Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Uuslappalaiset VI: Saamelaisten alkuperäisyyden vääristely

Aika ajoin näkee kommentteja, joissa uuslappalaiset ja heitä tukevat tahot hyökkäävät saamelaisia vastaan kyseenalaistamalla näiden alkuperäisyyden Suomen Lapissa.

 Jouni Kitti kirjoittaa:

"Enbusken tutkimuksen perusteella kysymys valtion maiden palauttamisesta saamelaisille voidaan muotoilla kysymykseksi siitä pitäisikö Lapin maiden ja metsien kuulua sille kansanosalle, joka nuo erämaat aikoinaan kansoitti ja asutti, vai antaa niille porosaamelaisille, joiden esi-isät saapuivat tänne vasta runsas sata vuotta sitten. Suomessa saamelaisrekisterissä olevista suurin osa on juuri 1800-luvulla Suomeen muuttaneiden porosaamelaisten jälkeläisiä. Silti saamelaiskäräjien vaatimukset maaoikeuksien palauttamiseen perustuvat käsitykseen saamelaisista Suomen alkuperäiskansana. Käsitys on siinä mielessä virheellinen, että enemmistö varsinaisista lapinkylistä polveutuvista ihmisistä ei ole saamelaisia. He eivät välttämättä pidä itseään saamelaisina ja vain osa heistä hyväksyttäisi tai on hyväksytty saamelaisrekisteriin nykyisen saamelaismääritelmän perusteella."

 

Tässä on syytä korjata ja tarkentaa erinäisiä kohtia:

 1. Pohjoissaamea puhuvia porosaamelaisia oli Suomen Länsi-Lapissa jo 1600-luvulla, jolloin suurporonhoito saavutti Suomen käsivarren. Tässä varhaisessa vaiheessa ilmeisesti myös alueen alkuperäiset saamelaiset pohjoissaamelaistuivat kielellisesti ja kulttuurisesti; ainakin pohjoissaamen itämurteissa on katsottu olevan itäsaamelainen substraatti eli kerrostuma alueen aikaisemmasta kielestä. Nämä pohjoissaamelaistuneet käsivarren saamelaiset ovat alueella alkuperäisin tunnettu kansanryhmä.

 2. Pohjoissaamelaisia on toki levinnyt ja saapunut idemmäs Suomen Lappiin 1800-luvulla, mutta siitä ei tietenkään seuraa, että koko kansanryhmä olisi Suomessa uusi tulokas, kuten Kitti antaa ymmärtää.

 3. Se, että osa pohjoissaamelaisista edustaa uudempia tulokkaita Suomessa, ei voi muuttaa myöskään sitä, että inarinsaamelaiset ja koltat ovat asuneet Inarijärven kahta puolta ylimuistoisista ajoista saakka. He eivät ole koskaan tulleet sinne mistään, vaan kehittyneet omia kieliään puhuviksi kansanryhmiksi muinaisesta kantasaamelaisesta kansasta. Voidaan jopa sanoa, että nämä Suomen Lapin kaksi saamelaisryhmää ovat ilmeisesti kaikkein vanhimpia nykyisistä saamelaisryhmistä, koska saamen kieli levisi Etelä-Suomen ja Karjalan alueilta pohjoiseen Fennoskandiaan juuri Suomen Lapin kautta.

 4. Se, että Suomen muut saamelaiset kansanryhmät, inarinsaamelaiset ja koltat, ovat huvenneet vähiin ja siksi pohjoissaamelaiset nykyään muodostavat enemmistön Suomen saamelaisista, ei ole pohjoissaamelaisten syy. He eivät ole inarinsaamelaisia ja kolttia vähentäneet. Nykytilanteessa on aivan normaalia, että pohjoissaamelaisia on saamelaiskäräjilläkin enemmän, koska heitä on muutenkin enemmän kuin inarinsaamelaisia ja kolttia yhteensä. 

 5. Vanhan Lapin lapinkylien asukkaiden jälkeläiset ovat suuressa määrin suomalaistuneet, se on totta. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä saamelaisten alkuperäisyyden tai sen kiistämisen kanssa. Jos länsisuomalaisella on ruotsalaisia esivanhempia, antaako se länsisuomalaiselle oikeuden julistautua etniseksi ruotsalaiseksi? Ei anna. Suomalainen ei voi olla saamelainen yhtään enempää kuin suomalainen voi olla ruotsalainen. Muinaisella verenperinnöllä ei voi perustella nykyhetken etnisyyttä, kuten olen osoittanut. 

 

Saamelaisten kansanryhmien lukumääräosuuksien muuttuminen on luonnollista kehitystä: 1600-luvulla, kun Lappi alkoi tulla kirjoitetun historian ulottuville, pohjoissaamelaiset poronhoitajat olivat Suomen saamelaisista vähemmistö, ja nyt 2000-luvulla heitä on Suomen saamelaisista enemmistö. Metsäsaamelaiset ovat sulautuneet suomalaisiin, kun taas tunturisaamelaiset (poronhoitajat) eivät ole – he ovat onnistuneet paremmin pitämään kiinni kielestään, kulttuuristaan ja identiteetistään.

 Saamelaiset ovat yksi kansa, jolla on yhteinen endonyymi (omasta kansasta käytetty nimitys). Saamelaiskäräjät edustaa Suomen kaikkia saamelaisia. Pohjoissaamelaisten asema saamelaiskäräjien enemmistönä on legitiimi, eikä siinä ole mitään epäilyttävää eikä vilpillistä taustalla. Se on yhtä luonnollista kuin se, että suomenkieliset kansanedustajat ovat enemmistönä Suomen eduskunnassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Mitähän siitäkin tulisi, jos alkuasukkaat alkaisiavat vaatia Ruotsin kruunun tai Venäjän keisarin tai kirkkojen valtaamia alueitaan takaisin...

Jaakko Häkkinen

Ei sellaisia alkuasukkaita ole olemassa enää. Heidän jälkeläisensä kuuluvat niiden valtakuntien kansoihin, eli heillä on jo ne alueensa hallussaan. Siis jos puhutaan valtakuntien ydinalueista.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Tässä pitää huomioida sekin, että saamelaisalueilla valtio on edelleen selvästi merkittävin maanomistaja kun taas etelämpänä yksityinen maanomistus on suuremmassa roolissa.

Alueellinen itsehallinto olisi tuskin huonompi hallitsemaan maita kuin Helsingin päättäjät. Ainakin olettaisin niin.

Käyttäjän TimoKantola kuva
Timo Kantola

Näinhän se varmaan on. Saamelaiset ovat saamelaisia.
Maaoikeuskysymys ei silti vaikuta helpolta ja voi muodostua aika hankalia tilanteita jos kyseiset maa-alueet - mitkä ne tarkkaanottan ovatkaan - saamelaisille luovutettaisiin tai pelkästään heille niihin käyttöoikeus annettaisiin.

Veikko Korhonen

Lain edessä esim. somali on suomalainen kun hän saa kansalaisuuden, vaikka oikeampaa olisi puhua suomenmaalaisuudesta. Eli pitäisikö ottaa käyttöön sana saamenmaalaisuus sanan saamelaisuus rinnalle ja suomenmaalaisuus sanan suomalaisuus rinnalle?

Jaakko Häkkinen

Minä käytän sanaa suomilainen, mutta suomenmaalainen on myös ymmärrettävä. Aiheuttaa väärinkäsityksiä, jos kansakuntaan kuuluvaa ei kielessä eroteta etnisestä ryhmästä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo pitää paikkansa sellaisten maiden kohdalla, joissa etninen diversiteetti on vähäistä. Esimerkiksi "suomalaisen itsemurhaisku Syyriassa" tuottaa outoja mielleyhtymiä, mutta "USA:lainen terroristi Keniassa" on ihan ok.

Jonas Hellgren

Saamelaisille voisi oikeastaan antaa itsenäisyyden ja koko Lapin. On ne sen verran eri jengiä.
Ainoalla aikuisikäisenä Lappiin tekemällä matkallani, jonka piti olla läpikulkumatka Muurmanskiin, jouduin viettämään yön Ivalossa ja illan kapakassa. Siellä paikallinen nuori väki, poikia ja tyttöjä, istui pöydässä, ryyppäsi ja puhui poroista. Ja ne jaksoivat jauhaa sitä samaa asiaa. Todella surrealistinen tilanne, kun ymmärsi lähes joka sanan mitä ne puhuivat, mutta silti ei tajunnut mitä ne oikein sanoivat. Se oli niin irti eteläsuomalaisesta todellisuudesta. Rajuimpia kulttuurishokkeja mitä olen kohdannut, kenties koska se tuli niin yllättäen puun takaa.

Veikko Korhonen

Aivan, mutta ei maita pidä jakaa saamelaisille, vaan Lapin valtiolle tai maakunnalle.

Antti Jokinen

minulla on hiukan samanlaisia kokemuksia. Pari kertaa lapissa käynyt. Kauhee junttila. Kun tahdon laskettelemaan, alpeille.

Jonas Hellgren

Ei se mielestäni mikään junttila ollut. Ulkoisesti ihan saman näköistä menoa kuin muualla. Ainoa ero oli se keskustelun sisältö. On tietysti mahdollisat että niillä oli joku poronhoitoyhdistyksen syyskokous menossa.
Ulkopuolisen vaikea tietää.
Tosin samana vuonna (1989) koko Suomi tuntui aika kummalliselta palattuani vuosien ulkomaillaolon jälkeen hetkeksi takaisin. Tuo Ivalon ilta vain jäi mieleen surreaalisuutensa vuoksi.

Ilkka Kaita-aho

Käytäisiinkö saamelaisten alkuperästä näinkin innokkaasti keskustelua, ellei tätä aihetta olisi motivoimassa pelko siitä, että ihmiset joutuvat syntyperänsä takia eriarvoiseen asemaan? Ketä se geeniperimä, kolkkahatun muoto tai naaman nokisuusaste kiinnostaisi, jos kaikilla olisi samat oikeudet?

Tämä nyt näin asiasta mitään tajuamattoman turistin kommenttina.

Jaakko Häkkinen

Alkuperäiskansa-status on luotu nimenomaan suojelemaan alueellaan vähemmistöksi jääneitä kansoja. Valtion enemmistökansallisuudella on valtio hallinnassaan, ja sitä vastaan vähemmistökansat ovat voimattomia.

Ilkka Kaita-aho

Tässä on aavistuksen hankala hahmottaa, jotta mitä itse asiassa oikein ollaan suojelemassa? Jos saamelaiset juoksisivat kesät talvet tunturissa pylly paljaana, eikä heistä olisi kuin pari hassua helikopterilla napattua valokuvaa, amazonin heimojen tyyliin, olisi tämä suojelunäkökulma ymmärrettävä. Pelättävissä kun olisi, että saamelaiset turistin kohdattuaan alkoholisoituisivat, joikaisivat tupakka-askista ja lopulta alkaisivat kaupallistamaan omaa kulttuuriperintöään. Pian olisi valtateiden varret täynnä jotain matkamuistomyymälöitä ja saamelaisten hopeakoruja myytäisiin roimalla voitolla saksalaisille turisteille.

Oman kokemukseni perusteella saamelaiset kuitenkin ovat varsin täysipainoisesi mukana modernissa maailmassa. Osaavat kirjoitella suomi24-foorumin lappipalstalle kettuiluviestejä älykännyköillään. Kun menee Inariin tai Hettaan tai Utsjoelle tai minne vaan, niin ei siellä saamelaisia erota kadulla tai kuppilassa kuin mahdollisesti kielestä, samanlaisia lippispäisiä äijiä ne ovat kaikki.

Tilanne on siis se, että siellä on samoilla paikoilla asuneet parhaimmillaan jo sadat vuodet eri kansallisuudet sekaisin. Tuntuu oudolta ja perusteettomalta asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan tällaisessa tilanteessa. Miksi naapurinmiehellä pitäisi olla enemmän maankäyttöoikeuksia kuin toisella naapurilla, vaikka kummatkin suvut ovat asuneet samoilla seuduilla jo pitkään? Minua ei siis haittaa se, että verorahoilla pidetään yllä saamelaista kulttuuria. Rahaa vaan Siidalle, rahaa saamenkielisiin päiväkoteihin ja kouluihin. Tämä ei ole samalla tavalla pois muilta ihmisiltä, eikä aseta kansalaisia epätasa-arvoiseen asemaan.

Turistin näkökulmasta on vaikea erottaa mitään erityistä toiseutta saamelaisuudessa. Kaikki lapissa asuvat ihmiset vaikuttavat niin veikeän omalaatuisilta, että paha on mennä mitään rankingia tekemään. Tahtoisin vain toivottaa rauhaa, rakkautta ja suvaitsevaisuutta kaikille Lapissa asuville. Poroja ja mönkijöitä saisi olla vähemmän, ja paistetut muikut voisivat olla halvempia.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #12

Ilkka Kaita-aho:
"Tilanne on siis se, että siellä on samoilla paikoilla asuneet parhaimmillaan jo sadat vuodet eri kansallisuudet sekaisin. Tuntuu oudolta ja perusteettomalta asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan tällaisessa tilanteessa."

Tämä on kyllä hyvä pointti. Saamelaiset eivät ole "stereotyyppinen" alkuperäiskansa sikäli, että he eivät ole vasta viidakosta löytyneitä. Toisaalta voidaan kysyä, vanheneeko kolonialismi? Eli onko rikos vähemmän räikeä, jos siitä on jo satoja vuosia?

Ilkka Kaita-aho Vastaus kommenttiin #19

"Toisaalta voidaan kysyä, vanheneeko kolonialismi? Eli onko rikos vähemmän räikeä, jos siitä on jo satoja vuosia?"

Jaakko, tässä on nähdäkseni kaksi eri kysymystä, jotka toki tosin linkittyvät toisiinsa. Eli toisaalta mietitään sitä, että onko tapahtunut rikos/vääryys ja toisaalta pitää miettiä sitä, että miten järjestää nykyinen yhteiskunta mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

Mielestäni luonnollisesti historiassa on tapahtunut suuri vääryys saamelaisia kohtaan. Ei mitenkään ainutlaatuinen tapahtuma maailmanhistoriassa, mutta vääryys silti yhtä kaikki. On ollut pirkanmiestä, verottajaa ja montaa muuta taakkaa saamelaisen selässä.

On kuitenkaan vaikea nähdä, että miten me voisimme järkevästi syyllistää ja rankaista muita lapin nykyisiä asukkaita historiassa tapahtuneista epäoikeudenmukaisuuksista. Jengi on joskus 1600 -luvulla hinannut itsensä syystä tai toisesta lappiin, ja nyt sitten näiden ihmisten jälkeläiset pitäisi tämän vuoksi asettaa epätasa-arvoiseen asemaan! Koomisinta vielä se, että osa alueen saamelaisväestöstä on jopa nuorempaa kerrostumaa kuin nämä etelästä tulleet.

En näe mitään kaikkia tyydyttävää ratkaisua. Jotenkin kuitenkin kallistuisin siihen suuntaan, että ei pitäisi olla esimerkiksi erillisiä kulttuuriseen identiteettiin perustuvia maankäyttöoikeuksia. Toisaalta samaan aikaan olisi tärkeää kuitenkin tukea ja ylläpitää saamelaista kulttuuria kaikilla sellaisilla tavoilla, jotka eivät aseta ihmisiä räikeän epätasa-arvoiseen asemaan. Pitäisi löytyä rahaa riittävästi kielenopetukseen, kulttuurintutkimukseen, konferensseihin, saamelaiskäsitöiden koulutuskeskuksen pannuhuoneremonttiin ja kansalaisopiston noitarumpukursseihin. Hyväksyn sen, että etelästä niistetään verorahoja kaikkeen tähän, kunhan suomen kansalaiset ovat tasa-arvoisia lain edessä.

Pekka Heliste

Inarin kunnan maapinta-ala on n 15000 km2 ja siitä on suojeltua n 11000 km2, joten kyllä tuo alue on käytännössä pelkkä porojen laidunmaa.

Asukkaita on 6700 ja heistä saamelaisiksi luettuja n 2100.

Poronhoito ei tarjoa elnatoa kuin pienelle joukolle.Jos siitä pitää repiä leipä niin siitä riittää tuloa n 800 ihmiselle koko poronhoitoalueella.

Mutta se tarjoaa mukavia oikeuksia, kelkalla saa rällätä vapaasti metsässä ja tunturissa ja kun muute ivät pääse katsomaan niin siellä voi kaataa hirven tai suden tai ahman aivan rauhassa

Poronhoito on elinkeinona lähinnä kuriositeetti tai matkailutäky.

Sukuni on asunut Lapissa ainakin 1600-luvulta lähtien , todennäköisesti 1500-luvulta.Suku on tullut ilmeiseti 1500-luvulla pohjois-Norjasta. Mutta ei se minusta saamelaista tee.

Jonas Hellgren

"Sukuni on asunut Lapissa ainakin 1600-luvulta lähtien , todennäköisesti 1500-luvulta."

Selittää paljon. Otan osaa. ;)

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Johan nuo saamelaiskäräjät on päässy hallinnoimaan ainakin tuota pienimuotoista kaivannaishommaa. Laitaa myöten antanhet lausunnot kielteisenä kullankaivuuluphin noin vuojen viiveellä. Haittaapi perinteistä poroelinkeinon ja kulttuurin hariottamista. Syksylä saimmaki taas valtauksela ihhailla poronhoitua oikhen periteiselä tavala heliskuupperila ja mönkijöilä hoijettuna. Eikhän aloteta se maanjako niistä kunnista, misä on enniiten saamelaisia elikkä Helsingistä. Oisko se vaikka Lauttasaari ja siittä Espooshen päin. Met se vain olema hyvin täälä päriänhet niin Saamen ihimisten ko turistienki kans. Täälähän on suurin osa maaomistuksesta valtiolla ja äläkää nyt hyvät ihimiset luulko, että niitten käytön monopolisoiminen syntyperän mukhan olis jotenki oikeuvenmukasta. Nythän kaikila paikallisila on kutakuinki yhtäläiset nautintaoikeuvet luonnonantimhin. Poroelinkeinon hariottajila tietysti suuremmat, niinkö oikein onki. Eihän niitä maita ole ammoisina aikoina kukhan omistanu. On vain ollu alueet, joihin nautinta on kohistunu. Mettäsaamelaisista sen verran, että nehän aikanhan joutu pakenemhan ylöspäin etelästä tulevia verottajapirkkalaisia. Pikkuhilijaa rupesivat heikkenemhän ja sullautuu siinä väkisten, jos verottaja vielä silipasee emäntää ohimennesä. Että sillälaila. Kyllä tänne kaikkien on pitäny mahtua ja met mahuthan. Ko ei vain tulis kukhan "mailmanviisas" sopimuksinhen riitelyttämhän.

Jaakko Häkkinen

Ilkka Nielsen:
"Täälähän on suurin osa maaomistuksesta valtiolla ja äläkää nyt hyvät ihimiset luulko, että niitten käytön monopolisoiminen syntyperän mukhan olis jotenki oikeuvenmukasta."

Oikeudenmukaisuuksia on erilaisia:
- On kolonialisoidun alkuperäiskansan oikeudenmukaisuus, joka edellyttää heille joitain etuja suhteessa vieraaseen valloittajaan.
- On alkuperäisihmisten oikeudenmukaisuus, jossa ihmetellään sitä, miksi heidät asetetaan eriarvoiseen asemaan vain siksi, että heidän esivanhempansa eivät ole enää saamelaisia vaan ovat menneet suomalaistumaan.

Kysymys on vaikea, ja jokin keskitie näiden oikeudenmukaisuuksien välillä olisi löydettävä.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

No nyt pääshän samoile linijoile. Siinä olhan sammaa mieltä, että jokasela on oma näkemys oikeuvenmukasuuesta. Hyvhän asiantilhan ei kuitenkhan päässä vastakkainasettelemalla ja riitauttamisella. Tuota saamelaiskäräjien toimintaa ko olen seuraillu, niin olen pohtinu monesti, että kumpikohan sielä nytten on se suurempi intohimo, vaalia kulttuuria, kieliä ja perintheitä vai yksinkertasesti vallanhalu ja pittää se valta justhinsa tietylä porukala. Tuota mie en oikein sulata, että met muu väestö olisimma jonku sortin valloittajia. Tämä on niin monisäikheinen asia, että minusta tulis kuitenki välttää kovin kovia kannanottoja puohlen tai toishen tuntematta asiaa laajemmalti. PS. Voishan sitä alottaa vaikka pienistä asioista. Esim ajokortin teoriakokeessa saa hidastetun kokeen (ei aikarajoja) ja ottaa tulkin mukaan, jos äidinkieli on muu kuin suomi. Saamenkieltä ei kuitenkaan katsota "äidinkieleksi", vaikka kotikieli se olisikin.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Mitäpä tuumaat siitä, että täällä Hämeessäkin on paljon lappalaislähtöistä nimistöä. Lappalaisia on ollut täälläki! Mitähän tummempien hämäläisten dna kertoisi.
Täällä mettäää kasvaa ja jäkälää niin, että ei kävellä kehtais.

Jaakko Häkkinen

Joo, suunnilleen koko Suomi oli aiemmin saamelaisten asuttama. Niin kaukainen saamelaisperimä ei näy genominlaajuisella tasolla, mutta ehkä isälinjojen tarkalla analyysilla voisi noiden jäljille päästä.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Yksinkertaistamista. Inarinsaamelaisten, jotka tosiaan ovat se alkuperäisin saamelaisryhmä, tilanne on todella kauhistuttava. Tämä lehtiuutinen kertoo paljon:

http://yle.fi/uutiset/inarinsaamelainen_pahinta_on...

En ala toistamaan itseäni, mutta asiasta kiinnostuneita kehotan tutustumaan myös toisiin, kuin kielitieteellisiin, näkökulmiin asiassa:

http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143050-...

http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149368-...

Mielenkiintoinen on tosin tuo näkökulmasi siitä, että pohjoissaamelaiset eivät ole toiminnallaan vaikkapa inarinsaamelaisia vähentäneet. Onkohan tosiaan näin? Ainakin useat väitöstutkimukset kielivät siitä, että nimenomaan suurporonhoitajien levittäytyminen alueelle tuhosi perinteisen elinkeinon peuranpyynnin ja pakotti ihmiset siirtymään uusiin elinkeinoihin. Tätä myöten tapahtui myös suomalaistumista. Toisaalta voidaan tuohon ensimmäiseen YLEn uutiseen viitaten todeta, että pohjoissaamelaiset eivät suo inarinsaamelaisille oikeutta määrittää, ketkä kuuluvat inarinsaamelaiseen kansanryhmään. Aika kolonialistista sekin.

Saamelaisten alkuperäiskansastatusta tai alkuperäisyyttä taas ei kannata kyseenalaistaa, koska se on luonnollisestikin kiistaton. Eri saamelaisryhmien suhteen taas voidaan käydä keskustelua siitä, kuka oli milläkin alueella ensin ja sen historia osoittaa täysin selkeästi.

Jaakko Häkkinen

Koltilla on jossain määrin poronhoitoa, mutta he ovat edelleen kolttia. Inarin kunnan alueelle ei pohjoissaamelaisia ole merkittävästi levinnyt, joten kyllä enemmistökansat (i: suomalaiset, k: norjalaiset ja venäläiset) ovat vastuussa inarin- ja kolttasaamelaisten hupenemisesta ja assimiloimisesta.

Se taas, että saamelaiskäräjät tulkitsevat tiukasti saamelaisuutta jättäen joitain kielensä menettäneitä inarinsaamelaisia ulkopuolelle, saattaa muuttua nyt, kun saamelaismääritelmä muuttuu ryhmäidentiteettipainotteisemmaksi. Eli jos esim. inarinsaamelaiset antavat lausunnon että joku kuuluu heihin, saamelaiskäräjien olisi se hyväksyttävä. Tämä on selvä parannus asiaintilaan.

Mikko Kärnä:
"Saamelaisten alkuperäiskansastatusta tai alkuperäisyyttä taas ei kannata kyseenalaistaa, koska se on luonnollisestikin kiistaton. Eri saamelaisryhmien suhteen taas voidaan käydä keskustelua siitä, kuka oli milläkin alueella ensin ja sen historia osoittaa täysin selkeästi."

Juuri niin, ja siihen liittyviä käsityksiä korjasin tässä kirjoituksessa.
Alkuperäiskansan statuksesta pitää seurata jotain suojaa, ja siksi on luotu ILOn sopimus 169. Suomi ei ole sitä ratifioinut, joten meillä saamelaisten alkuperäiskansa-status on käytännössä vain sana paperilla. Mitä virkaa on statuksella, josta ei seuraa mitään?

Suomi voi olla maailman mittakaavassa hieman erilainen tapaus siltä osin, että meillä Lapissa kaksi etnosta ovat sukujuuriltaan niin yhteenkietoutuneet, että alkuperäisihmisten (suomalaistuneiden saamelaisten) ja alkuperäiskansan (saamelaisina säilyneet saamelaiset) voi erottaa enää ryhmäidentiteetistä ja enimmälti kielestä.

Näkisin oikeudenmukaisena ratkaisuna, että alkuperäiskansa saisi ne oikeudet, mitä ILO 169 edellyttää, mutta lisäksi alkuperäisihmiset (mikäli käytännön todistaminen onnistuu byrokraattisen sujuvasti) saisivat osan eduista tai joitain jaettuja etuja.

Norja on sen ratifioinut, Suomi ja Ruotsi eivät ole. Onko Norjassa seurannut mitään ongelmia? Onko lappilaisten huoli turha?

Pekka Heliste

Suurin lapinkylä on Helsinki ja etelässä asuu pääosa saamelaisista.

Pitäsikö Helsinki luovuttaa saamalaisille ?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #26

Enemmän helsingissä on ruotsinkielisiä tai venäläisiä.
Lukumäärä ei ole tässä pointti, vaan perinteinen alue.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #27

Alun perin saamelaiset asuivat etelässä, meren rantakin oli varsin pohjoisessa 10000 vuotta sitten

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #28

Siinä aikatasossa ei vielä ollut saamelaisia eikä suomalaisia.

Käyttäjän PekkaSammallahti kuva
Pekka Sammallahti

Ne "inarinsaamelaiset" joista Avaskari ja Kärnä puhuvat, kuuluvat yleensä suomalaiseen Kyrön sukuun ja sen haaroihin eivätkä ole etnisiä inarinsaamelaisia, vaikka kuviteltujen maa- ja vesioikeuksien toivossa niin väittävätkin sen perusteella, että heidän esivanhemmissaan on lappalaiseksi merkittyjä henkilöitä. Näiden suomalaissukujen jäsenten oikeudet maihin ja vesiin on selvitetty tyhjentävästi isossajaossa ja vesipiirirajankäynnissä, samalla tavoin kuin muualla Suomessa.

Takavuosina n. 1000 tähän suomalaisryhmään kuuluvaa pyrki saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Tultuaan torjutuksi he valittivat päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset. On syytä pitää mielessä, että hylkäämisen yhtenä ja ehkä tärkeimpänä perusteena oli se, että valittajat ilmoittivat olevansa muita kuin saamelaisia, ja saamelaiskäräjät on nimenomaan saamen kieltä ja kulttuuria ylläpitämään ja kehittämään perustettu elin.

Eräässä myöhemmässä KHO-tapauksessa valitus hyväksyttiin mm. sillä perusteella, että valittajalla oli yhteys saamelaisiin 1700-luvulla syntyneen lappalaiseksi merkityn esivanhemman kautta. Kummallista oli tässä tapauksessa se, että KHO piti esivanhemman elinkeinoa yksilön kansallisuuden kriteerinä eikä ottanut huomioon, että valittajan muut esivanhemmat ja hänen sukunsa olivat suomalaisten uudisasukkaiden jälkeläisiä ja etnisesti vastakohtaisia saamelaisten kanssa. Nyt näiden suomalaisten uudisasukassukujen jälkeläisistä on jonkin kaukaisen esivanhemman perusteella tehty "inarinsaamelaisia", ja heidän tilannettaan jopa kauhistellaan. En puutu tässä lähemmin tämän ilmiön poliittisiin ja etnopoliittisiin puoliin.

Tämän asian tiimoilta käydystä keskustelusta tulee etsimättä mieleen se propaganda, jota Venäjällä harjoitetaan esim. suomalaisia kohtaan ja jossa suomalaiset esitetään sortajina ja venäläiset suomalaisen järjestelmän uhreina (ks. Sofi Oksasen kirjoitusta Kanavan tämän vuoden viimeisessä numerossa). Lappilaisessa asetelmassa vain suuren Venäjän kansan tilalle on pantu suomalaiset, joita pieni vähemmistö, saamelaiset, sortaa. Pienestä kansasta on helppo tehdä vihollinen ja sortaja, koksa tiedotusvälineet ovat enemmistön hallussa ja enemmistöllä on suurempi halu uskoa enemmistön muita jäseniä kuin pienen vähemmistön jäseniä. Saamelaisia vastaan suunnattu propaganda on Suomessa aivan yhtä tuloksellista kuin suomalaisia vastaan suunnattu propaganda Venäjällä, ja yleinen mielipide asiaa tuntemattomien keskuudessa onkin, että saamelaiset sortavat suomalaisia (joiden sanotaan harhaanjohtavasti kuuluvan milloin minkäkin saamelaisryhmän jäseniksi).

Käyttäjän PekkaSammallahti kuva
Pekka Sammallahti

Kiistely saamelaisuudesta paljastuu suomalaisten ja saamelaisten väliseksi senkin seikan valossa, että "inarinsaamelaisiksi" itseään väittävä suomalainen osapuoli pitää nykyisiä Suomessa asuvia saamelaisia maahantunkeutujina, mutta vaikenee siitä tosiseikasta, että varsinaisia tunkeutujia olivat näiden suomalaisten omat suomalaiset esi-isät, jotka asettuivat asumaan alueelle 1700-luvun lopulta lähtien. Heidän omistukseensa tulleet kalavedet ja laidunmaat kuuluivat alun perin inarinsaamelaisille. Lisäksi perustettuihin uudistiloihin kuului myös laajoja metsäalueita, jotka ennen näiden suomalaisten tuloa olivat olleet inarinsaamelaisten omistuksessa. Uudistiloille myönnetyt omistukset ja oikeudet on sittemmin lopullisesti vahvistettu isossajaossa ja vesipiirirajankäynnissä. Vastakkainasettelu, jota myydään "inarinsaamelaisten" ja muiden saamelaisten välisenä, paljastuu suomalaisten ja saamelaisten väliseksi kielenkäytöstä huolimatta, kun tarkastellaan keskustelussa käytettyjen argumenttien sisältöä.

Janne Koivuranta

Hei korjataan sen verran, että monet asettuivat asumaan jo 1480-1540 ja monet kylistä ja paikoista nimettiin heidän mukaansa.

Käyttäjän PekkaSammallahti kuva
Pekka Sammallahti

"Inarinsaamelaisiksi" itseään väittävien suhde saamelaiskäräjiin ei siis ole kauhistuttava, kuten jotkut asian tietämättömyyttään ilmaisevat, vaan juuri sellainen kuin sen lain mukaan pitääkin olla. Kauhistuttavaa tässä on se, että "inarinsaamelaisten" uhriutumispropaganda on niin laajasti lyönyt itsensä läpi niiden keskuudessa, jotka eivät ole perillä saamelaisalueen etnisestä historiasta ja nykytilanteesta. Se ei tiedä saamelaisille hyvää, eikä myöskään Suomen valtiolle maailman silmissä.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Pitäisikö niiltä mitata kallot ja pistää DNA-testeihin koko sakki, että saataisiin erotettua suomalaiset ja saamelaiset. Ja voi sitä häpeää, jos huomataankin, että eivät olekaan naineet pelkkiä sukulaisiaan.

Jollainhan se olisi voitava todistaa, että Inarinsaamelaiset ovat itse asiassa jotain 1700-luvun suomalaisia (tä? Oliko 1700-luvulla suomalaisia?).

Käyttäjän PekkaSammallahti kuva
Pekka Sammallahti

Noita DNA-testejähän nimenomaan nämä "inarinsaamelaiset" ovat vaatineet. Niissä vain ei ole mitään järkeä. Geenien perusteella ei kansallisuuksia voi muutenkaan määritellä, ja jos joku väittää päinvastaista, hän ei tiedä mistä puhuu.

Jaakko Häkkinen

Erinomainen tietopaketti Pekalta!
Saamelaiskäräjien edustajat valitaan "kiistattomien" saamelaisten keskuudesta. Jos he eivät pidä jotakuta saamelaisena, ryhmäidentifikaatio ei toteudu tämän henkilön kohdalla. Silloin pitää tunnustaa tilanne: ei ole onnistunut menemään läpi saamelaisena saamelaisille.

On todella halpamaista, että etujen toivossa aletaan keksiä uusidentiteettejä, vaikka ennen 90-lukua henkilöt ja heidän vanhempansa kaiken perusteella vielä pitivät itseään suomalaisina.

Geeneistä ei vielä kansallisuutta näe, asuinseudun (~ esivanhempien avioliittokentän) kyllä joltisellakin tarkkuudella. Mutta koska suomalaiset ja saamelaiset ovat asuneet pitkään samalla alueella ja heidän esivanhempaisjuurensa kietoutuvat yhteen, ei näitä kansoja voi erottaa toisistaan genetiikan avulla.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Saamelaisten alkuperäisyyden vääristely. Hmm Onkos Jaska mitenkään pohtinu miten saamelaiskäräjien johtoporras sekä "asiantuntija" tahot itse osallistuvat kyseiseen vääristelyyn. En tiijä minkä verran Jaskalla on lukijoita tällä plokilla, nyt on jo maaliskuu meneillään, näin että viimeisestä kirjoituksesta on kulunut jo reilu parikuukautta. Kommentoijat ovat selvästi olleen jo pitemmän ajan omissa poteroissaan. Kenties asioiden eteneminen saa lähiaikoina uutta vauhtia.
Toivon että lukijat miettivät muutamia seikkoja joita ei niin Jaska eikä Pekka S. tuo esiin, tai ettei heillä ole tietoa asiasta.
Viime syksynä vaihettiin Jaskan kans puheen vuoroja. Myös Pekka oli ajottain mukana. Pekkahan on vuosi aikaa kirjoittanut asiantuntija muistion, jonka on osoittanut oikeusministeriöön. Kävimme syksyllä lävitse miten Pekka oli hävittänyt kokonaisen saamelaisyhteisön. Talven mittaan Pekka on kertonut useampaan otteeseen FB kavereilleen ns raitiosaamelaisista, tosin Pekka kertoo heidän olleen lappalaisia joiden identiteetistä ei voi olla varmoja. Näin Pekka kyseenalaistaa keskeisten saamelaissukujen saamelaisuuden. Myös muuta harhaan johtavaa näistä etnisistä saamelaisista Pekka kertoi, mukana kyselijöinä oli mm. eläkeläistynyt henkilö oikeusministeriöstä ja saamenradion väkeä.
Nils Henrik Valkeapää, pitkä aikainen sk vaalilautakunnan puheenjohtaja viime keväinä pyrki selittämään Norjan saamelaisille ettei Vasara sukumme olisi samaa kuin Enontekiön Vasarat. Mutta suku on aivan sama. Hendric Jonssön Vasara syntynyt Suonttavaaran Lapinkylässä Enontekiöllä 1792, vanhemmat Agneta Omma ja Jon Nilsson Vasara. Parikymppisenä Henrik muutti Muonioon ja nai Anund sarrin ja Inka Suikin tyttären Margretan. Henrdric ja Margreeta jatkoivat samaa jutaavaa elämää mitä olivat tähänkin saakka tehneet, alueena oli kylläkin Muonion, Kittilän ja Kolarin metsäseutu. Niin myös heidän lapsensa jutasivat siihen saakka kunnes oli asetuttava aloilleen 1800 luvun lopulla. Tässä hyvä esimerkki, Pitkä aikainen vaalilautakunnan puheenjohtaja pyrkii myös valeella pönkittämään ja oikeuttamaan tehtyjä ratkaisuja. Siis haluaa häivyttää osan saamelaissukujen olemassa olon.
Klemetti Näkkäläjärvi kirjoitti jokin aika sitten, ettei tulisi tutkia Kittilän saamelaisuutta. Kertoi kyllä Kittilässä ollen kauan aikaa sitten saamelaisia, tarkoittaen selvästikkin vanhaa metsäsaamelaisuutta. Ei maininnut mitään alueelle 1800 luvulla levittäytyneistä porosaamelaissuvuista joiden saamenkieli säilyi vielä pitkälle 1900 lukua. Tälläisilla näkemyksillä, mikä on monella sk johtoportaan sekä"asiantuntija"- jäsenillä, on mahdotonta saada oikeutusta ns ryhmähyväksynälle, muilla vaalilautakunnan jäsenillä ei kertakaikkiaan ole rohkeutta vastustaa johtoporrasta tai "asiantuntija" raatia vaikka halua voisi ollakkin.
Jos kerran asiat ovat niin kiistattomia, miksi sk johtoporras sekä sen "asiantuntijat" sortuvat tälläiseen vääristelyyn, mikä on siihen syynä ja onko siihen oikeutusta?
Vielä lopuksi. Ne jotka eivät ole sk äänestysluvussa, mutta haluaisivat olla, heille on vaatimuksena saamelaiskulttuurissa eläminen, saamenkieliehdon täyttyminen ja vielä näiden todistaminen. Jo sk äänestysluvussa oleville ei ole mitään ehtoja. Jos vaikka heidän isoisänsä laskettiin 60 luvulla saamelaiseksi, vain sen vuoksi, että sukua on aina pidetty saamelaisena, kuitenkin ilman saamen kieliehtoa. Tämän isoisän jälkeläiset ovat oikeutettuja niin halutessaan sk äänestyslukuun hamaan tulevaisuuteen, ilman että jälkipolvilla olisi minkäänlaista saamenkielen tai kulttuurin tuntemusta. Jos yksi lapsen vanhempi eroaa aikanaan äänestysluettelosta, niin tämän lapsella on aikuisena jälleen oikeus äänestyslukuun, sen vuoksi kun hänen vanhemmallaan olisi ollut oikeus äänestää sk vaaleissa. Tämäkö on sitä elävää saamelaiskulttuuria?

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

https://www.facebook.com/arto.enojarvi fb sivuillani on muutamia ( niitä ilmaantuu aikanaan enemmänkin) Muonion-Kittilän ja Kolarin alueen saamelaisyhteisöön liittyviä valokuvia teksteineen. Tämän yhteisön olemassaolosta asiantuntijamuistion kirjoittaja ei tiennyt yhtään mitään. Sivuillani on myös muita asiaan liittyviä tekstejä. mm saamelaisraitioista, kuin myös mitä lappalais-merkinnöillä tarkoitetaan ja mitä ittekukanenkin sillä tarkoittaa, on siellä otettu kantaa niin Pekan fb kirjoitteluun, kuin myös Klemetin teksteihin.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Näiden Jaskan kirjoittamien blokien perustana on Pekka Sammallahden kirjoittama ja OIKEUSMINISTERIÖÖN osoittama ASIANTUNTIJAlausunto saamelaismääritelmään.. Asiantuntijalausunto on todistetusti osoitettu vääristellyksi. Vaikka asia on ollut tiedossa jo pitemmän aikaa Jaska on jatkanut kirjoittelujaan aiheesta, kuin mitään väärää ei olisi tehty.
Toinen vahva seikka mikä osoittaa Jaskan kirjoittelun olevan vastuutonta, on ettei hän näe saamelaiskäräjien toiminnassa mitään väärää. Vaikka ihan julkisesti sk puheenjohtaja on kirjoittanut tekstiä, mikä voidaan suoraan esittää paikkansa pitämättömäksi. Myös pitkäaikainen sk vaalilautakunnan puheenjohtaja on julkisesti esittänyt väärää tietoa. Asiantuntijalausunnon OIKEUSMINISTERIÖÖN antanut on jatkanut vääristeltyjen tietojen suoltamista niin että on jäänyt jo omien vääristelyjensä kehään.
Kolmanneksi, sk omien pykälien mukaan äänestysoikeus periytyy "isältä pojalle" ilman saamen kielen- ja kulttuurin ehtoa. Sen sijaan sk äänestysoikeuden ulkopuolisille, mutta mukaan haluaville polveutumista ei sallita. Tämä vääryys on myös Jaskan mielestä oikein.
Tässä nyt on muutamia sk sekä asiantuntijansa vääristelyjä. Jo pelkästään nämäkin osoittavat Jaskan aiheesta kirjoittamien blokien tason olevan Kalevi Wiikin tarinoiden luokkaa, eli roskakirjallisuutta.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Jaska ei näytä olevan vastaustuulella, kun kyseessä on saamelaiskäräjien ja sen lähipiirin "asiantuntijoiden" omista vääristelyistä. Tietenkin tämä koskee suoraan myös Jaskan tekstejä, perustahan Jaskan teksteissä on juuri oppi-isänsä Pekka Sammallahden asiantuntijalausunto saamelaismääritelmästä. Kenties Jaskan uuslappalainen sielu vaeltelee muissa svääreissä.
Entäpä te muut lukijat, onko mielestänne saamelaiskäräjillä ja sen "asiantuntijoilla" oikeus jopa valheella pönkittää omia näkemyksiään?

Jaakko Häkkinen

Arto hyvä, et ole vielä onnistunut perustelemaan pointtiasi. Sinulla tuntuu valitettavasti olevan vakavia vaikeuksia ymmärtää muiden perusteluja, ja lisäksi puhut jatkuvasti asian vierestä.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Suvussa periytyvä ominaisuus!

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi Vastaus kommenttiin #47

Kenties kaikkien mielestä ei kuitenkaan ole asian vierestä puhumista, jos tuo esiin kuinka Jaskan koko "uuslappalais"aiheinen bloki perustuu vääristeltyyn asiantuntija lausuntoon. Eikä kenties sekään ole asian vierestä, kun tuon esiin kuinka sk ja sen lähipiiri itse harjoittaa valheellista historian tulkintaa.

Riitta Aikio

Tämä keskustelu näyttää kovin mies valtaiselta, tästä saa käsityksen että saamelaisuus periytyy vain miesten kautta, viitataan miesvaltaisiin elinkeinoihin veroluettelossa jne. Pekka viittaa Inarilaisissa Kyröihin, joita on aikoinaan muuttanut vain pari miestä Inariin, ja sen vuoksi he olisivat Kyröjen jälkeläisiä. Kuitenkin Inarilaisten áhkut ja mattaráhkut ovat olleet Inarin saamelaisia ja näin on suurin osa "Kyröjen" jälkeläisistä. Ja onko saamelaisuus vain maankäyttöä. Kulttuuri on myös perinneruokia, lastenhoitoa, käsitöitä ym. ympäröivissä olosuhteissa. On harmi että aikoinaan perheelle on tullut miehen sukunimi ja sitä myötä syntyperän väärin ymmärrästystä. Tämän päivän(myös saamelaisten) uusperheissä ei sukunimen perusteella tiedetä mihin perheeseen kuuluu kun lapsilla voi olla isän, äidin, isän ex:n tai äidin ex:n sukunimi. Haja-asutuksen pienellä paikkakunnalla se lienee helponpaa, mutta saamelaistenkin asuinpaikat muuttuu.

Riitta Aikio

Tämä keskustelu näyttää kovin mies valtaiselta, tästä saa käsityksen että saamelaisuus periytyy vain miesten kautta, viitataan miesvaltaisiin elinkeinoihin veroluettelossa jne. Pekka viittaa Inarilaisissa Kyröihin, joita on aikoinaan muuttanut vain pari miestä Inariin, ja sen vuoksi he olisivat Kyröjen jälkeläisiä. Kuitenkin Inarilaisten áhkut ja mattaráhkut ovat olleet Inarin saamelaisia ja näin on suurin osa "Kyröjen" jälkeläisistä. Ja onko saamelaisuus vain maankäyttöä. Kulttuuri on myös perinneruokia, lastenhoitoa, käsitöitä ym. ympäröivissä olosuhteissa. On harmi että aikoinaan perheelle on tullut miehen sukunimi ja sitä myötä syntyperän väärin ymmärrästystä. Tämän päivän(myös saamelaisten) uusperheissä ei sukunimen perusteella tiedetä mihin perheeseen kuuluu kun lapsilla voi olla isän, äidin, isän ex:n tai äidin ex:n sukunimi. Haja-asutuksen pienellä paikkakunnalla se lienee helponpaa, mutta saamelaistenkin asuinpaikat muuttuu.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

autuaita het Kyröläiset jotka ovat muuttaneet sukunimensä tai se on vaihtunu naimakaupassa, joittenki suussa Kyröstä on tullu haukkumanimi, syytä suotta. Tosi on että äitien rooli on jäänyt vajavaiseksi, siis näissä keskusteluissa.pääosinhan hejän kautta alkaa ensiaskeleet kieleen ja kulttuuriin.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kuka-saa-o... Tässä mielenkiintoista lehtijuttua, mm Nickul kertoo, että 62-saamelaishaastattelussa käytiin myös alempana lapissa haastattelemassa jos annettiin vinkki, muuten ei.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

http://yle.fi/uutiset/henrik_seva_paimentaa_kanada... Sevän Iisko ja Enoni olivat vanhoja väärtejä, Enoni oli 60-70 luvulla Muonion paliskunnan pitkäaikainen poroisäntä, Näitä manan mannuille menneitä poromiehiä yhisti samanlainen kulttuuri ja saamelaiset juuret. Eroittajana oli Muonioväylä. Jotkut saamenkieliset kuttuvat Seväläisiä leikillisesti käpylappalaisiksi, tarkoittaen metsäsaamelaisia

Toimituksen poiminnat