielisillä alueilla (= valtakielenä ruotsi) loogisin ja taloudellisin yhteinen kieli on ruotsi.

 

Sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten tulisi tunnistaa omat sokeat pisteensä ja pyrkiä luopumaan ylemmyydentunnostaan.

- Suomenkielisillä alueilla ruotsia ei ole syytä pitää yhtään tärkeämpänä kielenä kuin mitä tahansa sikäläistä puhujamäärältään vastaavaa vähemmistökieltä.

- Ruotsinkielisillä alueilla suomea ei ole syytä pitää yhtään tärkeämpänä kielenä kuin suomenkielisillä alueilla ruotsia.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Minusta kansalliskielen merkitystä voisi hyvin ylläpitää kouluopetuksessa velvoittamalla kuntia tarjoamaan ruotsia, ja myös saamea, kaikilla asteilla, jossa oppilas valitse jonkun kielen. Opetusryhmän minimimäärä olisi sama kuin muissa kouluaineissa, ja ryhmiä syntyisi jos ovat syntyäkseen ja kykenevät kilpailemaan toisen valittavan olevan kielen kanssa. Näin säilyisi edelleen kansalliskielistrategian tavoite, että kansalliskielten osaaminen koko maassa kohenisi.

Jaakko Häkkinen

On totta, että ilman kunnon tarjontaa ei kielitaitoisia saada.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Valitettavasti hallituksen kärkihanke "kansalliskielistrategia" on tehty 1920-luvun Suomeen, ei 2010-luvun Suomeen.

Koko kelvoton strategia tulee korvata alunperin suunnitellulla
KANSALLISELLA KIELISTRATEGIALLA!

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ka...

Kansalliskieli-käsitten tulkinta tulee päivittää
2000-luvun olosuhteiden mukaiseksi.

"Kansalliskieli" on ennen kaikkea symbolinen myötätunnon ja kunnioituksen osoitus maan historiallisille vähemmistöille ja alueellisille erityispiirteille.

Tampereella järjestetty itsenäisyyspäivän juhla on kaunis esimerkki tästä uudesta linjasta, siis kansalliskielen symbolisesta merkityksestä.

Tampereen juhlassa kunnioitettiin ruotsinkielisiä alueita ja saamen kieltä ja huomioitiin niiden osuus suomenmaalaisessa kulttuurin moninaisuudessa.
Kuitenkaan ei sorruttu yliresurssoituun byrokraattiseen kaksikielisyyteen!

Koska Andelin ymmärtää ruotsia, kehotan kuuntelemaan tämän Melinin ja Pasi Saukkosen keskustelun.
Harvinaisen järkevää pohdintaa.

Saukkonen ei taatusti ole "kirottu persu" tai "Suolin jäsen",
joten kannattaa nyt ennakkoluulottomasti kuunnella.

Nyt on uuden ajattelun aika.

Stenbäck yritti olla rohkea 2003, mutta "ankkalammen hard linerit" laittoivat hänet järjestykseen Pohjois-Korean Kimin tyyliin, jos tällainen hieman karrikoitu poliittinen vertaus sallitaan.

Är det rimligt att förvänta sig att alla finländare ska lära sig svenska, oberoende av hemort och bakgrund? Eller borde vi stärka svenskan i tvåspråkiga regioner och slopa obligatoriet i finska Finland? I debatten deltar docent Pasi Saukkonen från Helsingfors universitet och Olav S. Melin som är informationsansvarig vid tankesmedjan Magma. YLE Radio Vega, Slaget efter tolv - Dagens Debatt, 3.5.2013.

http://www.youtube.com/watch?v=832Xbbc4G1U

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Olen aika pitkään ollutkin vaikkapa Saukkosen mallin kannalla.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Ihan hienoa, että jaksoit vääntää blogin lauseestani.

Olen ennenkin huomannut, että ajatteluasi lukkiuttaa ennakko-odotus siitä, että kaikki on yritys olla perustelua jollekin ja että lauseen sanoja ehdottomasti haluaa asioiden olevan niin tai selittää itselleen asian tällä. Tai että se sitten edellyttäisi tätä pakkoa.

Ja että tämä kuvittelemasi "perustelu" pitää sitten yrittää kaataa. Tällä kertaa nyt sitten jollain ylemmyydentunnolla ja kuvittelulla, että "oma kieli" on jotenkin ylitärkeä.

Sait kuitenkin yksinkertaisen selvityksen sille, että mikä on minun käsitykseni sille, että tällainen järjestelmä on ylipäänsä kansalliskielten suhteen kehittynyt. Siinä ei ole minkään sortin arvolatausta suuntaan tai toiseen.

Ei pakkopakkomielteitä.

Hyvät jatkot.

Jaakko Häkkinen

Petra hyvä, etkö lainkaan lukenut kirjoitustani?
1. En oleta sinun perustelevan mitään.
2. Korostan, ettei kyse ole pakkoruotsista.
3. Käsittelen pelkästään molemminpuolisia tiedostamattomia asenteita. Hienoa ettet yrittänyt kiistää tuota asennettasi, siitä pisteet sinulle!

Toivottavasti silmäsi (ja monien muidenkin) aukesivat.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Olen perustuslakiasiaa pohtinut Tampereen viheriöillä ulkoillessani,
mutta odotan kansalaisaloitteen saamaa vastaanottoa ja perustuslakivaliokunnan lausuntoa ennen kuin teen oman ehdotukseni tulkinnan konkreettisesta muutostarpeesta.
Mutta kuten tutkija Saukkonen, olematta persu tai Suoli,
älykkäästi pohtii, ei tämä nykyinen tulkinta ole enää relevantti!

http://www.youtube.com/watch?v=832Xbbc4G1U

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Pakkoruotsin kannattajat ovat siinä mielessä hauskoja,että he eivät hoksaa vastustavansa päätöksenteon siirtämistä itselleen valtiolta ruotsin kielen opintojen osalta.

Toimituksen poiminnat