Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Miksi kielivapauttajat ymmärretään väärin?

  • Mustavalkoisesti hahmottava pakkoruotsittaja
    Mustavalkoisesti hahmottava pakkoruotsittaja
  • Ymmärrysrajoittuneisuuden tyypit
    Ymmärrysrajoittuneisuuden tyypit

Pakkoruotsikeskustelussa on toistuvasti ja jatkuvasti ihmetelty sitä, kuinka vaikea pakkoruotsin kannattajien on ymmärtää, mitä kielivapauden kannattajat todellisuudessa vastustavat ja mitä he eivät vastusta. Jopa ministeritason henkilöiltä kuulee väitteitä, että me vastustaisimme ruotsinkielisiä, ruotsin kieltä tai ruotsin kielen opetusta (esim. Carl Haglund ja Stefan Wallin)

 Ongelman syynä on mustavalkoinen hahmotuskyky. Mustavalkoisesti maailmaa hahmottavalla on vain kaksi lokeroa, joihin kaikki vaihtoehdot pakotetaan: jos vastustaa jotain, vastustaa samalla kaikkea siihen liittyvää; jos kannattaa jotain, kannattaa samalla kaikkea siihen liittyvää.

 Oheisen kuvaajan (kuva 1) perusteella mustavalkoisesti maailmaa hahmottavalla pakkoruotsittajalla on vain runsaan 6 % mahdollisuus ylipäätään ymmärtää oikein, mitä kielivapauden kannattaja vastustaa. Toisin sanoen: tilastollisesti vain yksi mustavalkoisesti hahmottava pakkoruotsittaja seitsemästätoista (1/17) kykenee ylipäätään ymmärtämään, mitä kielivapauden kannattajat haluavat. Loput lähes 94 % harhautuvat jossain kohdassa mahdollisuuspuuta väärille oksille; ks. kuva 1.

 Ei siis ole ihme, että pakkoruotsittajat lietsovat aivan omituisia ja perättömiä viholliskuvia, hyökäten jatkuvasti ohi kohteen. He ovat itse rakentaneet oman olkinukkensa, jota he antaumuksella pieksävät, kuvitellen erheellisesti sen olevan kielivapauden kannattaja. Meidän kielivapauden ajajien on ymmärrettävä, etteivät pakkoruotsittajat tee sitä tahallaan: heidän ymmärrystään vain rajoittaa pahasti heidän mustavalkoinen hahmotuksensa.

 Mustavalkoisesti hahmottavia lukijoitani varten on kuitenkin korostettava, ettei ymmärryksen rajoittuneisuus mustavalkoisen hahmotuksen vuoksi ole sama asia kuin ymmärryksen synnynnäinen rajoittuneisuus eli tyhmyys. Tyhmyys on pysyvä ominaisuus, joka rajoittaa ymmärrystä absoluuttisesti; mustavalkoinen hahmotus puolestaan on hankittu ominaisuus, josta on mahdollista harjoitella pois. Se vaatii sekä halua että vaivannäköä: on aivan liian helppo luiskahtaa aina tuttuun uraan, sen sijaan että katsoisi asiaa hieman laajemmasta näkökulmasta.

 Voitaisiin puhua myös hankitusta tyhmyydestä (joka vastaa kielitajussani suunnilleen käsitettä typeryys), joka kuitenkin on oksymoroni (loppu-i kuuluu tällaiseen suomalaistuneeseen vierassanaan) ja siksi hankalampi ymmärtää oikein. Selvempää on nimetä kattokäsite ymmärrysrajoittuneisuudeksi, ja sen alakäsitteitä ovat synnynnäinen ymmärrysrajoittuneisuus (tyhmyys) ja hankittu ymmärrysrajoittuneisuus (mustavalkoinen hahmotus); ks. kuva 2.

 

Kuinka suuri osa pakkoruotsittajista sitten on hahmotukseltaan mustavalkoisia? Siitä ei varmaankaan koskaan saada tilastoja, mutta on huolestuttavaa, että jopa eräillä ministeritason henkilöillä on mustavalkoinen hahmotus. Ilmiö lieneekin siksi verrattain yleinen. Voidaan jopa sanoa, että mustavalkoinen hahmotus on melkeinpä edellytys sille, että henkilö ylipäätään kannattaa pakkoruotsia:

 1) Valtakunnalliselle pakkoruotsille ei ole esitetty kestäviä perusteluja

 2) Niinpä henkilö voi kannattaa pakkoruotsia vain, jos hän kuvittelee, että kyse on kannanotosta ylipäätään ruotsin kielen puolesta tai sitä vastaan

 Sillä ei kai kukaan sentään oikeasti näe mitään pahaa siinä maailmanlaajuisessa ja toimivaksi havaitussa järjestelmässä, että opiskelijat saisivat itse valita mitä vieraita kieliä (vieras = muu kuin äidinkieli ja/tai opetuskieli) he opiskelevat? Kielivapauden vastustamisessa täytyy siis olla kyse siitä, että kuvitellaan kielivapauden ajajien tavoitteen olevan jotain pahempaa kuin kielivapaus – eli on sorruttu mustavalkoiseen hahmotukseen.

 Keskustelussa on täsmälleen sama asetelma kuin tieteellisen maailmankuvan omaavan ja kreationistin (luomisoppiin uskovan) keskustelussa: toinen osapuoli voi pitää kiinni mielipiteestään vain vapaaehtoisesti rajoittamalla omaa tietämystään ja ymmärrystään.

 Pakkoruotsin kannattajaa ja kreationistia yhdistää hankittu ymmärrysrajoittuneisuus. Kun yhä useampi ihminen saadaan näkemään harmaasävyjä, yhä useampi pakkoruotsin kannattaja tajuaa, ettei kyse ole ruotsinkielisten vastustamisesta, ruotsin kielen vastustamisesta tai ruotsin kielen opetuksen vastustamisesta. Kyse on pelkästään ruotsin kielen opetuksen pakollisuuden vastustamisesta, eikä siinä ole mitään pahaa. Se ei vie mitään pois ruotsinkielisiltä.

 

P.S. Mielensäpahoittajille korostettakoon, etten ole tässä(kään) kirjoituksessa sanonut pakkoruotsin kannattajia tyhmiksi. Joka teki sellaisen tulkinnan, todisti juuri omaavansa mustavalkoisen hahmotuksen. Siitä voi onneksi opetella pois harjoittelemalla harmaasävyjen tunnistamista.

 Jos joku haluaa alkaa inttää vastaan, hänen tulisi perustella, mikä muu syy kuin mustavalkoinen hahmotus saa henkilön puolustamaan pakkoruotsia, kun kestäviä perusteluja ei ole milloinkaan sen tueksi esitetty. Pelkkä vastaan väittäminen silkan inttämisen riemusta ei johda mihinkään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Jotu Karjalainen

Itse näen kaksi vaihtoehtoa tuolle mustavalkoisuudelle

a, Kyse on tahallisesta yrityksestä syyllistää kielivapauden kannattajia ruotsinkielisten elämän hankaloittamisesta. Syyllistäjä siis tietoisesti yrittää hämmentää tilannetta luomalla uhkakuvia.

b, Toinen vaihtoehto on että ruotsinkieliset ovat sulkeutuneina omiin piireihinsä ja saaneet lapsesta lähtien aivopesua kuinka suomenkieliset ovat eri porukkaa ja pyrkivät alistamaan heitä. Sen verran fanaattista heidän halunsa suomenkielisten pakkoruotsiin on.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Minä vihaan perunoita. Vastustan nimittäin lakia jonka mukaan jokaisen on ruokavaliostaan ja energiankulutuksestaan riippumatta pakko ostaa säkillinen perunoita joka kerta kaupassa käydessään ennen kuin hän saa ostaa mitään muuta.

Tietysti ymmärrän käytännön sikäli, että voidaanhan perunasäkin katsoa olevan portti muihin hyödyllisiin elintarvikkeisiin. Jos ostaa säkin, voi sitten ostaa helposti mitä tahansa muuta. Jos ei osta säkkiä, ei voi ostaa mitään muutakaan ja sehän olisi huono tilanne.

Lieventävänä asianhaarana totean, että vihaan samalla tavalla ja tasapuolisesti kaikkia elintarvikkeita yhtä paljon. En kuitenkaan ole niitä kaupoista hävittämässä tai yrittämässä puuttua ihmisten oikeuksiin niitä ostaa.

Tapio Vehmaskoski

Heh, minusta sinä harrastat vihapuhetta perunoita kohtaan. Minä pidän perunoista erityisesti keitetyistä uusista perunoista. Perunoita kannattaa sulostuttaa voinokareella taikka rasvasillillä...mmmm...hyvää.

Onkohan tämä toisella kotimaisella ...mmm...potatis...bra?

Veikko Penttinen

Erittäin sopuisa ja kiltti analyysi. Minä ilkeämpänä ihmisenä kyllä väittäisin että pakkoruotsittajien mielipiteen syynä on aika paljon myös itsekkyys ja henkinen velttous.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Kielivapauttajat ymmärretään väärin, koska ruotsin kielen opetuksen pakollisuuden poistaminen vie jotain ruotsinkielisiltä.
Muilta se ei vie mitään, ainoastaan ruotsinkielisiltä!

Mutta mitä se vie ??

RKP:n edustaja Nylander:

"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta,
vaan maan kaksikielisyyden perustasta.

Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."

Oma kommentti: Miksi Nylander ei täsmennä, millä tavalla ruotsinkielinen väestö on riippuvainen pakkoruotsista ?

Tekisi ihan hyvää keskustelulle,
jos saisimme lisätietoa noinkin rankasta väitteestä.

Ja nimetön kommentoija:
"Suosittelen, että tutustut käsitteeseen "kulttuurinen kansanmurha". Siinä vähemmistökulttuuri pakkoassimiloidaan/pakkoassimiloituu suurempaan väestöryhmään. Kyseessä on oikea ilmiö, joka on tuhonnut esimerkiksi suomen sukulaiskieliä puhuvia ryhmiä naapurimaista ja meidän omasta pohjoisesta. Ilmiö on tuttu muun muassa Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Viro yrittää pakkoassimiloida suurta venäjänkielistä vähemmistöään.
Kyse on ihmisoikeusrikkomuksesta.

Kohtaan 2 suosittelen, että tutustut sellaisten maiden kieltenosaamistilatoihin, joissa kieliopinnot eivät ole pakollisia. (vinkki: Niissä miassa osataan heikosti kieliä.) Esimerkkinä voi olla myös Ahvenanmaan autonominen maakunta, jonka kielivaranto ei ole kasvanut pakkosuomen loputtua. Samalla voi tutustua sellaisten maiden kielioloihin, jossa eri kieliä puhuvat kansalaiset eivät osaa toistensa kieliä. (vinkki: Niissä maissa on kieliryhmien välillä kireät välit.)"

Lähde:http://tamapaiva.blogspot.fi/2013/08/top-3-huonointa-perustelua.html?spref=tw

Nylanderille haaste:

Mitä pakkoruotsin poistaminen vie ruotsinkielisiltä ?
Mitä sen säilyttäminen vie SUOMELTA ?
Siinä on poliitikoille pohdittavaa!

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Miksi Nylander ei täsmennä, millä tavalla ruotsinkielinen väestö on riippuvainen pakkoruotsista."

Kannattaa varmaan uskoa, että ruotsinkieliset todella pitävät pakkoruotsia välttämättömänä ruotsin kielen aseman säilymiselle. Miksi he muuten kaivaisivat verta nenästään pakkoruotsivaatimuksillaan?

Suomenkielistä valtaenemmistöä tarvitaan palkattomiksi avustajiksi kaksikielisyysnäytelmään, jossa suomenkieliset näyttelevät ruotsintaitoista rahvasta.

Näytelmän ainoa tarkoitus on kielipoliittisen status quon säilyttäminen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Jopa ministeritason henkilöiltä kuulee väitteitä, että me vastustaisimme ruotsinkielisiä, ruotsin kieltä tai ruotsin kielen opetusta (esim. Carl Haglund ja Stefan Wallin)"

Minä taas katson sen yksinomaan ovelaksi taktiikaksi, eli hyökkäys on aina paras puolustus.

Joihinkin yksinkertaisiin ihmisiin tuokin väite menee kyllä ihan täydestä. Eivät he voi edes ymmärtää muuta selitystä kun kuitenkin näin on aina ollut ja pitää olla edelleenkin, joten viha sopii hyvin ainoaksi selitykseksi pakkoruotsin vastustamiseen.

Jaakko Häkkinen

Näkisin, että kaikki nämä valheelliset viholliskuvat, kytkykaupat ja kuvitelmat siitä, että ruotsinkielisten kohtalo riippuu suomenkielisten pakkoruotsista, johtuvat juuri tästä yhdestä ja samasta asiasta: esittäjänsä mustavalkoisesta maailmanhahmotuksesta eli hankitusta ymmärrysrajoittuneisuudesta.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Eihän tuo mustavalkoisuus olisi mikään ongelma, jos se rajoittuisi vain
ruotsinkielisiin, mutta RKP:n 40 vuotta hallituksessa on tehnyt mustavalkoisuudesta totuuden! Eli Suomen koko poliittinen establisment on hurahtanut tuohon ymmärrysrajoittuneisuuteen!

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Suurin ongelma pakkoruotsissa on se, että RKP:n kanssa hallituksessa olevat puolueet ovat sitä mieltä, että mitään ongelmaa ei ole,
vaikka signaalit kaikkialta muualta yhteiskunnasta kertovat, että
Suomen kielipolitiikkka on kriisissä-
On ollut jo 20 vuotta!

Siksi pitäisi käydä avoin keskustelu siitä, mitä suomenruotsalaiset todellisuudessa häviävät, KUN muutos tulee.

Onko heidän oletettu menetyksensä myös koko Suomen menetys
vai olisiko peräti päinvastoin ?

Näitä skenaarioita pitäisi luoda ja pohtia, sen sijaan, että automaattisesti todetaan, että mitään ongelmaa ei ole-
paitsi "muutama patologinen ruotsi-vihaaja"!

Käyttäjän Yhteiskuntajutustelija kuva
Janne Koski

Äänekkäänä pakkoruotsin vastustajana tunnettu mediapersoona Ari "Paska" Peltonen on ollut monesti liekeissä kun on päässyt kysymään haastatteluissa kantaa pakkoruotsista. Peltosen "uhrien" vääntelehtimiset ovat surkuhupaisaa luettavaa :) :D

Esimerkiksi City-lehden artikkelissa " Puoluejohtajat provo-tentissä" 2.3.2007 Peltonen puhui hieman toisesta lempiaiheestaan (pakkoruotsin lisäksi Peltonen on ateistina uskontokriittinen. Pakkoruotsia kannattavien lisäksi Peltonen tykkää provosoida uskovaisia ja uskonnollisten instituutioiden edustajia) Tarja Cronbergin kanssa. Debatti meni näin:

AP: Mitä mieltä olet pakkoruotsista?

TC: “On järkevää, että jos maa on kaksikielinen niin kaikki opiskelee molempia kieliä.”

AP: Onko maa huono, jos ei näin toimi?

TC: “Mä en tunne maata, joka olisi kaksikielinen ja jossa ei opeteltaisi molempia kieliä.”

AP: Etkö!?

TC: “(tympääntyneenä) En.”

AP: Oikea vastaus – Kanada!

TC: “Okei...”

AP: Onko Kanada nyt tässä huonompi maa kuin Suomi?

TC: ”Ei, mut...”

AP: Kai se nyt on kun sä annoit äsken niin ymmärtää!

TC: “Enkä antanu. Mä sanoin, etten tiedä sellasta maata.”

AP: No nyt tiedät. Onko Kanada huonompi maa?

TC: “(tuskastuneena) Mä en ota siihen kantaa.”

AP: Selvä. Et kai sä nyt suuttunut?

TC: “Jos sä kysyt multa mun mielipidettä, niin sun pitäisi ehkä kuunnella sitä.”

Esimerkki 2: 4.9.2009 Peltonen haastatteli silloista opetusministeriä Henna Virkkusta artikkelissa "Kyllä, rouva ministeri" ja sivusi hieman lempiaihettaan:

AP: Etenkin aikaisemmin suomalaiset eivät puhuneet kieliä vaikka olisivat niitä osanneet, koska tunneilla ei opeteltu puhumaan ja käyttämään niitä. Se oli pelkkää kielioppia. Syntyperäiset englantilaisetkaan eivät saaneet kokeista kuin ysin.

HV: "Edelleenkin siitä tulee kritiikkiä. Ruotsinkielinen media kritisoi sitä, että olisivat haastatelleet tämän kevään ruotsista ällän kirjoittaneita ylioppilaita, mutta oppilaat eivät suostuneet puhumaan ruotsia!"

AP: Kyse voi olla ruotsin tapauksessa myös periaatteesta. Älyvapaata, että Suomessa oppilaan on pakko opiskella ruotsia, muttei kuitenkaan englantia.

HV: "Meille on tullut ongelma siitä, että englannin valitsee melkein kaikki. Aikaisemmin valittiin myös ranskaa, saksaa ja venäjää."

AP: Sehän olisi monipuolisempaa, jos pakkoruotsi poistuisi.

HV: "Niin, monethan sanoo että se vie tilan joltain muulta kieleltä, mutta en oikein tavallaan usko siihenkään..."

AP: Totta kai se vie! Todella harva opettelee uuden kielen lukion jälkeen. Jos on kaksi pakollista kieltä, eikä olisi pakko ottaa ruotsia niin ne jotka eivät sitä opiskelisi, oppisivat jonkun ison maailman kielen. Onko muuten järkeä opettaa kahta vierasta kieltä tyypille, jolla ei ole ollenkaan kielipäätä? Sen sijaan, että osaa huonosti kahta kieltä oppisi paremmin yhden vieraan kielen jos kielitunnit keskitettäisiin siihen.

HV: "Mmm...joo... Ei tähän yks opetusministerin reppana pysty vaikuttamaan. Tää on myös valtiollinen kysymys. Ja hyväksyn tän, vaikkei kouluaikoina ruotsi todellakaan ollut suosikkiaineeni."

AP: Yksi vaihtoehto olisi opettaa yläasteella ruotsin alkeet ja lukiossa saisi päättää jatkaako sen opiskelua. Harvassa on tyypit joita se enää lukiossa alkaisi kiinnostaa. Monilla pojillahan jää minun tavoin koulu kesken ruotsin takia.

HV: "Niin."

Esimerkki 3: Viime eduskuntavaalien aikaan Peltonen haastatteli silloisia eduskuntapuolueiden puheenjohtajia. Wallinin hiillostus oli ihan omaa luokkaansa, mutta myös Paavo Arhinmäki sai osansa Peltosen kielipoliittisista kannanotoista artikkelissa "Mitä sikarikkaille, Paavo Arhinmäki?" 3.3.2011:

AP: Pitäiskö pakkoruotsista järjestää kansanäänestys?

PA: "Se ei ole ensimmäisellä listalla. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa ja moniin virkoihin vaaditaan ainakin auttava toisen kotimaisen kielen taito, enkä halua, että jo peruskoulussa olet valinnallasi rajannut itsesi niiden töiden ulkopuolelle."

AP: Muutetaan lakia, jos se hankaloittaa liikaa elämää! Eihän ruotsikaan ollut pakollinen, ennen kuin lakia muutettiin. Suurimman osan aikaa Suomen itsenäisyydestä ruotsi ei ole ollut pakollista koulussa.

PA: "Koska ruotsi tuli pakolliseksi?"

AP: 1973. Onko oikein, että minulla voi olla elatusvelvollisuus aikuiseen, joka ei ole minulle sukua, tai aikuisella ihmisellä voi olla minuun elatusvelvollisuus?

PA: "Heh heh, siis mitä... voitko tarkentaa kysymystä...?"

Tässä kohtaa puheenaihe vaihtui.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ei tähän yks opetusministerin reppana pysty vaikuttamaan."

Tämä kuvaa aika hyvin miten hankalaa on ollut saada edes keskusteltavaksi pakkoruotsi eduskunnassa.

Käyttäjän Yhteiskuntajutustelija kuva
Janne Koski

Kirkkain helmi Peltosen ristiretkessä pakkoruotsia vastaan oli City-lehden artikkeli "Miksi pakkoruotsia Stefan Wallin?" 4.2.2011. Siinä Wallin kierrätti niitä samoja vanhoja pakkoruotsi-intoilijoiden kliseisiä argumentteja, jotka on ammuttu alas kerta toisensa jälkeen. Peltonen ei todellakaan päästänyt Wallinia helpolla :D :D

AP: Et pidä pakkoruotsi-nimityksestä, kun ei puhuta pakkomatematiikastakaan. Matemaattiset kaavat ovat samoja ympäri maailman, ruotsilla ei maailmanlaajuisesti tee mitään.

SW: "Totta, mutta jos otetaan naapurimaat huomioon, niin varmasti on enemmän ruotsia kuin suomea puhuvia ihmisiä."

AP: Sittenhän meillä pitäisi olla pakkovenäjä, koska venäjää puhuvia on jotain kaksikymmentä kertaa enemmän!

SW: "Mutta Suomella ei ole samanlaista yhteistä historiaa."

AP: Suomalaisillahan oli Venäjän vallan alla huomattavasti paremmat oltavat kuin Ruotsin vallan alla, autonomian myötä Suomi nostettiin kansakunnaksi. Ruotsin vallan alta Venäjän vallan alle pääsemistä 1809 juhlittiin 2009 oikein näyttävästi.

SW: "Ruotsi on Suomen kansalliskieli, ei venäjä."

AP: Tärkeintä: menneisyys, nykyisyys vai tulevaisuus?

SW: "Kun tuntee menneisyyden, ymmärtää myöskin nykytilanteen päälle ja osaa suunnitella vähän tulevaisuutta. Suomalaisten pitäisi puhua enemmän ranskaa ja saksaa."

AP: Olette alkaneet kampanjoida pakkoruotsi-termiä vastaan puhumalla hyötyruotsista. Eikö tasapuolisuuden nimissä pitäisi puhua hyötyvenäjästä ja Ahvenanmaalla hyötysuomesta?

SW: "Puhumme myös hyötymatematiikasta, hyötyvoimistelusta ja hyötybiologiasta. Nämäkin ovat osa perusopetuksen yleissivistävää tehtävää, kuten hyötyruotsi. Ja toivottavasti mahdollisimman moni ahvenanmaalainen oppisi hyötysuomea."

AP: Suomessa kieliasioissa ollaan usein omassa poterossa. Eräs "puolueeton" ulkomainen instanssi tutki taannoin, mitä kieliä suomenkielisten olisi hyödyllisintä opiskella, arvaa mitkä ne oli?

SW: "Englanti...kiina..."

AP: Englanti, saksa ja ranska.

SW: "Näitä arvioita on tietysti useita...no joo..."

AP: Kannatan vapaaehtoisuutta ja sinä pakollisuutta: kumpi olisi valtiomuotona diktatuuri ja kumpi demokratia?

SW: "Pakollisuus liitetään tietenkin diktatuureihin ja vapaaehtoisuus demokratioihin, mutta...tää on nyrkkisääntö, mutta on poikkeuksia. Onhan Suomessa pakko mennä armeijaankin tai siviilipalvelukseen."

AP: Cityyn kirjoittamani pakkoruotsi-artikkelin nettikeskustelussa kymmenet syyttivät rasistiksi. Kysyin perusteluja, ainuttakaan vastausta ei tullut.

SW: "Ei pakkoruotsin vastustaminen tee kenestäkään rasistia. Pitäisi pystyä tekemään kysymyksiä ja myöskin vastaamaan niihin ilman leimaamisia. Jotkut kokevat pakkoruotsin Ruotsin vallan jäänteenä."

AP: Ruotsalaisethan yrittivät pakkoruotsalaistaa suomalaiset, ja he pitivät suomen kieltä alempiarvoisten kielenä; he varmaan myhäilisivät, kun Suomessa on 200 vuotta Ruotsin vallan alta päästyään pakkoruotsi.

SW: "Saattaa hyvinkin olla joo ja siitä on vähemmän kuin sata vuotta, kun yritettiin syöttää pakkovenäjää, ja nyt sitä ollaan ottamassa vähän keittiöoven kautta sisälle."

AP: Hauska ajatus, että minä kannatan vapaaehtoisruotsia ja sinä vastustat sitä.

SW: "Vastustan myös vapaaehtoissuomea ruotsinkielisille. Suomen ruotsinkielisten on pakko opiskella suomea."

AP: Paitsi ahvenanmaalaisten...

SW: "Ne on meidän vaikutuspiirin ulkopuolella."

AP: Mutta on nekin suomalaisia. Ruotsin pakollisuutta perustellaan saksan opinnoilla. Oppiiko saksaa paremmin niin, että opiskellaan ensin kolme vuotta ruotsia ja sitten kolme vuotta saksaa, vai että opiskelee kuusi vuotta saksaa? Suositteletko ruotsia saksaa opiskeleville briteille?

SW: "Tilanne lähtee aina maan lähtökohdista. Kyse on myös yleissivistyksestä ja pohjoismaalaisuudesta."

AP: En koe itseäni pohjoismaalaiseksi. Pohjoismaista tulee mieleen kylmyys, pimeys, kalleus ja holhoaminen.

SW: "Kummasti elämä helpottuu, kun osaa ruotsia Tukholmassa käydessä."

AP: Enemmän Tallinnassa rampataan. Kehno on peruste tohmajärveläiselle vastentahtoiselle ruotsin opiskelijalle, että jotkut suomalaiset piipahtavat paatilla muutamaksi tunniksi Tukholmaan, jossa kaikki puhuvat englantia.

SW: "Kukaan ei voi olla varma, että tohmajärveläinen nuori jää sinne ikiajoiksi asumaan."

AP: Eikä voi olla varma, vaikka muuttasi Venäjälle tai Kiinaan. On laskettu, että ummikkoruotsinkielisiä on Suomessa prosentti, joista puolet asuu Ahvenanmaalla. Kun lasketaan todennäköisyys, missä suomenkielinen joutuisi työssään heidän kanssa tekemisiin, tulee prosentiksi jotain nollapilkkunollanollayksi ja sen takia kaikkien on pakko päntätä ruotsia.

SW: "Joo... ruotsin opiskelu liittyy jo ihan yleissivistykseen."

AP: Onko saksalaiset suomalaisia sivistymättömämpiä, kun ne ei puhu ruotsia?

SW: "Ei. Pitää lähteä maan lähtökohdista."

AP: Olen käynyt yli 60 maassa, enkä ole kertaakaan tarvinnut ruotsia.

SW: "Mitä useamman kielen osaa, sen parempi."

AP: Perussuomalaiset on ainoa puolue, jonka ohjelmassa on pakkoruotsin vastustaminen. Jos intoilisimme ruotsista kuin te, olisi persujen kannatus 66 prosenttia.

SW: "Ratkaiseva ero on vähemmistöperspektiivi, nämä asiat eivät ole yhteismitallisia."

AP: Jos ruotsalaisten toimitusten Suomeen lähettämiä toimittajia olisi Suomessa suhteessa yhtä paljon kuin suomalaisia Ruotsissa, olisi heitä 20. Arvaa oikea luku.

SW: "Kaks tai kolme? Nolla!? Onks Hasse Svens lähtenyt täältä pois!? Paha juttu, että ruotsalaiset ovat usein luvattoman huonosti informoituja mitä Suomessa tapahtuu. Ei ne tiedä välttämättä Suomen kaksikielisyydestä. Korkeassakin asemassa olevat ovat sanoneet, et ‘hei en tiennytkään, et suomi on noin helppo kieli, mähän ymmärrän, mitä sä sanot’."

Ari Peltonen on rautaa! :) ;) :D

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Syystä,että ruotsinkielinen uutisointi tahallaan ymmärtää väärin kansalaisaloitteen "ruotsin kieli valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla."

Asia näkyy esim. Svenska ylen sivulta hyvin.

http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/13/gransknin...

Uutinen otsikoidaan valehtelemalla häpeilemättä,että kansalaisaloitteen tarkoitus on lakkauttaa _kouluruotsi_. Siis koko ruotsin kielen opetus!

Uutisen levittäjät tietoisesti valehtelevat tai eivät ymmärrä suomea kunnolla.

Hbl myös tietoisesti levittää väärää tietoa lukijakunnalleen. Sama uutinen oli Hbl:ssä ja sama virhe otsikossa.

Jaakko Häkkinen

Ruotsinkielisten propagandaan kuuluu puhua ruotsiksi kouluruotsista silloinkin kun tarkoitetaan vain pakkoruotsia - jälleen esimerkki hankitusta ymmärrysrajoittuneisuudesta. Sen varjolla sitten leimataan kielivapauden kannattajat takapajuisiksi natseiksi, jotka haikailevat aikaan ennen koululaitosta tai jopa lukutaitoa.

Kouluruotsia käsittelin täällä:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152469-pakko...

Janne Koskelle kiitos PA(ska)n hiillostuksista! Miehen terävyys saattaa tulla yllätyksenä haastateltaville, eivätkä he siksi osaa heti aluksi olla varovaisen ympäripyöreitä.

Käyttäjän Yhteiskuntajutustelija kuva
Janne Koski

Ari Peltosen pakkoruotsin vastaisessa taistelussa se mahtavin kruununjalokivi on kuitenkin tämä seitsemän vuotta sitten julkaistu pakina, jossa Peltonen tuo kantansa esille sumeilematta ja suoraan, omalla humoristisella tyylillään.

Seitsemän vuoden aikana kirjoituksen kommenttiosioon on tullut 290 kommenttia ja keskustelu on ajoittain käynyt todella kuumana. Ties kuinka moni on syyttänyt kirjoittajaa rasistiksi.

Ari, pidä lippu korkealla.! Provosoi haastatteluissa pakkoruotsi-intoilijoita ja lyttää heidän ontot argumenttinsa maan rakoon. :-) ;-) :-D

http://www.city.fi/ilmiot/pakkaruatsi/2109

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Vastaus otsikon kysymykseen: koska asiallisella argumentaatiolla vastapuoli ei pärjää, ja ehkä ymmärtää sen itsekin. Olkiukkojen pöllytys jää siksi ainoaksi vaihtoehdoksi jolla voi olla toivoa.

Jaakko Häkkinen

Luulisi omantunnon edes painavan, kun vääristelyllä manipuloidaan ihmisiä omalle puolelle. Aika röyhkeää.

Toimituksen poiminnat