*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Pohjoismaiden ministerineuvosto syrjii suomenkielisiä

Pohjoismaiden ministerineuvoston Pohjoismainen kielipoliittinen julistus sisältää seuraavan kohdan:

 "Pohjoismaisen kielipolitiikan lähtökohtana on, että kaikilla pohjoismaalaisilla on oikeus

 • oppia yhteiskunnan toimintaa ylläpitävä kieli suullisesti ja kirjallisesti, niin että he voivat osallistua yhteiskunnalliseen elämään

 • oppia ymmärtämään ja tuntemaan yhtä skandinaavista kieltä ja ymmärtämään muita skandinaavisia kieliä, niin että he voivat olla osa pohjoismaista kieliyhteisöä

 • oppia kansainvälisesti laajasti käytettyjä kieliä, niin että he voivat osallistua kansainvälisen yhteisön kehitykseen

 • pitää yllä ja kehittää äidinkieltään ja kansallista vähemmistökieltään."

 

Luitte aivan oikein: skandinaaviset kielet kokonaisuutena lasketaan pohjoismaisessa viitekehyksessä tärkeämmiksi kuin suomen kieli, vaikka suomi on pohjoismaiden kolmanneksi puhutuin kieli heti ruotsin ja tanskan jälkeen. Julistuksen ruotsin- ja englanninkielisestä osiosta selviää, että kyseessä todella ovat skandinaaviset kielet, eikä alun alkaenkaan tarkoiteta Pohjoismaiden kieliä.

 Tähän liittynee sellainen hämäävä seikka, että Norden (Pohjoismaat) ei ole rajaukseltaan sama kuin nordiska språk (pohjoismaiset kielet), vaikka nimitysten juuri nord on sama: ensimmäinen sisältää myös Suomen, mutta jälkimmäinen sisältää pelkästään skandinaaviset kielet (indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen haaran pohjoisryhmän kielet), ei suomea tai saamea (uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen tai saamelaiseen haaraan kuuluvia kieliä).

 Kääntäen tilanne olisi aivan sama, jos nyt päättäisimme, että vaikka Fennoskandia alueena käsittää Suomen ja Skandinavian, niin fennoskandiset kielet sulkisi piiriinsä pelkästään itämerensuomalaiset kielet (= Fennic/Finnic languages), koska nimityksen alkuosa on sama, jolla kansainvälisesti viitataan juuri ja vain näihin kieliin. Suomeahan on pitkään puhuttu ja puhutaan edelleenkin Skandinaviassa: meänkieli, kveeni ja Keski-Skandinavian metsäsuomalaiset.

 Tällä perusteella sitten kuvitteellinen Fennoskandian ministerineuvosto päättäisi, että suomi on Fennoskandian ensisijainen kieli, ja jos skandinaavit haluavat päästä leikkimään meidän kanssamme, niin heidän kaikkien täytyy (heillä kaikilla on "oikeus") opetella suomea ja muita "fenniläisiä" eli itämerensuomalaisia kieliä – enimmillään niitä katsotaan olevan suomen lisäksi peräti 9: karjala, livvi (aunus), lyydi, vepsä, inkeroinen, vatja, võro (eteläviro), viro ja liivi:

 "Fennoskandisen kielipolitiikan lähtökohtana on, että kaikilla fennoskandeilla on oikeus

• oppia ymmärtämään ja tuntemaan yhtä fenniläistä (itämerensuomalaista) kieltä ja ymmärtämään muita fenniläisiä kieliä, niin että he voivat olla osa Fennoskandian kieliyhteisöä."

 

Vain syrjintää vaiko peräti rasismia?

 Tällainen mielivaltainen ja perusteeton kieliryhmien eriarvoistaminen täyttää kiistatta syrjinnän kriteerit; seuraavassa pätkiä Euroopan syrjinnänvastaisen oikeuden käsikirjasta:

 "Syrjinnänvastaisessa lainsäädännössä ensinnäkin säädetään, että samankaltaisessa tilanteessa olevia henkilöitä on kohdeltava samalla tavalla eikä heitä saa kohdella vähemmän suotuisasti pelkästään sen vuoksi, että heillä on jokin nimenomainen henkilöön liittyvä ominaisuus." (Sivu 22)

 "Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on myös hyväksynyt käsitteelle 'rotuun perustuva syrjintä' laaja-alaisen määrittelytavan, johon on sisällytetty syrjintäperusteet 'rotu, ihonväri, kieli, uskonto, kansalaisuus taikka kansallinen tai etninen alkuperä'." (Sivu 106)

 

Vastaavasti YK:n rotusyrjinnän vastaisessa yleissopimuksessa sanotaan:  

"Tässä yleissopimuksessa tarkoittaa käsite 'rotusyrjintä' kaikkea rotuun, ihonväriin syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla." 

 

Jätän oikeusoppineiden asiaksi selvittää, syyllistyykö Pohjoismaiden ministerineuvosto suoranaiseen rasismiin vaiko ainoastaan törkeään syrjintään. Pohjoismaiden ministerineuvoston tulisi ensi tilassa itse korjata julistuksensa sanamuoto sellaiseksi, ettei se syrji suomenkielisiä, tai muuten korjausta täytyy hakea virallisten instanssien kautta. Syrjimätön versio olisi tällainen:

 "Pohjoismaisen kielipolitiikan lähtökohtana on, että kaikilla pohjoismaalaisilla on oikeus

 • oppia yhteiskunnan toimintaa ylläpitävä kieli suullisesti ja kirjallisesti, niin että he voivat osallistua yhteiskunnalliseen elämään

 • oppia ymmärtämään ja tuntemaan yhtä pohjoismaista kieltä ja ymmärtämään muita pohjoismaisia kieliä, niin että he voivat olla osa pohjoismaista kieliyhteisöä

 • oppia kansainvälisesti laajasti käytettyjä kieliä, niin että he voivat osallistua kansainvälisen yhteisön kehitykseen

 • pitää yllä ja kehittää äidinkieltään ja kansallista vähemmistökieltään.

 

Tätä kirjoitusta saa vapaasti hyödyntää pyrittäessä kirjoituksessa käsitellyn syrjinnän korjaamiseen. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

"Suomi on pohjoismaisessa yhteisössä lapsipuolen asemassa"
-Sofi Oksanen

Olen täsmälleen samaa mieltä. Kaiken kruunaa se, että juuri tällä lapsipuolen asemalla perustellaan se, että jokaisen suomalaisen on opiskeltava ruotsia - muutenhan emme voisi tehdä "pohjoismaista yhteistyötä". Tekisi mieli siteerata ulkomaankauppaministeriä, mutta maltan mieleni.

Jaakko Häkkinen

Taas naulan kantaan, Jussi!
Pakkoruotsia perustellaan pohjoismaisella yhteistyöllä, jossa ei voida tehdä myönnytyksiä suomenkielisille, koska muuten pakkoruotsilta lähtisi pois taas yksi muka-perustelu.

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Suomessa pohjoismaiden yhteistyön nimissä on oltava poliitikkoja, joiden valikoimaan kuuluvat pohjoismaiset kielet laajemmalla pohjalla kuin pelkän suomenruotsalaisen pakkoruotsin tasolla. Se nimittäin ei juuri anna eväitä norjan, tanskan eikä aina edes kaikkien riikinruotsin murteiden ja ilmaisujen ymmärtämiseen.

Se, että tanska on ruotsalaisille pystymetsästä tulijoille vaikeaa on ymmärrettävää. Itse asiassa ruotsi ei tanskalaisille välttämättä juuri sen helpompaa. Kummatkin kuitenkin oppivat ymmärtämään toisiaan melko vaivattomasti pienellä harjoittelulla. Norjalaiset taas ymmärtävät hyvin sekä ruotsalaisia että tanskalaisia ja norjalaia ymmärretään hyvin jos malttavat vain puhua bokmålia eivätkä nynorskia.

Pohjoismaisessa ympäristössä Islanti ja Suomi ovat hiukka erilaisessa asemassa, mutta Islannissakin opiskellaan melkein "pakkotanskaa" (taitaa joku reilu 50% ikäluokasta opiskella tanskaa ja lopuista melkoinen osa opiskelee joko ruotsia tai norjaa) ja sitä kautta suurin osa saa kohtuulliset eväät pohjoismaiseen kommunikaatioon. Silti sekä islannin, fäärin, inuiitin, saamen että suomen käyttäminen pohjoismaiden yhteisissä elimissä on mahdotonta, koska ne vaatisivat tulkkauksen. Grönlantilaiset ja färsaareleiset puhuvat kuitenkin sujuvaa tanskaa, islantilaisista suurin osa tanskaa ja loputkin sitten joko ruotsia tai norjaa. Suomalaisilla taas usein tilanne, jossa oma ilmaisutaito hutera (muuten suomenruotsia kyllä ymmärretään loistavasti sen selkeän intonaation johdosta) ja riikinsuotista alkaen muiden käyttämien murteiden passiivinenkin ymmärtäminen pahimmillaan heikko.

Suomalaisten kannalta vaihtoehdot ovat vain huonoja. Muut eivät halua tulkkausta käyttöön ja ainoa tapa välttää se on pysyä nykykäytännössä. Suomalaisten osalta taas pitäisi joko tehostaa ruotsin kielen (ja muiden pohjoismaisten kielten) opetusta ainakin niillä, jotka pohjoismaisissa kuvioissa haluavat/aikovat vaikuttaa. Se taas edellyttäisi ruotsin kielen opettamista pohjoismaisena, ei vain toisena kotimaisena kielenä. Joka tapauksessa nykyinen pakkoruotsi on johtanut myös Suomen osittaiseen isolaatioon Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarisella puolella koska monien suomalaisten parlamentaarikkojen kielitaito onneton. Pakkoruotsi siis ei ole auttanut asiaa.

Siksi Suomessa olisi ruotsi pohjoismaisena kielenä -nimisen aineen opiskelu varattava koululaisille, jotka motivoituneita ja oppimishaluisia ilman että kaikkia pakkoruotsiin hostiilisti suhtautuvia kuollutta painoa olevia koululaisia roikotetaan tunneilla jarruttamassa opinhaluisten oppimistahtia ja heikentämässä motivaatiota.

Suomi voisi mennä tietysti mukaan Baltian maiden yhteistyöelimeen. Siellä on tällä hetkellä käytössä tilanteesta riippuen joko tulkkaus tai lingua franca. Lingua francana toimivat englanti ja (nykyisin enää satunnaisesti) venäjä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #15

Aki Pulli:
"Suomalaisten kannalta vaihtoehdot ovat vain huonoja. Muut eivät halua tulkkausta käyttöön ja ainoa tapa välttää se on pysyä nykykäytännössä. Suomalaisten osalta taas pitäisi joko tehostaa ruotsin kielen (ja muiden pohjoismaisten kielten) opetusta ainakin niillä, jotka pohjoismaisissa kuvioissa haluavat/aikovat vaikuttaa."

Aki, sinulta jää nyt huomaamatta paras vaihtoehto: yhteiseksi kieleksi ENGLANTI. Sitä osaavat käytännössä kaikki pohjoismaalaiset, se on kiistatta paras yhteinen kieli.

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli Vastaus kommenttiin #21

Jaakko, englantia kannattaisivat yhteisenä kielenä vain ja ainoastaan suomalaiset, mahdollisesti islantilaisten osittaisella tuella. Teoreettisesti toimiva vaihtoehti ei aina ole käytännössä toimivin tai poliittisesti mahdollinen. Englanti kuitenkin on kaikille vieras kieli ja normikansalaisen kyky Pohjoismaissa käyttää sitä rikkaasti ja vaihtelevasti aivan toista kuin äidinkiltä tai hyvin opittua vierasta kieltä puhumalla.

Jos esimerkiksi perustettaisiin pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteinen toimielin, sen lingua francaksi olisi looginen valita englanti, koska yhteistä sisäistä kommunikaatiomuotoa ei vain ole. Pohjoismaiden neuvoston Tanska ja mahdollisesti Norjakin lakkauttaa mieluummin kuin lähtee muuttamaan työ- ja kommunikaatiokielen englanniksi. Suomen valinta on sitten lähinnä se, pysyäkö mukana, olla mukana lakkauttamassa vai erota oma-aloitteisesti.

Venäjän Karjalassa asuvat itämerensuomalaiset kansat (vienankarjalaiset, livviläiset, lyydikot, vepsäläiset ja suomalaiset) käyttävät yhteisen kommunikaatiomoduksen puutteessa lingua francana venäjää. Sekään ei liene kovin ideaalinen tilanne? Vai haluatko kenties että se jatkuu maailman tappiin asti, "koska ke kätevin ja helpoin tapa kommunikoida"?

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi

Jaakko Häkkinen 27.10.2013 08:56

Taas naulan kantaan, Jussi!
Pakkoruotsia perustellaan pohjoismaisella yhteistyöllä, jossa ei voida tehdä myönnytyksiä suomenkielisille, koska muuten pakkoruotsilta lähtisi pois taas yksi muka-perustelu.
---------------------------

Suomi on virallinen kieli EU:ssa, vaan ei pohjoismaiden neuvostossa. Edes kokousten tuloksista en ole löytänyt suomen kielisiä selostuksia.

Tähän asiantilaan ovat tietenkin syyllisiä nuo vihoviimeiset freudentalistit, jotka jakavat toisilleen mitaleja suomenkielisten syrjimisestä. Kuka taitavimmin syrjii, se parhaimmin palkitaan, Freudenthal -miekkosen emaloidulla kuvalla ja kassillisella kahisevaa.

---------------------

Suomen kieli olisi oikeutettua vaatia työkieleksi englannin ohella, koska kokouksella on myös tarkkailujäseniä Baltiasta ja siksi, että pohjoismaiset maahanmuuttajat ymmätävät usein englantia.

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi

Jaakko Häkkinen 27.10.2013 08:56

Taas naulan kantaan, Jussi!
Pakkoruotsia perustellaan pohjoismaisella yhteistyöllä, jossa ei voida tehdä myönnytyksiä suomenkielisille, koska muuten pakkoruotsilta lähtisi pois taas yksi muka-perustelu.
---------------------------

Suomi on virallinen kieli EU:ssa, vaan ei pohjoismaiden neuvostossa. Ei ede kokousten tuloksista en ole löytänyt suomen kielisiä selostuksia.

Tähän asiantilaan ovat tietenkin syyllisiä nuo vihoviimeiset freudentalistit, jotka jakavat toisilleen mitaleja suomenkielisten syrjimisestä. Kuka taitavimmin syrjii, se parhaimmin palkitaan, Freudenthal -häiskän emaloidulla kuvalla ja kassillisella kahisevaa.

---------------------

Suomen kieli olisi oikeutettua vaatia työkieleksi englannin ohella, koska kokouksella on myös tarkkailujäseniä Baltiasta ja siksi, että pohjoismaiset maahanmuuttajat ymmärtävät usein englantia.

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/edit!default.jspa?messageID=6972458

Jäsenmaat
valtio liittyi
Tanskan lippu Tanska 1952
Islannin lippu Islanti 1952
Norjan lippu Norja 1952
Ruotsin lippu Ruotsi 1952
Suomen lippu Suomi 1955
Grönlannin lippu Grönlanti (liittänäisjäsen) 1984
Färsaaret (liittänäisjäsen) 1970
Ahvenanmaan lippu Ahvenanmaa (liittänäisjäsen) 1970
Viron lippu Viro tarkkailijajäsen
Latvia tarkkailijajäsen
Liettua tarkkailijajäsen

Jaakko Häkkinen

Kirjoitin sähköpostia Pohjoismaiden ministerineuvostolle ilmaisten järkytykseni heidän syrjivästä politiikastaan, ja esitin toiveen omaehtoisesta muutoksesta, jottei korjausta syrjintään tarvitse hakea virallisten instanssien kautta.

Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.norden.org/fi/pohjoismaiden-ministerine...

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Siinä on se hauska puoli, että luultavasti vetoavat taas ruotsin kansalliskielistatukseen. Iso osa koko tämän homman mielettömyyttä voidaan ymmärtää periaatteellisena moraalisena velvoitteena pitää ruotsia suomalaisena kielenä siinä missä suomeakin, vaikka se ei vaikuttaisi edes tosiasiallisesti oikeudenmukaiselta tilanteelta.

Onhan tuo ihmisille moraalisesti iso juttu nieltäväksi.

Tapio Vehmaskoski

Tätä suomen kielen asemaa Pohjoismaissa minäkin olen ihmetellyt.

Olen sitä mieltä, että suomen kielen asemaan suhtautumista ei saada Suomessa kuntoon ennen kuin se on tasavertaisena huomioitu Pohjoismaisissa yhteistyökuvioissa.

Kiitän Jaakko Häkkistä erittäin olennaisesta blogikirjoituksesta suomen kielen asemaan liittyen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ehdotuksesi kohta:

"oppia ymmärtämään ja tuntemaan yhtä pohjoismaista kieltä ja ymmärtämään muita pohjoismaisia kieliä, niin että he voivat olla osa pohjoismaista kieliyhteisöä"

olisi tulkittavissa siten, että kaikkien pohjoismaalaisten tulisi jossain määrin oppia myös suomea. Se ei liene realistinen tavoite. Pohjoismaalaisuus kieliyhteisöllisyyden kautta määriteltynä sisältää olettamuksen, että kaikilla on yhteinen kommunikaatiokieli, joka ei ole ns. "vieras kieli". Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi ministerineuvosto on laatinut esityksen sanamuodoltaan siten kuin se on esitetty.

Jaakko Häkkinen

Juha, olen samaa mieltä siitä, että tavoite ymmärtää kaikkia pohjoismaiden (tai edes skandinaavisia) kieliä on täysin epärealistinen. Mutta ministerineuvostolla on oikeus visioida vaikka kuinka epärealistisesti - tärkeintä on, etteivät he sitä tehdessään syyllistyisi syrjintään.

Tarkoitatko, että ministerineuvosto uskoo edelleen siihen perättömäksi osoitettuun uskomukseen, että "skandinaaviska" (kaikki puhuvat eri skandinaavisia kieliä) olisi yksi toimiva kommunikointikieli?

Tämä olisi silti syrjivä käytäntö, koska Suomi on osa Pohjoismaita. Miksei suomenkielisellä enemmistöllä olisi oikeus käyttää suomea, jos muut saavat käyttää omia äidinkieliään? Jos meidät pakotetaan ymmärtämään skandinaavisia kieliä, heidät pitäisi pakottaa ymmärtämään suomea, eikö?

Jos taas he haluavat tehdä Skandinavian ministerineuvoston, Suomen paikka ei edes ole siellä. Tehdään me sitten vaikka Fennobaltian ministerineuvosto.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kokemuksesta tiedän, että bisneskokoukset, joissa suomalaiset ja ruotsalaiset puhuvat ruotsia, norjalaiset norjaa ja tanskalaiset tanskaa, sujuvat aivan hyvin. Itse asiassa Pohjoismaiden neuvostonkin kokoukset on hoidettu tältä pohjalta yleisimmin.

Suomalaisten säie ruotsin kieleen on juuri se perusta, jolle Suomen jäsenyys Pohjoismaiden neuvostossa pohjautuu. Ja Suomi on halunnut tuota mahdollisuutta hyödyntää ollakseen selkeä länsimaa, etenkin kylmän sodan aikana.

Tanskalaisilla ja norjalaisilla tuskin olisi mitään "Skandinavian ministerineuvostoakaan" vastaan, ruotsalaiset perinteisesti puolestaan ovat halunneet pitää Suomea mukana. Esimerkiksi Nordek hanke aikoinaan kaatui siihen, että Suomi perääntyi siitä Neuvostoliiton painostuksesta ja Ruotsi puolestaan vastusti Tanskan esittämää Skandek hanketta sen tilalle.

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #8

"Kokemuksesta tiedän, että bisneskokoukset, joissa suomalaiset ja ruotsalaiset puhuvat ruotsia, norjalaiset norjaa ja tanskalaiset tanskaa, sujuvat aivan hyvin."

Keneltä sit kysytään, mitä tuli päätetyksi?

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #9

Päätöksethän on jo tehty ennen keskustelua.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #8

Vastikään uutisoitiin, etteivät ruotsalaiset oikeasti ymmärrä tanskaa:
http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194836803348/art...
http://www.hs.fi/radiotelevisio/a1379564027572

"Suomalaisten säie ruotsin kieleen on juuri se perusta, jolle Suomen jäsenyys Pohjoismaiden neuvostossa pohjautuu. Ja Suomi on halunnut tuota mahdollisuutta hyödyntää ollakseen selkeä länsimaa, etenkin kylmän sodan aikana."

Eli sinusta se onkin Skandinaavisten kielten ja kansojen neuvosto? Miksi sitä siis harhaanjohtavasti nimitetään Pohjoismaiden neuvostoksi ja ministerineuvostoksi?

Ymmärrät varmaan, että asetelma on täysin epätasa-arvoinen ja syrjivä? Vai etkö ymmärrä? Olisiko sinusta oikeudenmukaista vaatia skandinaaveilta suomen kielen ymmärtämistä ilman että meiltä vaadittaisiin skandinaavisten kielten ymmärtämistä?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #11

Uutisessa todellakin mainitaan, että tehdyssä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että valtaosalla ruotsalaisnuorista on mielestään vaikeata ymmärtää tanskaa. Tanskalaisista vastaavaa ilmaisi vain 40% ruotsin kieltä koskien.

Siitä huolimatta käytännön elämässä asiat menevät pitkälti toisin kuin tuollaisista lehtien laatimista tutkimuksista voisi päätellä. Kuten ylempänä viittasin, Pohjoismaiden neuvosto ei suinkaan ole ainoa foorumi, jossa kaikki käyttävät omaa osaamaansa skandinaavista kieltä yhteisessä kommunikaatiossa. Näin on myös valtaosassa pohjoismaiden alueella toimivia yrityksiä asian laita.

Aikoinaan olin Spiesin retkellä Espanjasta Marokkoon ja tanskalainen opas puhui kaikille vain tanskaa. Bussissa oli matkustajia kaikista pohjoismaista, meitä suomalaisia tosin vain kolme. (Opas vakuutti meille puhuvansa niin selkeästi kuin mahdollista.)

Tietyssä mielessä skandinaavit mieltävät varmaankin Pohjoismaiden neuvoston kyllä Skandinaavien neuvostoksi, jonne Suomi on kelpuutettu mukaan sikäli kuin sen edustajat tulevat toimeen ruotsiksi. Hiukan kärjistäen näin, mutta siinä on vinha perä.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #8

J.K. tiivistää hyvin nordistien ideologian:

"Suomalaisten säie ruotsin kieleen on juuri se perusta, jolle Suomen jäsenyys Pohjoismaiden neuvostossa pohjautuu. Ja Suomi on halunnut tuota mahdollisuutta hyödyntää ollakseen selkeä länsimaa, etenkin kylmän sodan aikana."

Ihmeellistä,että kieli tekee kansasta länsimaan ja vastaavasti joku toinen kieli tekee kansasta ei-länsimaan nordistien mielestä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #35

Ei kyse ole kielestä, vaan Suomen jäsenyydestä Pohjoismaiden neuvostossa, mikä oli kylmän sodan aikana omiaan pönkittämään Suomen imagoa pohjoismaisena länsimaana. Ruotsin kielen status Suomessa puolestaan on ollut ehdoton edellytys Pohjoismaiden neuvostoon kuulumiselle.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #38

"Ruotsin kielen status Suomessa puolestaan on ollut ehdoton edellytys Pohjoismaiden neuvostoon kuulumiselle."

Kuka sitä on ehdottomasti edellyttänyt? Tarkoitatko, että jos ruotsin kielen status Suomessa muuttuu, Suomea uhkaa erottaminen Pohjoismaiden neuvostosta?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ruotsalainen kaksoisveljeni "Johan V. Lunden HEITTOMERKILLÄ"
pyysi minua välittämään viestinsä:

"Häkkinen näemmä haluaa meidät osaksi itäbalttilaista viitekehystä ja identiteettiä, joka on alempiarvoisempi kuin pohjoismainen identiteetti.
Kyllä meidän viiteryhmämme maailmalla on skandinaavinen pohjoismaisuus, johon kuuluu oleellisena osana skandinaavisen kielen osaaminen.
Kannatan Kotimaisten kielten keskuksen linjausta, että "pakkoruotsi"-sanan käyttö kielletään julkisessa keskustelussa."

Omasta puolestani haluan sanoa, että Pohjoismainen ministerineuvosto ei ole mikään EUn kaltainen lakiasäätävä elin,
vaan lähinnä "matkailijoiden klubi".

Viimeisen kerran PN:ssä yritettiin saada aikaan jotain merkittävää ja käytännöllistä 1980-luvun lopulla. Aloite ns. konserniyhteistyöstä olisi taannut työntekijöiden pääsyn mukaan päätöksentekoon yrityksissä silloinkin kun ne toimivat yli rajojen ja niiden omistus on hajallaan eri maissa.

Tällaiset turhanpäiväiset pohjoismaiset elimet tulisi lakkauttaa tarpeettomina ja käyttää säästyneet rahat vaikka lastensairaalaan sekä teiden ja tietoliikenneyhteyksinen parantamiseen.

http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194703648757/art...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tuo ylempi- ja alempiarvoisiin ihmisiin ja identiteetteihin luokittelu paistaa kyllä selvästi PN-liturgioista läpi, vaikka sitä ei suoraan sanottaisi. Tässä tapauksessahan tuo todettiin rehellisesti aivan suoraan.

Jaakko Häkkinen

"Häkkinen näemmä haluaa meidät osaksi itäbalttilaista viitekehystä ja identiteettiä, joka on alempiarvoisempi kuin pohjoismainen identiteetti."

Odotellaan nyt, että joku nordisti/pakkoruotsittaja oikeasti sanoo noin. ;-)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ellen aivan väärin muista PN:n sihteeristöt siirrettiin Tukholmasta Kööpenhaminaan syynä se, että Tanska halusi erota. Löysin kuitenkin vain tämän eduskunnan puheenvuoron vuodelta 2009:

Paperit tulevat hyvin usein tanskankielisinä, ja meille on vihjailtu, että meidän pitäisi mennä tanskan kielen kurssille, että niitä ruvettaisiin järjestämään meitä varten täällä eduskunnassa, mutta onkohan mokomampaa kuultu? Mielestäni kyllä tuo asia pitäisi saada järjestykseen. Siitä syystä olenkin ottanut esille viime viikon kokouksessa Kööpenhaminassa, että tehtäisiin aloite siitä, että palautettaisiin Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö sinne, missä se oli vuoteen 1996, eli vain 13 vuotta sitten se sihteeristö siirrettiin Tukholmasta Kööpenhaminaan. Olen vuorenvarma ja olen myöskin kuullut niiltä, jotka ovat sihteeristössä kauan istuneet, että myöskin tulkkausasiat ja suomen kielen asema olivat paremmin ja paperit tulivat huomattavasti paremmin ajoissa kaikkien omilla kielillä, myöskin suomeksi. Suomen kieli on vähän tuolla Pohjoismaiden neuvostossa lapsipuolen asemassa. Omalta osaltani yritän pitää sitä siellä sillä tavalla esillä, että en suostu puhumaan ruotsia vaan puhun aina äidinkieltäni suomea kaikissa kokouksissa.

http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/istunnot/42-20...

Puuhastelukerholtahan se yllä olevan AL:n linkin tekstinkin mukaan vaikuttaa, mutta lienee hienoa olla senkin kultapossukerhon jäsen.

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, jäsenet:

http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/kvtoimielimet...

Cenita Sajaniemi

Tanskalainen on jälleen ehdottamassa näiden molempien lakkautusta.

"""Lägg ner dyra Nordiska rådet"

Det är Karen Ellemann (Venstre), tidigare dansk minister med ansvar för nordiskt samarbete, som i en debattartikel i tidningen Berlingske går till hårt angrepp mot Nordiska rådet och Nordiska ministerrådet. Hon kallar dem "kaffeklubbar" och anser att de kostar för mycket...."

http://www.b.dk/kommentarer/ellemann-nedlaeg-nordi...
http://www.b.dk/globalt/en-nordisk-supermodel-kom-...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #16

Eli hiukan sivistyneemmin ilmaistuna sama, minkä Stubb puki muotoon: VMP

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #17

Ja senkin kokouksen jälkeen Suomen osallistujien keskuudessa; ehkä joku sen mediaan vuotanut oli otettu jäsenyydestään kultapossukerhossa ja huolissaan siitä ettei se jatkuisi;)

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #19

Vuotaja on M F-R, jonka politiikkaan kuuluu uskotella surujen paremmuus, ruotsin kielen tarpeellisuus suomenkielisille ja hän toistaa mantran tavoin: "Suomi on kaksikielinen maa". Tuon viimeisen hän unohtaa Norden-reissuillaan.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Mielenkiintoinen tapa muuten arvottaa viitekehyksiä, ei ole ensimmäinen kerta, vaikka trolli tyyppi ilmeisesti onkin. Tuskin sentään sanan kieltäminen onneksi onnistuu.

Koko "pakkoruotsin kieltäminen" on taas kyllä vaihteeksi tyypillisen tarkoitukshakuinen ajatus: Halutaan ajatella että sana ohjaa ihmisten mielipiteenmuodostusta (ja jos sanaa ei olisi, ei olisi mielipidettä), eikä niinpäin että sana on syntynyt ilmaisemaan -- sinänsä toki kriittistä -- käsitettä.

Ymmärrän tietysti sen että propagandatarkoituksiin voidaan myös luoda käsitteitä, mutta kyllä se lähtökohtainen ajatuksenohjaustarkoitus on niissä aika selvä koska silloin niitä sanoja yritetään käyttää ihan yleisenä terminä. En ole koskaan kuullut että "pakkoruotsia" käytettäisiin puhuttaessa ruotsin kielestä yleensä; se on varattu täysin "pakollinen ruotsi"-ilmiön kuvaamiseen. Tietysti joku voi kieltää koko idean olemassaolon mutta sitten joudutaan menemään filosofian tasolle; objektiivisesti voidaan osoittaa hyvinkin selvästi, mitä sanalla tarkoitetaan.

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Oma debattinsa toki on koko Pohjoismaiden neuvoston ja sen pysyvän sihteeristön työn mielekkyys EU:n, NATO:n, WTO:n, vapaan Baltian ja globalisaation ristitulessa. Koko systeemi luotiin aikana, jolloin poliittinen tilanne oli aivan erilainen ja PN ei ole onnistunut vastaamaan rakenteitaan ja työmenetelmiään uudistamalla tähän nykyaikaistumisen haasteeseen, vaan siitä on tullut jonkinlainen pohjoismaisen yhteistyön ulkomuseo. Jaan Ellemannin kritiikin suurelta osin, mutta pitäisin tärkeänä ensin yrittää tuoda pohjoismaisen ytheistyön 21. vuosisadalle. Jos se ei onnistu, voi koko puljun tai ainakin suuren osan sen menoeristä lakkauttaa. 1900-luvun ulkomuseoita ei kansainvälinen yhteistyö tarvitse.

Sama tietysti koskee YK:ta, jonka päätöksentekokoneisto halvaantunut ja joka tuhlaa rahaa hurjempaan tahtiin vähemmällä tulosvastuulla kuin kansalliset hallitukset.

Heli Hämäläinen

Mikseivät suomenkieliset poliitikot puhu tuolla tanskalaisille ja islantilaisille suomea? Mikä estää käyttämästä äidinkieltä, joka muuten sattuu olemaan myös yksi Euroopan Unionin virallisista kielistä?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Eiköhän se ole omaehtoinen valinta, sillä tästä kommentista päätellen siellä on simultaanitulkit:

Omalta osaltani yritän pitää sitä siellä sillä tavalla esillä, että en suostu puhumaan ruotsia vaan puhun aina äidinkieltäni suomea kaikissa kokouksissa.

http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/istunnot/42-20...

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Se vain näyttää hullulta kun yksi höpöttää omiaan mitä kukaan ei ymmärrä.

Englantia on ehdotettu Pohjoismaiden Neuvoston kokouskieleksi. Ainoat jotka asiaa vastustivat olivat tiemmä suomenruotsalaiset!

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #23
Jaakko Häkkinen

Koska muut eivät ymmärtäisi. Sitä en tajua, mikseivät kaikki puhu englantia, joka on kaikille paras vieras kieli? Sivulla 21:
http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/eb...

Skandinaavienkaan ei tarvitsisi opetella naapurikieliään, koska kaikki osaavat jo englantia! Ilmeisesti pelkkä suomenkielisten syrjintää ylläpitävä kuvitelma siitä, että Pohjoismaiden neuvosto = skandinaavien neuvosto estää heitä vaihtamasta englantiin.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Suomenkielisiä pohjoismaalaisia ei ole edes käsitteenä olemassa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tasaveroisen kommunikaation toteutumiseksi kaikkien on saatava käyttää äidinkieltään (tulkkaus) tai sitten kaikkia käyttävät jotain kieltä, joka ei ole kenenkään neuvotteluihin osallistuvan äidinkieli (eli englanti). Näin tämä toimii liike-elämässä.

Ruotsalaiset eivät puhu mielellään liikeneuvotteluissa saksalaisten kanssa saksaa vaan englantia, koska näin neuvotteluissa saksalaiset eivät saa äidinkeilikielietua itselleen. Tietenkin britit ja jenkit ovat poikkeus. He osaavat harvemmin vieraita kieliä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Käsittääkseni siellä voi käyttää omaa kieltään (tulkkaus), joten kipukohtina lienevät vain virallisiksi kieliksi nimetyt sekä se onko PN tarpeellinen ollenkaan, vai pelkkä rahanreikä.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Euroopan Unionin parlamentissa saa pitää puheet suomeksi eikä sitä kummeksuta. Sen sijaan PN:n kokouksissa suomea ei alkuvaiheessa saanut käyttää ollenkaan. Edelleenkin asenneilmapiiri on torjuva.

Samat valtiot kuitenkin esiintyvät maailman moraalin vartijoina. Norjalaiset jopa ovat saaneet luvan valita Nobelin rauhanpalkinnon saaja.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Det nordiska universitetsadministratörssamarbetet (NUAS) on tieteellisesti tutkinut niin sanottua skandinaaviskaa ja se tehnyt siitä myös julkaisun. Kysymyksessä on yliopistotason henkilöille tarkoitettu kieliopas. Referoin siitä joitakin kohtia. Oppaan tarkoituksena on

1. osoittaa, että pohjoismaisessa yhteistyössä todella esiintyy kielivaikeuksia,
2. kuvata lyhyesti kielten ymmärtämiseen liittyviä ongelmia,
3. saada kokousten ja seminaarien osanottajat ymmärtämään, että kielivaikeuksia esiintyy,
4. saada jokaisen tuntemaan vastuunsa paremmasta kielten ymmärtämisestä.

Kokemukset NUASin järjestämistä kokouksista ja seminaareista osoittavat, että vaikeuksia esiintyy kaikissa yhteyksissä ja kaikkien skandinaavisten kielten kesken.
Yksikään kieli ei avaudu täysin kaikille. On itsestään selvää, että yhteispohjoismaisissa kokouksissa niillä osanottajilla, joiden äidinkieli ei ole joku skandinaavisista (s.o. germaanisista) kielistä, on muita suurempia vaikeuksia seurata esitelmiä ja kokouskeskusteluja. Sanotaan, että tanska on monien pohjoismaisten mielestä vaikeinta ymmärtää. Mutta kielivaikeudet ovat molemminpuolisia.
Tanskalaisilla on vaikeuksia ymmärtää monia ruotsin ääntämiseroja, mitä ruotsalaiset harvoin tulevat ajatelleeksi. Tämän vuoksi on tärkeätä, että kaikki kokoukseen osallistuvat pyrkivät puhumaan niinselvästi ja hitaasti kuin mahdollista."

(Googleta: NUAS' lilla språkguide)

Jaakko Häkkinen

Pertti Väänänen:
"Tasaveroisen kommunikaation toteutumiseksi kaikkien on saatava käyttää äidinkieltään (tulkkaus) tai sitten kaikkia käyttävät jotain kieltä, joka ei ole kenenkään neuvotteluihin osallistuvan äidinkieli (eli englanti)."

Juuri näin! Vaihtoehtoina ovat joko tasaveroinen kommunikointi tai syrjintä.

Jarmo Makkonen:
"Det nordiska universitetsadministratörssamarbetet (NUAS) on tieteellisesti tutkinut niin sanottua skandinaaviskaa ja se tehnyt siitä myös julkaisun."

Kiitos hyödyllisestä vinkistä! Löytyi.

Jaakko Häkkinen

Aki Pulli:
"Jaakko, englantia kannattaisivat yhteisenä kielenä vain ja ainoastaan suomalaiset, mahdollisesti islantilaisten osittaisella tuella. Teoreettisesti toimiva vaihtoehti ei aina ole käytännössä toimivin tai poliittisesti mahdollinen."

Käytännössähän se olisi toimivin (ks. alla); ideologinen jarrutushan on ainoa, joka estää englannin käytön.

Aki Pulli:
"Englanti kuitenkin on kaikille vieras kieli ja normikansalaisen kyky Pohjoismaissa käyttää sitä rikkaasti ja vaihtelevasti aivan toista kuin äidinkiltä tai hyvin opittua vierasta kieltä puhumalla."

Mitä hyödyttää, että saa puhua äidinkieltään, jos kuulijat eivät ymmärrä sitä yhtä hyvin kuin he ymmärtäisivät englantia?

Aki Pulli:
"Venäjän Karjalassa asuvat itämerensuomalaiset kansat (vienankarjalaiset, livviläiset, lyydikot, vepsäläiset ja suomalaiset) käyttävät yhteisen kommunikaatiomoduksen puutteessa lingua francana venäjää. Sekään ei liene kovin ideaalinen tilanne? Vai haluatko kenties että se jatkuu maailman tappiin asti, "koska ke kätevin ja helpoin tapa kommunikoida"?"

Miksei? Kun kaikki he kuitenkin osaavat venäjää käytännön syistä jo valmiiksi eikä sitä tarvitse erikseen opetella.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Suomenkielisten pohjoismaalaisten syrjintä on institutionaalista syrjintää mikä tekee siitä ikäänkuin hyväksytympää syrjintää.

Esimerkkinä Pohjoismaiden Neuvoston kirjallisuuspalkinnon jakoperusteet.

& 5. Ehdolle asettaminen:

"Jos ehdolle asetettua teosta ei ole saatavilla ruotsiksi, norjaksi tai tanskaksi, teoksen ehdolle asettaneen Suomen, Islannin, Färsaarten, Grönlannin ja saamelaisen kielialueen kansallisen lautakunnan tai kirjailijajärjestön on välittömästi käännätettävä se jollekin mainitusta kolmesta kielestä keskusteltuaan asiasta ensin kansallisen sihteeristönsä kanssa."

Suomen kieli rinnastetaan siis fäärin kieleen, grönlannin kieleen, islannin kieleen sekä saamen kieliin.

Fääriä puhuu noin 75 000 , grönlannin kieltä 54 000 , islantia 300 000 ihmistä ja saamen kieliä 30 000-40000 pohjoismaalaista. Suomea puhuu sentään 5,3 miljoonaa pohjoismaalaista varovastikin arvioiden!

§ 3. Palkintolautakunta:

"Palkittavan teoksen valitsee palkintolautakunta, jossa on kymmenen varsinaista jäsentä, eli kaksi jäsentä Suomesta (yksi kummaltakin kielialueelta), Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista, sekä mahdollisia liitännäisjäseniä Färsaarilta, Grönlannista ja saamelaiselta kielialueelta."

Nordistien matematiikassa 5,6 % = 50 %!

Suomen ehdokaskirjoista toisen tulee olla ruotsinkielinen ja toisen suomenkielinen, josta on kuitenkin oltava käännös jollekin noista kolmesta "oikeasta" pohjoismaisesta kielestä!

Oikeampi suhdehan olisi 1/20 eli kerran 10:ssä vuodessa yksi ruotsinkielinen kirja ehdolla Suomesta, mutta pohjoismainen nordistimatematiikka onkin eri asia. Siinä 5,6 % = 50 %.

Jk. J.H.:n kannattaisi julkaista kirjoituksiaan paperille painettuna pamflettina myös. Koosteena parhaat palat. Julkaisijan luulisi löytyvän, sillä onhan Suomessa sanan- ja mielipiteen vapaus?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Erkoista on myös se,että Ruotsi on poliittisella päätöksellä "luonut" uuden suomalais-ugrilaisen kielen, meänkielen. Norjassa puolestaan on kveenivähemmistö.

Kumpiakaan ei ole virallisessa pohjoismaisessa yhteistyössä olemassa?

Tapio Vehmaskoski

Juuri näin.

Suomenkielisiä on asustanut Ruotsin valtiossa sen perustamisesta alkaen painostamalla heidät ruotsinkielisiksi. Aikaisemmat suomenkieliset muuttoaallot on ruotsinkielistetty väkipakolla, uskonnolla, kiusanteolla.

Nämä tuoreimmat muuttoaallot 30...40 vuotta sitten on lakaistu maton alle sivistyneesti unohtamalla koko suomen kielen olemassaolon Ruotsissa ja koko pohjolassa.

Huvittavinta ja samalla häpeämätöntä suomen kieltä ja Suomea kohtaan kohtaan oli vähemmistökieliä määriteltäessä sivuuttaa suomen kieli "meän" kieltä(=suomen kielen murre) synnytettäessä. Se on sama kuin me täällä nykyisessä Suomessa määrittelisimme finlandssvenkan omaksi erilliseksi kieleksi vaikka nimellä "Vårt språket" Ruotsin tapoja mukaillen.

Vähemmistökieliä määriteltäessä Ruotsissa jopa joku "jiddis" sai vähemmistökielen aseman. Ilmeisesti ei enää kehdattu sivuuttaa suomen kieltä vähemmistökieliä määriteltäessä paitsi tällä suomen kielen murteen korottamisella vähemmistökielen asemaan.

Ajatelkaapa kuinka monta sataa vuotta (melkein 1000 v) suomen kieli on ollut Ruotsin valtion merkittävän kansanosan käytännön puhuttuna kielenä ilman asemaa ja tunnustusta.

Kuinka meidän äidinkieleltään suomenkieliset julkimot kuten Lipponen ja Sasi kehtaavat painostaa suomenkielisiä ja häpäisevät heidän oikeuksiaan??

Sitä minä ihmettelen ja häpeän!

Tällaista meillä on ollut ja on Pohjola Nordenissa.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Yliopistojen pohjoismaisten kielten laitokset eivät tutki eivätkä opeta suomea eikä saamen kieliä. Saati meänkieltä?

Tilanne on sama jos amerikkalaisten kielten laitoksella tutkittaisiin ja opetettaisiin vain englantia,espanjaa,portugalia ja ranskaa.

Pohjoismaisten kielten laitokset on tärkeä osa Suomen pakkoruotsi-infraa. Siksi niillekin pakkoruotsikeskustelu on uhka.

Mieluummin pitäisi olla keskustelematta?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Täällä alkaa taas sliirata niin mielikuvituksellsiin sfääreihin tämä itsensälietsonta. Esim. Helsingissä sekä nordiset kielet ja suomalais-ugrilaiset opetetaan samassa laitoksessa:

"Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos on valtakunnallisesti laajin ja monipuolisin suomen, ruotsin sekä niiden sukukielten ja näillä kielillä kirjoitetun kirjallisuuden tutkimuksen ja yliopisto-opetuksen keskus. Kansainvälisesti se on merkittävä fennougristiikan ja nordistiikan keskus sekä maailman suurin suomen kielen ja kirjallisuuden tutkimuksen ja yliopisto-opetuksen keskittymä."

http://www.helsinki.fi/sup/tietoa/index.html

Suomi poikkeaa nordisista kielistä. Tämä on vahvuus ja erikoisuus, ei mikään itkemisen aihe.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Kiitos täsmennyksestä. Hieno juttu. Siinä on mallia muillekin yliopistoille.

Lainaus linkistä:

Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos aloitti toimintansa 1.1.2010.

Uuden laitoksen kokoonpanoon kuuluu kolme aikaisemmin itsenäisinä yksikköinä toiminutta Helsingin yliopiston laitosta, pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitos, suomalais-ugrilainen laitos sekä suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

..............................................................

Toinen juttu. Miksi Suomen yliopistoissa ei ole suomalaisen kirjallisuuden laitoksia ja professuureja? Vai onko tilanne siltäkin osin parantunut viime aikoina?

On vain jtkn "Kotimaisen kirjallisuuden laitoksia" ja professuureja niinkuin jossakin Bantustanissa.

http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet/h...

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #42

Itse opiskelin 90-luvulla Tampereen yliopistossa pääaineenani Suomen kirjallisuus. Suomessa on upeat puitteet opiskella suomalaista kirjallisuutta. Ei voi olla yhtään mitään naputettavaa siitä. Nekin harvat kirjat, joiden alkuperäiskieli on jokin muu kuin suomi, luettiin suomeksi.

Ei millään pahalla, mutta minua puistattaa kun aletaan märistä vääryyksistä huippuluokan yliopistotarjonnan maassa.

Tapio Vehmaskoski

Ei ole itkemistä, jos vaatii suomen kielelle tunnustusta ja asemaa pohjoismaisessa yhteistyökuvioissa, jota sillä ei ole. Suomi kielenä kelpaa EU:ssa tasavertaisena muiden kielten (mm. ruotsin kielen) kanssa esim. parlamentissa käytettäväksi.

Suomen kielen tutkimus- ja opetus Suomen yliopistossa (-toissa) ei ole pohjoismaisen yhteistyön ansiota eikä veljeskansamme Ruotsin ansiota.

Se tästä vielä puuttuisi, että se ei kelpaisi edes Suomen yliopistoissa opetettavaksi ja tutkittavaksi.

Sinun ei tarvitse itkeä sitä taikka saivarrella, että kansalaiset pohdiskelevat netissä asioita, joita median eikä sinun mielestäsi pidä tuoda julki edes mielipiteen muodossa.

Jos eivät suomalaiset itse pidä huolta (ja puoliaan)suomenkielestä niin kuka sitten pitää?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #45

Jaa-a, minä en todellakaan itkeskele vaan itse asiat todenneena kokemuksen kautta voin sanoa, miten hyvällä tolalla on Suomen kirjallisuuden koulutus tässä maassa. Missä on siis ongelma?

Tapio Vehmaskoski Vastaus kommenttiin #46

Jaa-a Petra

Itse yritin jotenkin seurata blogin aihetta. Lienenkö onnistunut?

Lue nyt kuitenkin blogi ja pohdi siitä lähtökohdasta. Ehkä aiheena ei ollutkaan Suomen kirjallisuuden koulutus tässä maassa.

Yleensä ongelmana on, että jokaisella on oma agenda ja aihe. Sitten ollaan eri mieltä, vaikka ei samasta asiasta kirjoiteta taikka puhuta.

Tämmöistä se on tässä elämässä. Seuraavassa tervapääskyinä.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #47

Minä keskustelin Ryytin nostamasta kysymyksestä, en keskustellut sinun kanssasi. Voit rauhassa keskustella Häkkisen kanssa blogin aiheesta.

Tapio Vehmaskoski Vastaus kommenttiin #48

...(haukotus)....hyvää huomenta Petra

Suohon laulanta oli olennainen osa ugrilaista perinnettä. Yliopistollinen kielitieteen opiskelu on tuonut lisukkeena asian vierestä kirjoittamisen taidon.

Olin pitämässä taukoa, mutta kirjoittamisen kiihkossani unohduin kommenttiosastolle. En millään jaksa olla eri mieltä kanssasi.

Hyvää ensi Joulua Sinulle Petra....(haukotus).

P.s. Semantiikalle oleellista ovat ilmaisujen väliset suhteet, kuten antonymia, homonymia, hyponymia, metonymia, polysemia ja synonymia.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

" • pitää yllä ja kehittää äidinkieltään ja kansallista vähemmistökieltään."

Eikös suomi ole Ruotsissa kansallinen vähemmistökieli? Hienoa, ruotsalaisilla on nyt sitten virallinen oikeus ylläpitää ja kehittää sitä... ;)

Jaakko Häkkinen

Juha Kuikka:
"Ruotsin kielen status Suomessa puolestaan on ollut ehdoton edellytys Pohjoismaiden neuvostoon kuulumiselle."

Onko käsite ja rajaus Pohjoismaat luotu vasta 1950-luvulla? Ellei, niin Suomen jäsenyys on maantieteellisesti perusteltu ja kieliperusteinen jäsenyys on syrjintää.

Jarmo Ryyti:
"J.H.:n kannattaisi julkaista kirjoituksiaan paperille painettuna pamflettina myös. Koosteena parhaat palat. Julkaisijan luulisi löytyvän, sillä onhan Suomessa sanan- ja mielipiteen vapaus?"

Paperiversio maksaisi joko tekijälle tai ostajalle, mikä ei ole hyvä. Ja tieto lisääntyy koko ajan, ja vanhemmat jutut tulevat kaipaamaan päivitystä.

Jarmo Ryyti
"Yliopistojen pohjoismaisten kielten laitokset eivät tutki eivätkä opeta suomea eikä saamen kieliä. Saati meänkieltä?"

Valitettavasti Nordeniin sisältyy Suomi, nordiskaan taas ei sisälly suomi. Jos tämä ei ruotsinkielisiä häiritse, siihen on kai totuttava. Nordiska språk tulisi kuitenkin selvyyden vuoksi suomeksi kääntää skandinaavisiksi kieliksi, koska suomalaisissa tuollainen johtosuhteessa olevien sanojen eri merkitys tuntuu epäloogiselta.

Eero Nevalainen:
"Eikös suomi ole Ruotsissa kansallinen vähemmistökieli? Hienoa, ruotsalaisilla on nyt sitten virallinen oikeus ylläpitää ja kehittää sitä... ;)"

Muuten hyvä, mutta sillä viitataan selvästi vähemmistökielisiin itseensä. :-) Muille selvensin, Eero tämän varmaan oli hymiön perusteella tajunnut.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ellei, niin Suomen jäsenyys on maantieteellisesti perusteltu ja kieliperusteinen jäsenyys on syrjintää."

Pohjoismaiden neuvoston työjärjestyksessä todetaan mm.:

9. luku – Muita määräyksiä:
§ 70 Kielet
"Työkielet ovat norja, ruotsi ja tanska. Tarvittaessa järjestetään tulkkaus suomeksi ja suomesta sekä islanniksi ja islannista."

Jo yllämainittu pykälä korostaa skandinaavisten kielien painoarvoa jäsenyydessä. Jäseneksi liittyessään Suomi on hyväksynyt tuon periaatteen. Tietysti neuvostosta voi erotakin, mutta toistaiseksi ainakaan Suomi ei ole sellaiseen halukas.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Työkielet ovat norja, ruotsi ja tanska. Tarvittaesa järjestetään tulkkaus suomeksi ja suomesta sekä islanniksi ja islannista."

Tuota työjärjestystä muutettaisiin varmasti milloin hyvänsä ja suomi hyväksyttäisiin työkieleksi, jos Suomi sitä vaatisi.

Pohjoismaiden neuvosto on kuitenkin lähinnä yhteistyöelin, ei pelkkä kielikerho.

Jaakko Häkkinen

Juha Kuikka:
"Jo yllämainittu pykälä korostaa skandinaavisten kielien painoarvoa jäsenyydessä. Jäseneksi liittyessään Suomi on hyväksynyt tuon periaatteen. Tietysti neuvostosta voi erotakin, mutta toistaiseksi ainakaan Suomi ei ole sellaiseen halukas."

Suomalaisilta ei ole kysytty, haluavatko he olla jäseninä organisaatiossa, jossa suomen kieli ei ole työkieli ja jonka kielipoliittisessa ohjelmassa syrjitään suomea. Hallitushan siellä taas yksinään jatkaa, aivan kuten hallituspuolueiden puheenjohtajat ja ministerit jatkavat pakkoruotsittamista, vaikka puolueiden kenttä olisi miten pakkoruotsivastainen.

Tuomo Salovaara:
"Tuota työjärjestystä muutettaisiin varmasti milloin hyvänsä ja suomi hyväksyttäisiin työkieleksi, jos Suomi sitä vaatisi."

Aivan. Tässä hyvävelikerhossa suomalaisministerit mielistelevät ja pokkuroivat eivätkä aiheuta hankaluuksia, koska tasa-arvovaatimuksistahan voisi tulla skandinaaveille paha mieli. Sehän ei ole rasismia silloin, jos itse alentaa ja syrjii itseään...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #56

Työkieltä ei varmasti muuteta. Sehän mahdollistaisi suomenkielisten pääsyn vallan ytimeen ja silloin koko kerho menettäisi merkityksensä.

Suomenkielisten tehtäväksi jää siis maksaa siitä, että he joutuvat syrjityiksi. Kohtuullista olisi, että tuo syrjiminen hoidettaisiin osallistujien omalla kustannuksella samaan tapaan kuin muissakin hyvävelikerhoissa. Tällöin kansalaisen harteille jäisi vain epäsuoran tuen antaminen (kartellien aiheuttamat korkeammat hinnat, vaikeuden erilaisissa lupaprosesseissa, tarjouskilpailutappiot jne).

Tosin tiedän jo ministerin vastauksen ennakolta: kyse on perustuslain vaatimasta positiivisesta syrjinnästä jota tuleekin harrastaa mahdollisimman paljon - näin silloinkin, kun suomenkieliset ovat vähemmistönä.

Tanskalaisilla tuntuu olevan samantyyppinen käsitys järjestöstä (Tanskan Norden-yhdistyksen puheenjohtaja ja Pohjoismaiden neuvoston Tanskan valtuuskunnan jäsen Karen Ellemann) :

http://www.hs.fi/ulkomaat/Tanskalaispoliitikko+Poh...

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi

Häkkinen:

Vain syrjintää vaiko peräti rasismia?

Tällainen mielivaltainen ja perusteeton kieliryhmien eriarvoistaminen täyttää kiistatta syrjinnän kriteerit; seuraavassa pätkiä Euroopan syrjinnänvastaisen oikeuden käsikirjasta:

"Syrjinnänvastaisessa lainsäädännössä ensinnäkin säädetään, että samankaltaisessa tilanteessa olevia henkilöitä on kohdeltava samalla tavalla eikä heitä saa kohdella vähemmän suotuisasti pelkästään sen vuoksi, että heillä on jokin nimenomainen henkilöön liittyvä ominaisuus." (Sivu 22)

"Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on myös hyväksynyt käsitteelle 'rotuun perustuva syrjintä' laaja-alaisen määrittelytavan, johon on sisällytetty syrjintäperusteet 'rotu, ihonväri, kieli, uskonto, kansalaisuus taikka kansallinen tai etninen alkuperä'." (Sivu 106)

-----------------------------------

Rasismihan ei ole minkäänlainen rikos, mutta syrjintä on. Suomen lain mukaan syrjintä on rangaistavaa, paitsi niissä tapauksissa, joissa laki sen erityisesti hyväksyy.

Folktingetin pääasiallisena tehtävänä taitaapi olla keksiä uusia lakeja muiden kansallisuuksien syrjimiseksi eli syrjinnän laillistamiseksi. Tätä tarkoitusta varten suomalaiset pottunokat maksavat Folktingetille puoli miljoonaa euroa tukea joka jumalan vuosi.

RKP kannattaa myös ns. positiivista syrjintää, jotta myös maahanmuuttajat pääsisivät kyykyttämään suomenkielisiä.

Positiivisen syrjinnän periaatteenahan pitäisi olla, että paremmin menestyvän kansanosan jäsentä (ruotsinkielistä) pitäisi syrjiä, jotta heikommin menestyvän kansanosan jäsen saisi tasoitusta. RKP tulkitsee tätäkin pykälää Etelä-Afrikan buurien tapaan eli syrjitäänkin heikommin menestyvän enemmistön jäsentä. Onko älyllinen epärehellisyys RKP:n ja Folktingetin johdon geneettinen ominaisuus, vai onko se korjattavissa?

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi

Freudentalistihan lukivat suomalaiset "alempaan keltaiseen rotuun".
Ruotsalaisen kansanpuolueen ohjelmassa oli maininta, että sen piti edistää ruotsalaisen rodun etua. Rotumaininta poistettiin RKP:n puolueohjelmasta 11 vuotta Hitlerin kuoleman jälkeen vuonna 1956 eli samana vuonna, kuin Uppsalan rotutieteen laitos lopetettiin ja tiedot vietiin peräkammareihin, piiloon julkisuudelta.

Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952, mutta Suomi liittyi siihen vasta vuonna 1955, jolloin rotuilu oli vielä voimissaan. Olisi hyvä tietää, millä ehdoin Suomi pääsi toimintaan mukaan. Arvaan, että ehtona oli se, että toiminta tapahtuisi skandinaavisilla kielillä.

Euroopan Unionissa on yli 20 virallista kieltä ja jokunen työkieli.

Tilanne pitäisi päivittää niin, että kokouskieltä pn:n kokouskieltä ymmärtäisivät myös kolmen Baltian maan tarkkailijat, jotka mahdollisesti ovat pyrkimässä toimintaan mukaan. Myös pohjoismaissa olevien maahanmuuttajien olisi hyvä ymmärtää käsiteltäviä asioita kohtuullisesti. Koska he eivät ymmärrä edes asuinmaansa kieltä täydellisesti, niin ei voi olettaa, että he ymmärtäisivät skandinaapuriensa kieltä.

Kumma kyllä Suomi on hyväksytty pn:n puheenjohtamaaksi tälle vuodelle. Tiistaina 9.2.2016 järjestetään Helsingissä seminaari muuttuvasta pohjoismaisesta identiteetistä. Jos tämän vuoden aikana ei kieliasiaan saada korjausta, niin suomalaisten ja balttien kannattaa esittää itselleen kysymys, kannattaako heidän enää jatkaa toimintaa röyhkimysten yhteisön kanssa.
On sangen luultavaa, että RKP lähettää seminaariin härskeimmät paskanpuhujansa, niin kuin heidän mielestään hyvä tapa vaatii. Mutta toivottavasti seminaariyleisö ymmärtää antaa tarvittaessa antiaplodejansa.

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi

Lainaus Nordisk Ungdomin sivuilta pari vuotta sitten:

RKP:n ideologia on sama kuin mitä äärioikeistolaiseksi luokiteltu Nordisk Ungdom julistaa:

Nordisk Ungdom | Drömmen om Skandinavien

"Danskar, norrmän, svenskar och deras ättlingar är ett folk – det skandinaviska. Vi talar ett språk, vi delar en kultur, vi utgör en etnicitet och vi förenas av en gemensam framtid. Det skandinaviska folket är inte kopplat till någon statsbildning utan kan fritt definiera sitt eget sammanhang. Vem som är skandinav har inte med medborgarskap att göra utan det handlar istället om en identitet sprungen ur ett gemensamt förflutet. Vi är ett skandinaviskt folk och det är för skandinaverna vi kämpar! Läs mer"

"Finland har en stor skandinavisk minoritet i den finlandssvenska befolkningen och ett historiskt och nutida starkt band med Sverige och de övriga skandinaviska länderna. Vi har medlemmar i Finland och den senaste tiden har alltfler börjat söka sig till Nordisk Ungdom, vilket vi ser som mycket positivt. Banden mellan Finland och Skandinavien är av stor vikt för framtiden och en fortsatt stark ställning för det svenska språket i Finland är en förutsättning för att banden mellan oss ska fortsätta vara lika starka som de har varit de senaste tusen åren."

------------------
Paavo Lipponen on sanonut, että äärioikeistolaiset pitää eristää, eikä heille saa antaa tuumaakaan periksi...

Mutta onko Lipponen itse tehnyt mitään RKP:n eristämiseksi?

------------
Ruotsalaisten arvio Nordisk Ungdomin ideologiasta:

https://sv.wikipedia.org/wiki/Nordisk_Ungdom_(2000-talet)

"Nordisk Ungdom är en utomparlamentarisk högerextrem, etnopluralistisk och antisemitisk[7] ungdomsorganisation inom vit makt-rörelsen[2][8][9] i Sverige, grundad 2010."

--------------------------
Nordisk Ungdom on A.O. Freudenthalin tapaan "suomalaisen keltaisen rodun" vihollinen. Tai on ainakin itsensä viholliseksi paaluttanut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset