*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Folktingetin perustelut pakkoruotsille

Folktinget on laatinut sivun, jossa kerrotaan miksi ruotsin kieltä kannattaa opiskella Suomessa. Siihen muotoiluun heidän olisi ollut syytä jäädäkin, mutta sen sijaan he esittelevät kolmetoista syytä, miksi ruotsi on pakollinen suomenkielisissä kouluissa. Seuraavassa kumoan nämä perustelut.

 

1. Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi.

 Tämä ei perustele ruotsin pakollisuutta. Maailmassa on paljon maita, joissa on useampi kuin yksi virallinen kieli ilman että ne ovat valtakunnallisesti pakollisia: esimerkiksi Sveitsi, Belgia ja Espanja. Valtion virallinen tai statuksellinen kaksikielisyys ei siis voi perustella kielten pakollisuutta.

 Lisäksi on ilmeisesti täysin ainutlaatuista maailmassa, että vain noin 5 % suuruisen kielivähemmistön kieli on pakollinen koko maassa. Edes Irlannissa ei ole pakko opiskella iiriä, vaan siitä voi hakea vapautuksen.

 Maan kaksikielisyydellä ei voida perustella sitä, että molempien kielten pitäisi olla valtakunnallisesti pakollisia.

 

2. Ruotsin kielen opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta. Ruotsi on osa yleissivistystä.

  Miten ruotsin kielen opiskelu edistäisi Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta? Historia ja kulttuurihan ovat opetettavissa aivan millä tahansa kielellä. Vanhat asiakirjat toki ovat usein ruotsiksi, mutta hyvin pieni osa ihmisistä koskaan perehtyy suoraan historiallisiin asiakirjoihin – vain historiantutkijat ja sukututkijat.

 Sitä paitsi Suomen historiaan liittyviä vanhoja asiakirjoja on myös esimerkiksi latinaksi ja venäjäksi – pitäisikö siis latinan ja venäjänkin olla pakollisia, koska ne edistäisivät yhtä lailla Suomen historian tuntemusta?

 Millä perusteella ruotsin kieli on osa yleissivistystä enemmän kuin muut suomenkielisille vieraat kielet? Pelkkä tyhjien fraasien toistelu ei vielä ole perustelu ruotsin kielen pakollisuudelle. Ovatko maailman muut kansat yleissivistymättömiä, koska he eivät osaa ruotsia? Jos taas kyse on jotenkin rajatummasta "erikoissivistyksestä" eikä yleissivistyksestä, niin millä perusteella yhteen henkilökohtaiseen mieltymykseen perustuva väite, että ruotsi on osa "yleissivistystä" olisi yhtään vahvempi kuin toiseen henkilökohtaiseen mieltymykseen perustuva väite, että esimerkiksi latina tai ranska ovat edelleen osa yleissivistystä kuten ne ovat aiemmin olleet? Pitäisikö siis latinan tai ranskan olla pakollinen?

 Sivistykseen, historiaan tai kulttuuriin vedoten ei voida perustella, miksi juuri ruotsin eikä minkään muun kielen pitäisi olla pakollinen.

 

3. Ruotsin kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenruotsalaisten kanssa heidän omalla kielellään.

 Täysin totta. Vastaavasti venäjän kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenvenäläisten kanssa, viron kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenvirolaisten kanssa ja somalin kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomensomalien kanssa heidän omalla kielellään. Pitäisikö siis kaikkien Suomen kielivähemmistöjen kielten olla pakollisia? Ellei, niin miksi juuri ruotsinkielisten pitäisi olla erityisasemassa?

 Jos vedotaan ruotsinkielisten lukumäärään, niin lähivuosikymmeninä sitten varmaan tehdään venäjästä pakollinen kieli ruotsin tilalle, koska tutkijan mukaan vuonna 2050 venäjänkielisiä on Suomessa enemmän kuin ruotsinkielisiä. 

 Jos taas ajatellaan kanssakäymistä järkevämmin eli riippumatta siitä, kenen oma kieli on kyseessä, niin englanniksi voi olla kanssakäymisissä paljon useamman Suomessa asuvan ei-suomenkielisen kanssa kuin ruotsiksi: ruotsia osaavat käytännössä vain ruotsinkieliset eli 5,4 % Suomen asukkaista, kun taas englantia osaavat sekä ruotsinkieliset että iso osa kaikkien muiden kielten puhujista, jotka tänne ovat muuttaneet. Myös suomeksi voi olla kanssakäymisissä paljon useamman kanssa kuin ruotsiksi.

 Kanssakäymisellä ei voida perustella, miksi juuri ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen.

 

4. Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli (vrt. venäjä).

 Englanti on vielä helpompi ja yksinkertaisempi: siinä ei ole kieliopillisia sukuja eikä persoona- tai sijataivutusta senkään vertaa kuin ruotsin kielessä. Myös esperanto on erittäin yksinkertainen ja helppo kieli. Lisäksi venäjä kielenä ei ole kovinkaan mutkikas, kunhan näkee vieraan aakkoston taakse. Pitäisikö englannin tai esperanton siis olla pakollinen ruotsin tilalla?

 Helppoudella ei voida perustella, miksi juuri ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen.

 

5. Kaikilla oppilailla tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen.

6. Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hakea niihin valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin, joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa.

 Näissä kohdissa viitataan pakolliseen virkamiesruotsin vaatimukseen. Virkamiesruotsihan on tietysti aivan yhtä mielivaltainen päätös kuin pakkoruotsi, eikä kahdella mielivaltaisella päätöksellä voi perustella toisiaan: ne molemmathan voitaisiin poistaa perusteettomina. Pakkoruotsin perusteleminen virkamiesruotsilla on sama kuin perustelisi palokunnan tarpeellisuutta sytyttämällä tulipaloja – tuollainen "tarpeellisuus" on täysin keinotekoisesti luotua.

 Pakkoruotsi ei ole parantanut ruotsinkielisten palvelujen tasoa, joten se voidaan poistaa hyödyttömänä, koska se tuottaa vain haittaa rajoittamalla suomenkielisten kielivalikoimaa. Virkamiesruotsin vaatimus taas on ylimitoitettu, koska kielilaki velvoittaa vain viranomaisia, ja vain pieni osa suomenkielisistä päätyy viranomaistehtäviin – siksi on silkkaa kiusantekoa vaatia kaikilta tietyn kouluasteen käyviltä virkamiesruotsin taitoa. Se on sama kuin kaikilta vaadittaisiin 3000 metrin juoksemista Cooperin testissä siksi, koska pieni osa suomalaisista tulee tarvitsemaan työssään hyvää kestävyyskuntoa.

 Lisäksi samaa perustelua voitaisiin soveltaa kaikkiin muihinkin aineisiin: mikään oppiaine ei saisi olla vaihtoehtoinen tai valinnainen, koska ne, jotka eivät sitä ottaisi samassa laajuudessa kuin muut, jäisivät heikompaan asemaan opintojen jatkoa ajatellen. Eiköhän opiskelijoilla ole kuitenkin sen verran hyvä käsitys tulevasta alastaan, että he osaavat itse valita ainevalikoimansa. Ja ainahan voi myöhemmin paikata aukkoja, mikäli alanvaihto tulee eteen.

 Virkamiesruotsilla ei voida perustella pakkoruotsia, koska kyseessä on täysin keinotekoinen tarve ja itse aiheutettu ongelma.

 

7. Ruotsin kielen taito on etu Suomen työmarkkinoilla.

 Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksen mukaan englantia pitää tärkeänä 88 % työnantajista ja ruotsia 50 %. Pitäisikö englannin siis olla pakollinen ruotsin tilalla, koska se on suurempi etu Suomen työmarkkinoilla?

 Työmarkkinoilla ei voida perustella, miksi juuri ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen.

 

8. Suomi on osa Pohjolaa, ruotsilla pärjää myös muissa Pohjoismaissa.

 Suomi on määritelmällisesti osa Pohjolaa eli Pohjoismaita. Jos Suomi olisi tasa-arvoinen osa Pohjolaa, suomen kielellä pitäisi olla tasavertainen ja merkittävä asema Pohjolan kolmanneksi suurimpana kielenä ruotsin ja tanskan jälkeen. Miksi siis Pohjolaa pitäisi lähestyä juuri ruotsin eikä suomen kielellä? Eihän yhteistyö ole sidoksissa mihinkään tiettyyn kieleen.

 Suurin osa Pohjolan asukkaista on muita kuin ruotsinkielisiä, joten järkevin yhteinen kommunikointikieli olisi englanti, jota lähes kaikki osaavat jo valmiiksi. Lisäksi on osoittautunut pelkäksi myytiksi, että ruotsilla pärjäisi muissa pohjoismaissa: edes itäskandinaavisten lähisukukielten ruotsin ja tanskan puhujat eivät pääosin ymmärrä toistensa kieltä ilman erillistä opiskelua.

 Kaiken huipuksi on absurdia yrittää pakottaa pohjoismaalaisuus osaksi jokaisen suomalaisen identiteettiä. On ymmärrettävää, että se on osa ruotsinkielisten identiteettiä, mutta suomenkielisten identiteetti samaistuu useammin suomen lähisukukieliin. Pitäisikö siis viron kielen olla pakollinen identiteettisyistä?

 Edelleen: miksi Pohjoismaat olisi Suomen valtion ainoa tai edes tärkein viitekehys? Maailmanlaajuisesti tarkastellen kansainvälisessä yhteistyössä englannin kieli on paljon tärkeämpi. Pitäisikö siis englannin kielen olla pakollinen?

 Pohjoismaisuudella ei voida perustella, miksi juuri ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen.

 

9. Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

 Ruotsintaitoinen saa helposti töitä vain Ruotsissa; Norjassa saa helpommin töitä norjantaitoinen, Tanskassa tanskantaitoinen, Venäjällä venäjäntaitoinen, Virossa virontaitoinen ja niin edelleen. Pitäisikö kaikkien naapurimaidemme kielten olla pakollisia vain siksi, että joku suomalainen saattaa muuttaa niihin töiden perässä?

 Miksi sitä paitsi rajata alue vain naapurimaihin? Suomalainenhan saattaa ihan hyvin muuttaa vaikka toiselle puolelle maapalloa töiden perässä. Maailmanlaajuisesti englanti on tärkein yksittäinen kieli työnhakua ajatellen. Pitäisikö englannin siis olla pakollinen?

 Mahdollisella ulkomaihin suuntautuvalla työnhaulla ei voida perustella, miksi juuri ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen.

 

10. Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista.

 Täysin perätön väite. Ruotsin kielen taito voi helpottaa käytännössä korkeintaan lähisukukielten eli muiden germaanisten kielten oppimista. Mutta tämä toimii tietysti toiseenkin suuntaan: saksan tai englannin taito helpottaa ruotsin kielen oppimista. Ne ovat sitä paitsi paljon suurempia kieliä, joten pitäisikö niiden olla pakollisia?

 Peruskoululainen opiskelee yleensä kahta tai kolmea vierasta kieltä. Se, että ruotsi vie suomenkielisillä aina yhden näistä paikoista, on suoraan pois muilta kieliltä. Jos tavoitteena on opiskella englantia tai saksaa, on aivan turhaa opiskella ensin ruotsia, kun voisi opiskella suoraan englantia tai saksaa. Ne sitä paitsi helpottavat ruotsin oppimista sitten, jos sille myöhemmin elämässä tulee tarvetta.

 Muiden kielten oppimisen helpottumisella ei voida perustella sitä, miksi juuri ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen.

 

11. Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.

12. Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.

 Niin tekee, mutta miten se perustelee ruotsin kielen pakollisuutta? Tämä väite on yhtä absurdi kuin olisi väite, että kaikista suomalaisista pitäisi tehdä islaminuskoisia, koska islaminuskoisuus antaa mahdollisuudet opiskeluun koraanikoulussa.

 Mahdollisuus ei perustele pakkoa. Mahdollisuus päästä ruotsinkielisiin oppilaitoksiin ei perustele ruotsin kielen pakollisuutta.

 

13. Ruotsi[n] kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään.

 Niin tekee, mutta miten se perustelee ruotsin kielen pakollisuutta? Miksi ruotsinkielinen kulttuuri- ja viihde-elämä olisi tärkeämpää kuin vaikkapa englannin-, saksan- tai ranskankielinen kulttuuri ja viihde?

 Mahdollisuus ei perustele pakkoa. Mahdollisuus seurata ruotsinkielistä kulttuuria ja viihdettä ei perustele ruotsin kielen pakollisuutta.

 

Folktingetiä vaivaa käsittämätön vauhtisokeus: heille itselleen ruotsin kieli ja Pohjoismaat ovat niin tärkeitä, etteivät he ymmärrä, että suomenkielisille suomalaisille ne eivät yleensä ole läheskään yhtä tärkeitä. Heiltä on jäänyt ymmärtämättä sekin, että tarkemmin analysoitaessa edellä esitetyillä perusteilla voitaisiin perustella pikemminkin aivan muiden kielten kuin ruotsin pakollisuutta – he vain katsovat maailmaa niin rajoittuneesta perspektiivistä, etteivät he tule edes ajatelleeksi perustelujaan muiden kielten kannalta.

 Tilanne on sama kuin jos insinööri perustelisi, miksi maasta löytyneiden kivien yhteen hakkaaminen on kaikkein kätevin tapa sytyttää tuli – hän ohittaisi joko tahallisesti tai ymmärtämättömyyttään sen, että tulitikuilla tai sytyttimellä tulen sytyttäminen olisi vielä paljon kätevämpää ja nopeampaa.

 En tiedä, kumpi Folktingetin kohdalla olisi pahempi vaihtoehto, tahallisuus vai ymmärtämättömyys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

53Suosittele

53 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (77 kommenttia)

Jaakko Häkkinen

Kiitos! Erityisen ylpeä olen "insinöörin kivet" -vertauksesta. ;-) Tämän varmaan sitten maailmaa mustavalkoisesti poterostaan katsovat tulkitsevat niin, että solvaan pakkoruotsin kannattajia kehittymättömiksi kivikautisiksi alkuihmisiksi. :-D

Jotu Karjalainen

Jälleen erinomainen kirjoitus. Pakkoruotsi on noilla folketingin perusteilla henkitoreissaan Suomessa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Joku aivan selvästi hyötyy siitä, että suomenkielisten opintoja ja viransaantia haitataan jokaiselle pakollisella jarruaineella tai virkakieltokielellä. Joku siis hyötyy siitä, ettei tuon oppiaineen tilalla ole joku muu, ehkä opiskelijalle itselleen hyödyllisempi aine.

Koska opiskelija ei itse siitä hyödy, voidaan tästä päätellä, ettei suomenkielisten katsota olevan asianosaisia edes omissa opinnoissaan, vaan päätökset tehdään jotain aivan muuta tarkoitusta, kuin opiskelijan itsensä tulevaisuutta varten.

Mikko Järvinen

Niin, kuka tai ketkä, mitä kieltä äidinkielenään puhuvat hyötyvät siitä, että eräs (ikuinen?) hallituspuolue on saanut junailtua lakiin käytännön, missä mm. viranomaisten rekrytoinnissa ruotsin kieltä (hyvin) taitavilla on etulyöntiasema?

Maassa jossa ei arkielämässä ole oikeasti mitään tarvetta ruotsin osaamiselle...

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Folkitingelistä, skudaa!

Unohdettiin sanoa, että vaikka perustuslaki ei vaadikaan pakollista ruotsia jokaiselle suomalaiselle, pakollisen ruotsin poistaminen uhkaa pitkällä aikavälillä ruotsin kielen asemaa toisena kansalliskielenä.

Olemme tilanneet tällaisen lausunnon eduskunnan perustuslakivaliokunnalta. Lausunto tullaan julkistamaan kansalaisaloite 131 eduskuntakäsittelyn alettua- ja loputtua tämän lausunnon saamiseen!

Terveisin
Folktingelin iloinen väki

Häkkinen laittakoon tämän lausunnon päivämäärän muistiin..
Lehtonen sen kirjoitti jo 4.11.2013

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Pakkoruotsi on pitkään jatkunut kollektiivinen valhe. Ei vain haluta tunnustaa, että ollaan oltu väärässä.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ja valhe vain suurenee:

Nyt YLE väittää, että JOHANNES VIROLAINEN keksi pakkoruotsin.
Suomenruotsalaisilla ei siis ollut mitään tekemistä asian kanssa!

"Karjalaissyntyinen Johannes Virolainen osasi itse useita kieliä.
Hän oli vahva pohjoismaisuuden ja ruotsin kielen puolustaja.
Virolaisen opetusministerikaudella ruotsin kielestä tuli pakollinen oppiaine peruskouluun.

Virolainen oli saanut kielipoliittista oppia presidentti J.K. Paasikiveltä. Presidentti oli sanonut että, ellei Suomessa puhuttaisi ruotsia, täällä voitaisiin joutua puhumaan jotakin toista kieltä.

- Se toinen ei olisi espanja, Virolaisen oppi-isä oli sanonut."

http://yle.fi/uutiset/peruskoulun_vauhdittaja_pakk...

Mikko Järvinen

Pelkästään oman agendan nimissä nostetaan edesmennyt valtiomies otsikoihin?

Hautarauha?

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Paasikivi nuoli ruotsin kieltä sodan jälkeisen jatkuvan miehitysuhan alaisessa varsin arassa tilanteessa Ruotsia ja ruotsia pakon edessä. Samasta syystä suomenruotsalaistemme ja Ruotsin mielen pahoittamisen pelosta samainen Paasikivi suostui ja alentui heidän kanssaan myös siihen häpeälliseen tekoon, ettei Karjalan evakkoja rantaruotsalaistemme alueille asutettu.

Paasikiven pakkoruotsitusmotiiveja ja toisista kielistä murjaisuja on siis syytä katsoa sen hetken kiikun kaakun tilanteesta. Neuvostoliiton tykit ja sen seitsemän sortin sotakoneet, kun olivat vuoteen 1956 asti miehitetyssä Porkkalassa ja neuvostotykeillä olisi voinut kevyesti rojauttaa vaikka eduskuntatalon tai presidentinlinnan rappusille koska hyvään räiskyvät terveiset, mikäli asioista ei oltaisi oltu hyvin hyvin yhtä mieltä. Paasikivelle Suomen itsenäisyys oli kaiken muun, pakkoruotsinkin, yläpuolella siinä tilanteessa.

Muistamme silti myös sen, että yksi Hämeenlinnan lyseon suurista pojista mm. Eino Leinon ja Sibeliuksen ohella eli Juho Kusti Paasikivi suomennutti ruotsinkielisen Hellsten-nimensä Paasikiveksi. Ei sekään minusta osoita ihan kiihkomielistä Axel Olof Freudenthalin puolesta hihkumista. Sen me taas toki tiedämme, että Paasikivi oli sisällissotamme jälkeen Svinhufvudin ohella mitä innokkain saksalaisen kuninkaan Suomeen värvääjä ja 67 päivän kuningas meille saatiinkin ja sitä on pidetty yhtenä Paasikiven pahimmista virhearvioista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #24

Ruotsin nuolemisen ja kuningasmielisyyden lisäksi historiasta tiedämme, että sortokaudella Paasikivi kuului n.s. myöntyväisyysliikkeeseen, joka ei kannattanut aktiivista vastarintaa Venäjää vastaan. Lisäksi on muistettava, että hän puhui venäjää suurin piirtein yhtä hyvin kuin ruotsia.

Sodan jälkeinen Paasikiven linja on itse asiassa jatkumo vuosisadan alun myöntyväisyyslinjalaisuudelle.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #42

Sortokaudella isoäitini ei oppinut pakkovenäjää ja omien kertomustensa mukaan osallistui kakarana aseiden salakuljetukseen.
Muuten olen kyllä sitä mieltä, että asiat asiana ja Paasikivi oli realistinen politiikko. Tuommoset linjat ovat pelkkiä konstruktioita joilla usein liiaksikin oikaistaan momimutkaisen historiallisen tapahtuman.

Veikko Penttinen

Bravo! Tämä bloki todistaa näköjään senkin, että suomenkielellä on helpompi kirjoittaa uskottavia perusteita kuin ruotsilla.

Alexius Manfelt

Jaakko hyvä, on vain yksi asia mihin olen ruotsinkieltä tarvinnut tai siitä hyötynyt. Toki osaan ruotsia, joskaan en käytä sitä.

Kun 70-luvulla opiskelin Brysselin yliopistossa, niin minulla opintojeni tähden, oli pakkoflaami. Kyse oli siis haluamistani opinnoista, jotka johtivat esim. ulkoministerion palvelukseen ja silloin piti auttoavasti ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua flaamia.

Tuossa tilanteesa luin ruotsiksi muutaman Muumikirjan ja sitten samat flaamiksi käännettyinä. Ja hups osasin kieltä paremmin kuin ranskankieliset opiskelutoverini. Sivussa opin flaamin ja englannin yhdistelman, eli afrikaansin.

Mutta mihinkään muuhun en ole tavinnut ruotsia.

Muuten, suuri osa 1800-luvun valtiollisia papereita on tehty ranskaksi, keisari puhui näet ranskaa, eikä suostunut oppimaan ruotsia, jota ei pidetty edes sivistyskielenä. Keisari piti puheensä aina suomalaisille ranskaksi. Ei muuten pitänyt Kustaa III ruotsiä myöskään sivistyskielenä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minä tarvitsen ruotsia kun luen ruotsinkielisiä kirjailijoita vaikkapa Topeliusta ja Mankellia ja moni muu muut tääll tampereell on vaikeuksi saada käsiinsä mitään ruotsinkielisiä kirjoja ja vaikka on ruotsinkielinen vanhainkoti en ikinä tapaa ruotsinkielisä vain pari olen tuntenut.
Ja olisitte nähnyt niitten folktingiläisten naaman kirjameesuilla kun puhuivat innokkaana kanssani, sit kun sanoin että en kannatta pakkoruotsia he vaikenivat kun leikaten.
Ja ihan samoja vastaväitettä minäkin olen esittänyt en tiedä miten monta kertaa, paitsi se kivijuttu.
Men två stenar är inte tillräckliga elddon, vad är det som fattas, vem vet.
Mut minä pidän suomea suurenmoisena sivistyskielenä ja olen kiitollinen, että olen oppinut sentään näinkin hyvin, vaikka en täydellisesti, hallitsemaan tätä ihanaa taipuisaa kieltä, jota ikinä en olisi oppinut pakkosuomen varassa.
Mutt sanopa Alexius olenko oikeassa; mitä enemmän kieliä osaa , sitä helpompi on oppia uusia? Tästä lähin puhutaan vain ranskaa jooko, mutta kirjoitetaan suomeksi eller på svenska i telefon åxå. Bien!

Alexius Manfelt

Madame, olette täysin oikeassa kielten oppimisen suhteen. Mitä enemmän osaa ennestään, niin sitä helpommin oppii uusia. Se on mielenkiintoinen ilmiö.

Vastustan pakkoruotsia ja kannatan vapaaehtoista. Minusta suomenkielisessä koulussa voisi hyvin aloittaa 3. luokalla ruotsin opiskelun, siis A1-kielenä. Sitten englannin esimm A2-kielenä luokalta 4. Voisi se hyvinkin olla venäjä, ranska, saksa tai espaja, joka alkaisi luokalla 3 eli A1-kielenä tai A2-kielenä. Englanti voisi tulla vasta kuvioon mukaan yläkoulun alussa, siis B1-kielenä.

Tähän on olemassa jopa hyvät perustelut. Lapsen pitäisi oppia ensimmäisenä vieraana kielenä jokin ns. rakenteellinen kieli. Tämä helpottaa yleensä muiden kielten oppimista. Englanti tavallaan rakenteettomana kielenä tulee niin helposti, että sitä ei edes huomaa. Ja osa, jopa melkoinekin, osaisi englantia jo ennen kuin sen opetus edes alkaisi. Pelkoa englannin taidon taantumisesta ei olisi, sillä kaikki em. kielet tukisivat sen oppimista.

Esim. yo-kirjoituksissa ei tarvitsi mitenkään helpottaa englannin tehtäviä. Jopa niitä voisi vaikeuttaa. Lapsi muuten oppii useita kieliä saman aikaisesti, eikä ne edes sekaannu keskenään. Otan esimerkiksi Jannen.

Tapasin Jannen usein, sillä hän asui Brysselissä. Isä, entinen oppilaani, puhui hänen kanssaan aina suomea, äitinsä käytti pojan kanssa vain portugalia, eli äidinkieltään. Jannella oli muuten vanhempia ja nuorempia sisaria. Janne oli ranskankielisessä päiväkodissa. Hän asui flaaminkielisella alueella ja näin hänellä oli flaaminkelisiä kavereita. Lisäksi hänellä on päivähoitoa, sillä äiti oli lääkäri ja isälläkin pitkät työpäivät, englantilaisessa yhteisössä. Ja poika, heidänhän pitäisi oleman huonoja kielissä, ei sekoillut eri kieliä käyttäessään, vaaan surffaili loistavasti niiden välillä.

Mutta jos ja kun Janne haluaa suomalaiseksi virkamieheksi, niin mitäs silloin? Hän ei osaa ruotsia, ei siellä suuressa maailmassa sitä puhuta, ei ainakaan Jannen ympäristössä. Hän on käynyt Eurooppakoulua suomenkielisssä osastossa. Mutten koko monikielisen koulun suurin pomo on suomalainen, Jannen isän koulutoveri. Maailman on vaan niin pieni.

Miten asia hoidetaan tulevaisuudessa, joka on tällä jo nyt, noiden Jannen kaltaisten suhteen?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #59

Olen ajattelut, että kun osaa monia kieliä ne muodostavat systeemin johon uusi kieli voidaan ankkuroida. Mun enoni osasi kai myös jotain kymmenkunta kieltä.
Yli kahdeksankymppisenä hän vielä rupesi USA:ssa opiskelemaan yliopiston kurssilla venäjää. Hän oli vuoden opiskellut venäjää kun sain tavata hänet täällä Suomessa, Silloin hän kävi venäjäksi kirjeenvaihtoa opettajansa kanssa ja hän oli ollut kurssin priimus nuorten opiskelijoiden joukossa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #61

Alexius:
"Lapsi muuten oppii useita kieliä saman aikaisesti, eikä ne edes sekaannu keskenään."

Monella ei varmaan sekaannukaan, mutta joillain kielet opitaan "samaan lokeroon" ja sanoja hapuillaan vääristä kielistä.

Margareta:
"Olen ajattelut, että kun osaa monia kieliä ne muodostavat systeemin johon uusi kieli voidaan ankkuroida."

Ehkä joo, jos kyseessä on tutun kielikunnan kieli. Mutta ihan eri logiikalla toimivan kielen (jeniseiläinen tai eskimokieli) oppimisessa ankkurointi lienee olematonta.

Näkisin niin, että kielenoppimiskyky kyllä kehittyy useita kieliä opettelemalla, ja tämä kyky sitten helpottaa jonkin verran myös niiden täysin vieraiden ja vaikeiden kielten opettelua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #62

"Ehkä joo, jos kyseessä on tutun kielikunnan kieli. Mutta ihan eri logiikalla toimivan kielen (jeniseiläinen tai eskimokieli) oppimisessa ankkurointi lienee olematonta."
En ole kielentutkija, olettamukseni perustuu esimerkkeihin ja päättelyihin, joita olen tehnyt yleisesti ihmisen ajatteluun perehtymällä.
Myös täysiin erilaiseen voi kiinnittyä vertailemalla missä suhteessa ne poikkeavat. Pikemminkin sekoittaa kieliä jotka ovat samankaltaisia.
Vaikka isoäitini selvisi Italiassa hyvin kesikoulun latinan varassa, ja ranskassakin opiskeli ammatin itsellen. Hänen mukaansa oli ihan helppoa oppia nämä kielet. Ei hän välittänyt pienistä virheistä.
Minulla on itselleen useita sukulaisia jotka ovat oppineet rinnakkain kaksi kieltä vauvasta lähtien, Joiden äidin ja isän kieli ovat tasapuolisessa asemassa.
Suomessa oli ennen vauraimissa piireissä tavallista että lapsi oppii rinnakkain ainakin kolme kieltä, kotiapulainen tai lastenhoitaja puhui eri kieltä kuin vanhemmat.
Oma isäni oli täysin kaksikielinen, Isoisäni oli liimannut aapiskirjaankin huolellisella präntillä kirjoitetut omat suomennoksot ruotsinkielisten päällä. Hän kuitenkin antoi lapsen puhua ruotsia ruotsinkieliseltä rannikkoseudulta Sydän-Hämeeseen tulleen äitinsä kanssa, vaikka oli fennomaani.
Isäni kävi myös isänsä toiveiden mukaan suomenkielistä oppikoulua. Vaikka hänen isänsä kuoli ennen sen alkamista.
Itse olen kielipuoli, en osaa mitään kieltä kunnolla.
Ajattelen kuitenkin ,että pienelle lapselle, on tärkeätä, että sama henkilö puhuu johdonmukaisesti samaa kieltä. Oman lapseni kanssa puhuin suomea koska se on vahvin kieleni ja nykyinen virallinen äidinkieleni, vaikka äidin kieli se ei ole.
Harmittaa kun ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi.
Luulen että useat sukulaiseni ovat rekisteröityneet isänkielen mukaan.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #64

Margareta:
"Suomessa oli ennen vauraimissa piireissä tavallista että lapsi oppii rinnakkain ainakin kolme kieltä, kotiapulainen tai lastenhoitaja puhui eri kieltä kuin vanhemmat."

Tarkoittanet ruotsinkielisissä piireissä? :-) Jos olisi ollut suomenkielisiä varakkaita, he olisivat puhuneet palvelusväen kanssa samaa kieltä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #68

En tarkoittanut vain ruotsinkielisiä varakkaita, joillakin perheillä oli esimerkiksi venäjänkielinen lastenhoitaja. Ja toki oli ennenkin suomenkielisiäkin varakkaita. Sekä monenlaisia äidin- ja isänkielen variaatioita.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #59

Manfelt kirjoitti: "Lapsen pitäisi oppia ensimmäisenä vieraana kielenä jokin ns. rakenteellinen kieli. Tämä helpottaa yleensä muiden kielten oppimista. Englanti tavallaan rakenteettomana kielenä tulee niin helposti, että sitä ei edes huomaa."

Tämä ei oikeasti ole perustelu joka tukee ruotsinkielestä aloittamista. Englanti ei ole rakenteeton eikä ruotsin rakenteet yleisiä. Ne sopivat vain germaanisiin kieliin eikä kaikkiin niihenkään.

Manfelt kirjoitti: " Lapsi muuten oppii useita kieliä saman aikaisesti, eikä ne edes sekaannu keskenään. "

Mistä sitten tulee n.s. "de'e kiva de'" -kieli?

Manfelt kirjoitti: "Vastustan pakkoruotsia ja kannatan vapaaehtoista."

Minä myös.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #63

Puhuin kouluaikana sekakieltä toisen siskoni kanssa ja puhun edelleen, mutta emme silti sekoita kieliä keskenään, kouluaineissa pysyimme suomen kielessä.
"Kiva" on omaksuttu suomenruotsiin, jossa ei käytetä riikinruotsin ilmaisua "kul". On aika luonnollista, että kaksikielisessä ympäristössa käytetään sekakieltä.
Siskoni oli pitkään kaksikielisessä virassa sekoittamatta kieliä keskenään.
Hän on täysin kaksikielinen. Hänen lapsensa saatettin haukkua hurreiksi vaikka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #65

Olen vastustanut kaikkea pakko-opetusta aina.
Minusta opettajan tehtävä on tehdä pakollisestakin opetuksesesta kuten esimerkiksi matemaatiikasta niin kiinnostavaa että oppilaat opiskelevat vapaaehtoisesti.
Minulle koulun pakkoistuminen oli pitkä piina, suoranaista kidutusta, koska käytös ja huolellisuus oli aina kiitettävä.
Voi, kun olisikin uskaltanut häiriköidä edes vähän jo silloin!

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Kiitos, Jaakko!

On erinomaista, että nuoremmassa polvessa nousee teräviä ajattelijoita, jotka osaavat perustella asiallisesti pakkoruotsin keinotekoisuutta.

Minun osani on ollut muurinmurtaja, jossa aseena aloin käyttää internetiä heti, kun se oli tullut yleiseen käyttöön. Siinä rapatessa on roiskunut, mutta pakkoruotsin muuriin tuli kuin tulikin säröjä.

Varsinainen murtaja oli pääministeri Matti Vanhanen, joka suureksi yllätyksekseni pystyi opetusministeri Tuula Haataisen kanssa muuttamaan lukiolakia niin, että "toisen kotimaisen kielen" kokeesta ylioppilastutkinnossa tuli valinnainen (vielä ei vapaaehtoinen).

Seuraava näkyvä saavutus oli 4.9.2013 kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamiseksi valinnaiseksi kaikilla opintojen tasoilla. Se on aiheuttanut jäätävää kauhua suomenruotsalaisten, Rkp:n ja muiden pakkoruotsin kannattajien keskuudessa. Esimerkki on tuo Folktingin uusin manifesti. Nyt yritetään tehdä kaikki voitava, jotta aloite saataisiin käsiteltyä mahdollisimman näkymättömästi eduskunnassa.

Sitä ennen on Hesarin yritys ylihuomenna mobilisoida pakkoruotsittajat "ruotsalaisuuden päivän" viettoon.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Heikki, nyt sekoitat eri asioita. Vai tarkoitatko, että ruotsalaisuuden päivän huomioiminen on sama asia kuin pakollisen toisen kotimaisen kielen puolustaminen? Erikoista...

En yhtään ihmettele kommenttiasi - yhtä yksipuolinen kuin aina. Mutta jatka pois työtäsi Suomen muuttamiseksi virallisesti yksikieliseksi. En tietenkään toivota menestystä työssäsi.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Löytyyköhän ensimmäistäkään pakkoruotsin perustelua, joka ei olisi teennäinen ja jo alas ammuttu ?

Järjellä ja rehellisyydellä ei tunnu olevan sijaa puoluedemokratiassa. Eli tässä virkamiespuolueiden diktatuurissa. Samaa tavaraa myydään eri brändillä eli puolueilla ja vaalien jälkeen ajetaan taas samaa linjaa. Sen lauluja laulelet joka maksaa ja hoitaa etuisuudet.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Yhdyn kaikkien muiden lailla kehuihin, olet sen Jaakko todella ansainnut.

Kiihkoton, järkevä, perusteellinen ja kaikki mahdolliset pakkoruotsin puolustelut kumoava blogi.

Toivoisin vain kaikkien päättäjien sen myös hartaudella ja ajatuksella lukevan ja huomaavan jo vihdoinkin, että keisarilla ei ole vaatteita.

Meillä puhutaan politiikan piirissä paljon kehityksestä, edistyksestä ja koko Suomen parhaasta, mutta missä se meillä näkyy oikeassa elämässämme, kun on kyseessä kielipolitiikka?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Pakkoruotsin opiskelua ei ole syytä kannattaa, mutta pitää myös muistaa, että se tolkuttomuuksiin äitynyt viha ruotsin kieltä kohtaan ei ole mistään kotoisin. Eikä ruotsinkielisiä ihmisiäkään kohtaan, elleivät kuulu siihen harvaan kiihkoilijoiden joukkoon.

MA
Gävle
Ruotsi

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"... pitää myös muistaa, että se tolkuttomuuksiin äitynyt viha ruotsin kieltä kohtaan ei ole mistään kotoisin.""

Ei tietenkään ole, mutta en myöskään ymmärrä mistä on syntynyt käsitys vihasta?? Itse en tunne ainuttakaan ihmistä joka vihaisi ruotsin kieltä tai ruotsinkielisiä ihmisiä.

Meillä kaikilla on Suomessa hyviä ystäviä jotka kuuluvat äidinkieleltään ruotsinkieliseen vähemmistöön, mutta ei se suinkaan estä kertomasta ja kirjoittamasta, että se on väärin.
Väärin on kuitenkin pakottaa kaikkia suomalaisia opiskelemaan toista pientä marginaalikieltä, jolla ei ole enemmistölle järkevää käyttöä niin kuin muilla maailman puhutuimmilla kielillä. Siitähän tässä vain on kyse..

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Pakkoruotsi on loukkaus ruotsinkielistä kulttuuria kohtaan. Pakon puolustajat tekevät karhun palveluksen ruotsinkieliselle kulttuurille.

Mitkään hurmauskampajat,Neuvostoliiton malliin, ei muuta miksikään tilannetta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Et ole ilmeisesti lukenut juuri ollenkaan netistä kielikeskusteluja siellä kyllä käy ilmi, että viha leiskuu puolin ja toisin ja olen näiten vihaajien kanssa ottanut yhteen niin suomeksi kun ruotsiksi ja ain heti leimaavat minua vihaamansa puolen edustajaksi jos jossain suhteessa olen eri mieltä.
Mitä tarkoitat "meillä kaikilla" hesalaisiako?

Käyttäjän AriKukkonen kuva
Ari Kukkonen

Päinvastoin, se on nimenomaan ne pakkoruotsin kannattajat jotka tuntuvat vihaavan kaikkia, jotka uskaltavat edes harkita vapaata kielivalintaa. Joutuivathan nuo monet nimenkerääjät väkivallan uhreiksi.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Mikä pakon poistamisessa pelottaa ruotsin kielen ystäviä? Eihän pakko ja pakottaminen pitäisi kuulua mitenkään iloiseen ruotsalaiskulttuuriin.

Noihin kysymyksiin olisi kiva saada rehellisiä vastauksia kerrankin.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Epäilisin että monella se menee kuitenkin vähän abstraktimmalla tasolla; voin kuvitella että "ystävyys NL:n kanssa" oli vähän samanlaista kyllästymistä aiheuttava ideologinen kuvio. Muutoin sinänsä olen kanssasi samaa mieltä...

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Jos haluaa opiskella vapaaehtoisesti valinnaista ruotsia niin se on sitten ruotsin kielen vihaamista?

Ruotsinkielinen kulttuuri näyttäytyy suomenkielisestä näkökulmasta todella tässä mielessä aika kummallisen ahdasmieliseltä.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Kukaan ei vihaa Ruotsia, ruotsalaisia, suomenruotsalaisia tai edes ruotsin kieltä. Vai onko asiasta luotettavaa tutkimustietoa? Kutsutaanko koolle totuuskomissio, mutta sama totuuskomissio voi sitten yksintein tutkia sen, millaisena pakkopaitana Suomen kansan suuri enemmistö kokee pakkoruotsin. Maan pienen vähemmistön pikkuriikkistä vähemmistökieltä ruotsia puhuu Manner-Suomessa noin 5 % eli 260 000 kansalaisista, niin pieni joukko, että koko remmi mahtuisi Espooseen. Suurin heistäkin osaa erittäin hyvin suomea, kuten hyvin tiedämme.

Tilastojen mukaan maassa suomenruotsalaisia on maassa 2050 enää noin 2,5 %. Noutaja tulee, noutaja tulee.

Ei missään ole pientäkään vihaa, vaan paremminkin suurta rakkautta oikeudenmukaisuuteen. Se näkyy, että epäoikeudenmukaiseen pakkoon ja vääryyteen alkaa kohta kyllästyä yhä useampi ja useampi.

Kyseessä on Suomen sisällissodan ajan vääryyksiin verrattavissa oleva suuri demokratiavaje. Sopivan vertauskohdan tavoittaa Täällä Pohjantähden alla-teoksen Koskelan Jussista, joka aina alistumaan pakotettuna ja nujerrettuna puri nöyränä hammasta ja jatkoi entisellään suostuen nöyryyttämiseensä ja sortoon.

Jussille riitti periaate "kärsi olevaa, toivo parempaa".

Mutta sama ikuiseen vääryyteen alistumisen periaate ei enää tepsinyt Jussin Akseli-poikaan, joka halusi epäkohtiin jotain konkreettisempaa parannusta kuin pelkän toivon. Akselin periaate oli "ei armoa, vaan oikeutta".

Samalta "ei armoa, vaan oikeutta"-periaatteen linjoilta Suomen kansan enemmistö lähtee korjaamaan pakkoruotsin demokratiavajetta, ei kiväärein, kuten Koskelan Akseli, vaan kynällä ja allekirjoituksilla kansalaisaloittein.

Länsimainen demokratia edellyttää, että suomalaisten enemmistöllä on oikeus itse päättää, mitä kieliä sen lapsille opetetaan. Ei kysymys ole mistään sen ihmeemmästä, mutta ei myöskään mistään sen vähäisemmästä asiasta.

Nuijasodan aikaan ruotsinkieliset vallanpitäjämme hakkauttivat rauhallisiin neuvotteluihin houkutelluilta oikeutta vaatineilta Savon talonpojilta kädet poikki. On toivottava, ettei ruotsivapaaehtoiseksi-kansalaisaloitteen allekirjoittaneilta katkota kovin monia käsiä sen enempää vertauskuvallisin kuin konkreettisin miekoinkaan. Toivottavasti Andersson myös varmistuu omilla tahoillaan siitä, ettei pakkoruotsittajien piirissä ole liiemmälti äärimmäisyyksiin meneviä pakkoa rakastavia kädenkatkojia.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

En tietenkään voi varmistaa ettei kiihkoilijoita esiintyisi lainkaan, eihän kukaan takaa että ruotsin vihaajiakaan ei olisi. Itse ainakin tiedän kummastakin leireistä mitä kummallisimpia hölmöläisiä.

Se on totta että pakkoruotsi on loukkaus ruotsin kieltä kohtaan. Kaikille osapuolille olisi eduksi päästä siitä.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Mark,

Lainaus sinulta: "...se tolkuttomuuksiin äitynyt viha ruotsin kieltä kohtaan ei ole mistään kotoisin..."

Kyllä se viha on oikeutettua, tolkuttomuuksiin irtipäässeen kiusaamisen takia, se vain suuntautuu väärään kohteeseen, kuten aina, kärsimään joutuvat aina syyttömät. Ulkopuolisena koen sympatiaa molempia osapuolia kohtaan, niin ruotsinkielisiä kuin suomenkielisiäkin, sillä kiusaajat löytyvät sieltä pyramidin ylätasolta. Korruptoituneita nilviäisiä kaikki tyynni, jotka yrittävät pitää yllä olematonta, suomi-ruotsi sekoitusta, jota epätoivoisesti tekohengitetään vain ja ainoastaan rahavaltakuvioiden takia. Eikö sinunkin mielestä suomalaisia heimoja ole kiusattu jo tarpeeksi?

Finno-ugreilla pitäisi olla huoli, oikeastaan velvollisuus pitää yllä omaa, poikkeuksellisen kehittynyttä akka ja ukko menneisyyttään, johon, esim. ruotsalaiset ovat vasta pyrkimässä - senkin tekevät sekopäisesti - sukupuolineutraaliudella. Vai mitä se "hen"- yritelmä, jossa yritetään matkia "hän"- kielellistä sukupuoli-tasavertaisuutta oikeastaan on, muuta kuin hyppäys ojasta allikkoon, kun ei ole kunnon perinteitä tasa-arvolle?

Jouko Harjunen

Se, ettei kannata pakkoruotsia, ei tarkoita, että vihaisi ruotsinkielisiä tai ruotsia kielenä. Pakkoruotsihan on Suomessa nimenomaan enemmistön eli meidän suomenkielisten ansiosta.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Jouko, puhut täyttä totta - osittain. Siis tarkoitan, että joukosta löytyy myös niitä vihaajia (toivon mukaan ja luultavasti pienenä vähemmistönä).

Ei sinun tarvitse paljoakaan lukea eri kirjoituksia netissä ennen kuin törmäät sellaisiin henkilöihin, joiden mielestä esimerkiksi suomenruotsi on mongerrusta, jota kukaan Ruotsissa ei ymmärrä, ruotsi on muutenkin täysin turha kieli osata Suomessa ja Suomen ruotsinkieliset ovat paholaiseen verrattavissa olevia apartheid-herroja.

Valitettavasti tällaisia henkilöitä on todellakin olemassa. Itse asiassa pääsisitte mitä luultavimmin nopeammin tavoitteeseenne ilman näitä henkilöitä.

Jaakko Häkkinen

"Valitettavasti tällaisia henkilöitä on todellakin olemassa. Itse asiassa pääsisitte mitä luultavimmin nopeammin tavoitteeseenne ilman näitä henkilöitä."

Ikävä kyllä anonyymit keskustelufoorumit kuten Suoli24 innostavat joitakuita loanheittoon ja vihapuheeseen. Normaalifoorumilla pitää nimimerkilläkin kirjoittaessa antaa edes sähköpostiosoite, mutta tuollaisissa paikoissa ei mitään.

Yhteiskunta olisi parempi paikka ilman mahdollisuutta anonyymeihin nettipurkauksiin. :-)

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #33

Jaakko, tämäkin on täyttä totta, mutta kyllä tuollaisia kommentteja löytyy jopa Puheenvuorosta - valitettavasti. Ehkä ne ovat hieman vähentyneet nykyisen blogipolitiikan johdosta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #33

Mistä Jaakko sen tiedät? Se viha saattaisi purkautua jollain muulla vahingollisemalla tavalla. Minä olen päiinvastoin sitä mieltä, että on hyvä kun tällaisia kanavia löytyy. Pidän kirjoittamista hyvänä keinona purkaa vihansa. Itse käytän sitä jatkuvasti.
Enemmän huolestuttaa ne jotka yrittävät ratkoa vakaviakin kasvatus- tai muita ongelmia näillä palstoilla tällaisten vihanpurkaajien neuvojen varassa joille vastaavat, että antaa vaan isän jatkaa lapsen hakkamista.
Olen katsonut itselleni terveellisemmäksi karttaa näitä palstoja,
Vihaa riittää rekisteröintiäkin vaativilla palstoilla joilla onneksi saa vielä nimimerkilläkin kirjoitta kuten Hesarissa ja HBL:ssä ja Aamulehdessäkin.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

No, ihan suomenruotsalaiseen eliittiin kuuluvat
vertaavat suorassa lähetyksessä itseään "valkoisiin Zimbabwessa"

https://www.youtube.com/watch?v=MkwgKg4VsrY

"ruotsi on täysin turha kieli osata Suomessa"

Mitä enemmän olen tätä pakkoruotsia pohtinut, sitä enemmän olen alkanut kallistua tälle kannalle! Onko se sitten vihaa, vai looginen johtopäätös:

Pakko alleviivaa ruotsin tarpeettomuutta!

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #40

Paitsi, että esimerkiksi Jaakko Häkkisen jossakin mainitsemassa EK:n jäsentutkimuksessa 50 % yrityksistä painotti ruotsin osaamista (osuus oli kylläkin laskenut selvästi edellisestä tutkimuksesta). Muistaakseni finanssialalla prosenttiosuus oli lähemmäs 90 % tai ainakin yli 80.

Itse asiassa, mitä huonommin suomenkieliset osaavat ruotsia, sitä paremmat oltavat ruotsinkielisillä on. Työttömyyshän on jo selkeästi alempi kuin suomenkielisillä monesta syystä. Ennen kuin vastaat tähän, yritä edes sanoa jotain muutta kuin kliseitä (esim. "suojatyöpaikka").

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #41

"Itse asiassa, mitä huonommin suomenkieliset osaavat ruotsia, sitä paremmat oltavat ruotsinkielisillä on"

Miksi win-win ei kelpaa teille ?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #47

Juha, kuten hyvin tiedät, minullehan se kelpaa. Älä vain sano, että olet unohtanut minun olevan toisen kotimaisen pakollisuutta vastaan: http://jopali.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111330-andr....

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Tähän on todettava että näiden olemassaolo on -- ikävä kyllä -- aika totta, vaikka olen pitkään vain ohittanut tämän hieman olankohautuksella. He toimivat asiaansa vastaan hyvin tehokkaasti jos jopa minä olen alkanut jossain määrin ymmärtää sitä virallista "koko kansan kaksikielisyysideaa"(!) heidän ansiostaan ja toisaalta sen takia että pyrin itse pitämään kuitenkin kiinni ruotsinkielisten "suomalaisuudesta" johon toki tietysti kuuluu tietyt oikeudet omassa maassa.

Jouko Harjunen

Myöskään se, että jotkut todella vihaisivat ruotsia tai ruotsinkielisiä, ei ole peruste pakkoruotsille. Edes kostona.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #45

Ei tietenkään. Miksi ihmeessä uskoit minun agrumentoivan toisen kotimaisen pakollisuuden puolesta? Otin vain esille joukkoon pesiytyneet (mitä luultavimmin) harvalukuiset vihaajat. Et kai halua vain lakaista heitä maton alle?

Jouko Harjunen Vastaus kommenttiin #49

En tietenkään. Olen kuitenkin vastuussa vain omista mielipiteistäni.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Suomessa on neljä kansanedustuslaitosta: Ahvenanmaan Lagting, mantereen ruotsinkielisten Folkting, saamelaisten Samediggi ja neljäntenä Eduskunta.

Kaikki saavat rahoituksensa valtion budjetista ja voivat vaikuttaa maan asioihin.

Folktinget ja Lagting ovat ruotsinkielisiä. Niissä ei saa puhua suomea.
Eduskunta (ja Samediggi?) sallii suomen kielen käytön.

Pointti on se,että Suomesta puuttuu suomenkielisten oma kansanedustuslaitos, jossa suomenkieliset saisivat keskenään päättää asioista ja ottaa kantaa suomeksi,omalla äidinkielellään.

Tilanteeseen on niin turruttu,että sitä ei pidetä mitenkään eriskummallisena demokratian kannalta.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Jarmo, rauhoitu hieman. Milläköhän kielellä useimmat asiat hoituvat eduskunnassa? (Välihuomautus: sanoja "eduskunta" ja "lagtinget" ei kirjoiteta isolla alkukirjaimella.) Eli se paikka, jossa kaikista tärkeistä asioista päätetään, on periaatteessa suomenkielinen. Mitä muuta tarvitset? Siellähän jopa jotkut valittavat, kun joku "kehtaa" käyttää ruotsia.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Käytin isoja alkukirjaimia tehokeinona. Ei mikä tahansa eduskunta tai folktinget.

Muutoin kuvasin vain asiain tilaa. Tämä on fakta eikä mielipide:
Suomessa ei ole suomenkielisillä omia suomenkielisiä kansankäräjiä. Muilla kieliryhmillä on ja valtio maksaa.

Sen sijaan Suomalaisuuden liiton 2000 euron valtion apukin on liikaa joidenkin mielestä!

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #29

Siinä tapauksessa voin kertoa sinulle, että eduskunta löytyy ainoastaan Suomesta. Ruotsissa on esimerkiksi valtiopäivät, Tanskassa kansankäräjät, Norjassa suurkäräjät, monissa maissa parlamentti jne. Eli sinun ei todellakaan tarvitse käyttää mitään tehokeinoja: "eduskunta" on ainutlaatuinen! Ei myöskään laitosta "lagtinget" tarvitse kirjoittaa isolla alkukirjaimella, vaikka samanniminen laitos löytyy myös Färsaarilta (siis tanskaksi ei fäärin kielellä).

Kuten kerroin toisessa kommentissa SL:n avustus peruttiin, sillä liitto kieltäytyi antamasta lippuneuvontaa ruotsiksi. Itsehän valitsi osansa.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Itse olen myös joskus ihmetellyt sitä, että ruotsinkielisillä kansandustajilla näyttää olevan eduskunnassa kaksinkertainen puheaika suomenkielisiin kansanedustajiin verrattuna.

Käyttäjän MarkusVesa kuva
Markus Vesa

Todella hyvin kirjoitettu ja perusteltu teksti. Paha noita argumentteja on kenenkään alkaa kumoamaan. Faktat kun tuppaavat olemaan niin selvästi vapaan kielivalinnan puolella. Vielä kun eduskuntamme kuuntelisi edes tässä asiassa järjen ääntä.

Itse olen tupannut sanoa tästä asiasta keskusteltaessa että miksei Suomesta tehtäisi myös yksikielinen maa samalla kun vauhtiin päästään? En näe mitään järkevää tässä nykyisessä mallissa. Toki se vaatisi perustuslain muutoksen jne, mutta ei se ole mikään koskematon kiveen hakattu pyhä teksti, jota ei voi muuttaa jos siellä muutettavaa on.

Suurin este tälle asialle on ihmisten väliinpitämättömyys ja tietämättömyys. Suurin osa ei edes osaa ottaa kantaa koko asiaan "koska se nyt vaan on niin" Ei sen tarvitse olla niin.

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Blogisti luetteli vakuuttavat todistelut pakkoruotsin turhuudesta. Mutta tämä kaikki on tuttua jo jokaiselle asioita seuraavalle, myös Folktingetin kellokkaille. Kyse ei olekaan pakkoruotsin järkevyydestä tai tarpeellisuudesta vaan korruptiosta, jolla niin johtavat poliitikot kuin mediankin, television, radion ja lehdistön päättäjät pidetään nöyrinä ja kuuliaisina ruotsalaisuuden ihailijoina. Tästä kumartelusta tulette saamaan hyvän näytteen seuraamalla ruotsalaisuuden suitsutusta mediassa kahden päivän päästä. Raha puhuu, ei kansan ääni.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Pakkoruotsi on todistettu varsin monelta, kuten blogin kirjoittaneen Jaakko Häkkisen ja palstan monen muun kirjoittajan taholta perin aukottomasti turhaksi ja vääräksi. Kun näin on, niin meidän lie siirtyminen asian seuraavaan vaiheeseen.

Kun me, kuten suurin osa Suomen suuresta kansasta, on pakkoruotsin poistosta kovin yhtä mieltä, niin seuraava kysymys kuuluu, kun näin on, niin kuka on vastuussa siitä, ettei asiassa tapahdu mitään?

Olli Porra nosti tikun nokkaan jo yhdeksi syylliseksi rahan. Miksikähän kasvoton kansainvälinen "raha", joka ei Rooman keisari Vespasianuksen mukaan edes haise, on niin kiinnostunut pienen Suomen kielipolitiikasta?

Alexius Manfelt

Olavi hyvä, ei se kasvoton kansainvälinen raha pakkoruotsista ole kiinnostunut. Kyllä se on Suomen ruotsikielisten säätiöiden raha, se on kiinostunut pakkoruotsista. Syytä minä tosin ihmettelen, sillä valinnanvapaus lisäisi varmasti myös noiden säätiöiden prestiisiä.

Muistaakseni joidenkin noiden säätiöiden varallisuus on ylittänyt jopa Nobel-säätiön varallisuuden. HUH!

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #53

Juuri noin Alexius, tuskin kyseessä onkaan "kasvoton kansainvälinen raha", vaan hyvinkin kasvollinen ruotsinkielisten (verottomien?) säätiöiden raha, jota en häveliäisyyssyistä edes meinannut iletä, rohjeta tahi viitsiä mainita.

Enkä myöskään laillasi ymmärrä minäkään sitä, miksi mainitut säätiöt menettelevät juuri niin niinkuin menettelevät? Huomaan myös viisastuneeni esiin tuomastasi tiedosta, jonka mukaan ruotsinkielten säätiöittemme varallisuus yltää jopa Nobel-säätiötä ylemmmäksi. Tuo oli minulle yllätys.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #53

Mitä varten kukaan ei tutki edes niitten laittomia affäärejä?
Missä sää muten oot Alexius, etälässä vielä vai pohjoisessa jo, mä taidan mennä seuraavaksi länteen, mitä kaut sitä en viel tiedä, ehkä suoraan Poriin.
Tänä yönä tarjoan minimalistic late dinner for everybody on line!

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Jaakko Häkkisen pakkoruotsin mielettömyyttä käsittelevä teksti on niin hyvin perusteltu, pitkä ja niin läkähdyttävällä tyhjentävällä tarmolla laaditun ja vastaansanomattoman selkeä, ettei siihen juurikaan ole mitään lisättävää tai siitä pois otettavaa. Muuten sijoittuu niiden kansalaisten joukkoon, jotka löytävät täitä kaljustakin päästä ja virheitä itse Jumalasta, kuten kirjailija Honore de Balzac muistaakseni sanoo.

Häkkinen ei totta vieköön ammu pakkoruotsia millään mutu-nallipyssyllä, vaan rojauttaa vääryyden betonibunkkeriin isolla tiedon ja perusteiden turbotykillä niin, että tärisee.

Eikä Häkkisen tarvinne nimitellä blogiaankaan enää tästalkaen kuivaksi blogiksi, niin se on syksyisen vetinen, että litisee.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Juu, järkevää pohdintaa,
mutta kun tätä kysymystä ei ratkaista järjellä.

Tämä on poliittinen kysymys, ei järkikysymys.

Kuvitteletko järjen pääsevän jossain vaiheessa vallalle politiikassa ?

Minä en enää usko järjen voittoon, vaan idiotismin ehtymättömyyteen.

Perustelen sen sillä, että RKP ei saa _enää_ mitään vastineeksi pakkoruotsista luopumisesta, joten se pidetään ihan kiusalla!

Pakkoruotsi "hapantui kuin maito tonkaan" matkalla markkinoille!
Ei sillä enää kauppoja tule, joten kiusa jatkuu,
kunnes RKP jyrätään kuten 2004!
Saihan RKP toki silloin vastalahjan, uuden kielilain, "joka on
maailman paras, mutta se ei toimi"

http://blogit.mtv.fi/ahtiainen/2013/01/13/kielipol...

Jaakko Häkkinen

Kiitos kaikille polveilevasta keskustelusta.

Olavi:
"Eikä Häkkisen tarvinne nimitellä blogiaankaan enää tästalkaen kuivaksi blogiksi, niin se on syksyisen vetinen, että litisee."

Tämä on kuivempi kuin puolikuiva sivustoni, mutta tietysti kaikki on suhteellista. :-)

JV Lehtonen:
"Kuvitteletko järjen pääsevän jossain vaiheessa vallalle politiikassa ?"

Tässä on vinha perä... Itse systeemissä ja äänestäjän oikeusturvassa on paljon parannettavaa, jos eduskuntaan äänestetään paljon pakkoruotsin vastustajia, mutta osa niistä kääntää takkinsa lennossa ja lopuistakaan iso osa ei saa puoluekurin vuoksi äänestää mielipiteensä mukaan.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Olen itse ollut jo pitkään mieltäväni pakkoruotsin uskonnon tasolle. Ei uskontojakaan voi järjellä perustella, pitää vain uskoa.

Mutta nyt ollaan kehityksessä jo kumminkin siinä vaiheessa, että Suomen kansa kyselee, kuka on vastuussa siitä, ettei "pakkoruotsin uskonnollisen mystiseen harhaoppiin" puututa?

Miten Mauno Koivisto sanoikaan? Tarttis tehdä jotakin.

Haloo Katainen, haloo Urpilainen, hyvää iltaa Arhinmäki. Miten tiistaipäivä on sujunut?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Suurin este tälle asialle on ihmisten väliinpitämättömyys ja tietämättömyys."

Näin minäkin ajattelen. On paljon ihmisiä joita ei kiinnosta koko asia ollenkaan kun kaikki on jo omalta kohdalta ohi ja omien lasten ja tulevien lastenlasten opiskelut ovat täysin yhdentekeviä asioita..."näin se nyt vaan oli ennenkin." Ja mitä välii?

Itse koen tuon asenteen henkisenä laiskuuteena ja kuten sanoit myös välinpitämättömyytenä Suomen pärjäämisestä aina vain globalisoituvassa maailmassa, jossa kuitenkin vieraiden kielten monipuoliset taidot katsotaan yhä tärkeämmäksi kaikille kansoille...

Eniten ihmettelen päättäjien ja median lukkiutumista tähän yhteen kieleen niin voimakkaasti, ettei pystytä näkemään kuinka haitallista se on jo Suomen talouselämälle, kun näiden kahden kielen lisäksi kansalaiset eivät pääsääntöisesti juuri osaa muita vieraita kieliä kuin englantia ja vähän ruotsia. - - Ja tämä puute todellakin kulkee läpi koko maan pohjoisesta - etelään.

Jospa edes puolet kansasta osaisi ruotsin tilalla muuta enemmän puhuttua vierasta kieltä, niin mikä voitto se olisi koko maalle ja tuskin kukaan ruotsinkielinen sitä edes huomaisi? Toki Lipponen ja moni muukin kokisi sen tappiona, mutta ehkä kuitenkin vielä ihan siedettävänä takaiskuna, kun kuitenkin ruotsin opiskelu olisi kaikille edelleen mahdollinen.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Näin tämä homma monien Ruotsin ja ruotsin edessä taipumaan, alistumaan ja nöyrtymään vuosisataisesti opetettujen suomalaisten kohdalla menee. Silmät ja korvat karvaiselta todellisuudelta tukkoon ja umpeen vaan ja tuhahdus "onko tuo nyt niin iso ja tärkeä asia?".

Okei, hyväksykäämme, että se on mitätön pikku asia, kuten tuhahtelija sanoo. Mutta onko tuhahtelija sitten ihan loppuun asti luuseri ja periksiantava välinpitämätön antautuja? Seuraava looginen kysymys hänelle kuuluu "hyvä on, jos asia on pieni ja mitätön eikä edes sitä Suomenmaassa pystytä korjaamaan, niin miten täällä sitten pystytään varsinaiset isot epäkohdat korjaamaan?"

Martti Kovala

Pahinta on, että pakollinen ruotsinopiskelu menee monelta hukkaan.
Vastenmielistä kielitaitoa ei kehitetä, eikä ylläpidetä.
Tosin "paremman väen" perilliset ovat saaneet kilpailuetunsa....

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

"Itse koen tuon asenteen henkisenä laiskuuteena ja kuten sanoit myös välinpitämättömyytenä Suomen pärjäämisestä aina vain globalisoituvassa maailmassa, jossa kuitenkin vieraiden kielten monipuoliset taidot katsotaan yhä tärkeämmäksi kaikille kansoille..."

Ehkä me aktiivit olemme vain hieman tiedostavampaa sakkia..
Helpompaahan olisi "vahdata salkkareita" ja nollata aivotoiminta,
mutta kun ei pysty..

Välinpitämättömyys toimii kyllä pakkoruotsittajiakin vastaan:
Ei auta, vaikka kuinka pakkoruotsittaisivat,
kukaan ei ruotsalaistu eikä valaistu kaksikielisyyden rikkaudesta.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

Tuolta Folktingetin sivultahan löytyi monen muun ohella suorastaan aukoton perustelu pakolliselle ruotsin opiskelulle:

"Kielitaitoa tarvitaan työelämässä, se helpottaa yhteydenpitoa kieli- ja valtiorajojen yli ja lisää eri kulttuurien ymmärrystä."

Kukapa tästä voi olla eri mieltä. Eri asia voisi olla korkeintaan se, että tarvitaanko ruotsin kielen taitoa kaikessa työelämässä ja helpottaako se yhteydenpitoa kaikkien kielellisten ja valtiollisten rajojen yli - puhumattakaan kaikkien eri kulttuurien ymmärrystä. Antaako (välttävä) ruotsin taito paremmat avut ymmärtää vaikkapa baltialaisten sielunmaisemaa kuin mikäli kieltä ei taitaisi lainkaan?

Jaakko Häkkinen

Huh mikä perustelu! Samaa tasoa kuin olisi: "Kaikkien on syötävä rypsiporsasta vähintään puoli kiloa joka päivä joka päivä, koska kukaan ei elä syömättä. Ette kai halua kuolla?"

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Vieläkin nauratta se vierailu folktingetin standillä kuun niitten suut ihan loksahti auki eikä enää sanakaan sanottu kun sanoin vastustavani tvångsvenska!
Niitten olis tehny mieli ne pinssitki ottaa pois, mut ei ne uskaltanu sentään.

Martti Kovala

Ihan vaan pieni yksityiskohta.
Historiallisten dokumenttien lukemisella on turha perustella pakkoruotsia.
Kouluruotsilla ei vanhoja dokumentteja lueta. Historiallinen ruotsinkieli on nopeampi opiskella ihan omana aineenaan, siihen on turha sotkea nykyistä suomenruotsia.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Perustuslakia pitäisikin päivittää Pohjoismaalaisen kielipolitiikan mukaan, jossa on yksi maan valtakieli, ja muut kielet vähemmistökieliä.
Kaksikielinen hallinto kielilisät, vievät kohtuuttoman osan Suomen kansantaloudesta, jonka valtaväestö joutuu "pakosta " maksamaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset