*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Sanomalehdestä turahtaa, osa 3: Pohjolan Sanomat

Pohjolan Sanomien pääkirjoitus 30.9.2013 käsittelee kansanedustajien pakkoruotsimyönteisemmiksi muuttuneita asenteita. Korjaan seuraavassa pahimpia virheitä ja ohiperusteluja.

 

1. "Kyselyyn vastasi 130 kansanedustajaa 200:sta. Vastanneista 43 oli muuttanut mieltään myönteisemmäksi vuoden 2011 vaalikonevastauksista."

 Myönteisemmäksi kantaansa muuttaneet ovat suurimmalta osin hallituspuolueiden kansanedustajia, mikä johtuu siitä, että nykyinen hallitus on sitoutunut pakkoruotsin jatkamiseen. Luonnollisestikin kansanedustajat kokevat tarpeelliseksi lähentyä puolueidensa johtoa. Ja aivan yhtä helposti kansanedustajat muuttuvat taas pakkoruotsivastaisemmiksi, mikäli näyttää siltä, että heidän puolueensa päätyy seuraavaan hallitukseen esimerkiksi perussuomalaisten kanssa.

 Kansanedustajien kantojen lieventyminen ei kerro mitään siitä, että pakkoruotsin tueksi olisi esitetty aiempaa parempia perusteluja.

 

2. "Aloite ei ole menossa lävitse, mutta ajan hengestä se kertoo paljon. Suomesta halutaan suomenkielinen maa."

 Aloite on epäselvästi muotoiltu, eikä varmaankaan tule tämän hallituksen aikana menemään läpi. On kuitenkin räikeä kärjistys olettaa, että kaikki aloitteen allekirjoittajat haluavat Suomesta suomenkielisen maan (sen paremmin virallisesti eli palvelujen kannalta kuin äidinkielellisestikään eli sulauttamalla kielivähemmistöt). Vapaan kielivalinnan kannattajia yhdistää ainoastaan näkemys, että nykyinen valtakunnallinen, kaikkia kouluasteita koskeva pakkoruotsi on epäoikeudenmukainen. Pakkoruotsin alasajo ei kuitenkaan liity kiinteästi ruotsin kielen asemaan kansalliskielenä eikä ruotsinkielisiin palveluihin – viime mainittuja ei siis tarvitse poistaa (ks. linkki kirjoituksen lopussa).

 

3. "Pakosta puhuminen oppimismahdollisuuden yhteydessä on jo sinällään väärin, olipa kysymys mistä oppiaineesta tahansa. Omia kouluaikoja on hyvä muistaa: todennäköisesti pakolta tuntuviin oppiaineiden listaan saattoi kuulua muitakin kuin toinen kotimainen."

 Ruotsi on ainoa oppiaine, joka on pakollinen kaikilla kouluasteilla peruskoulusta yliopistoon. Ruotsin kieli on osa vieraiden kielten oppiaineryhmää, jossa loogisesti ja lähtökohtaisesti jokaisella olisi oikeus itse valita opiskelemansa vieraat kielet. Jostain syystä kuitenkin kaikkien suomenkielisten puolesta on "valittu" ruotsi yhdeksi opiskeltavaksi vieraaksi kieleksi. Ruotsi on siis pakollinen vieras kieli ja lisäksi ainoa oppiaine, joka on pakollinen kaikilla kouluasteilla. Siksi puhumme pakkoruotsista.

 

4. "Ikävä kyllä suomalaista kielikeskustelua hallitsee kielteisyys. Ei myöskään tarvitse ihmetellä, että suomalaiset vierastavat monikulttuurisuutta, jos emme siedä sitä edes oman maamme kansalaisissa. Kaksikielisyys on Suomessa historiallisesti ja kulttuurisesti merkittävä arvo."

 Tässä sotketaan valtion taso ja kansalaisen taso. Suomen valtio on kaksikielinen, mutta siitä ei suinkaan seuraa kansalaisille kaksikielisyysvelvoitetta. Valtiolla ei ole oikeutta pakottaa kansalaisia kaksikielisiksi. Suomenkielisistä erittäin pieni osa on kaksiäidinkielisiä, kun taas ruotsinkielisiksi rekisteröidyistä noin 60 % on kaksiäidinkielisiä.

 Yleisesti tunnustetaan, että ihmisellä on oikeus muodostaa itse oma identiteettinsä. Jostain syystä pakkoruotsin kannattajilla on kuitenkin sellainen kaksoisstandardi, että ruotsin kielen saa pakottaa osaksi suomalaisten identiteettiä.

 

5. "On selvää, että työmarkkinoilla tarvitaan muitakin kieliä eikä vain englantia. Ruotsi on tärkeä kauppakumppanimme, joten sen taitamista ei pidä väheksyä."

 Ruotsi on yksi kauppakumppani monista, ja ainoa, jonka kanssa voi olla hyötyä ruotsin kielestä. Englannin kielestä taas on hyötyä kymmenien ellei satojen maiden kanssa. Lisäksi Ruotsissa on pakkoenglanti, joten kauppakumppanuus ei suinkaan edellytä ruotsin kielen taitoa: Ruotsin kanssakin pärjää englanniksi. Lopuksi voidaan kysyä: miksi suomalaisten pitäisi puhua ruotsia mutta ruotsalaisten ei tarvitse puhua suomea? Emmehän me muidenkaan maiden kanssa puhu niiden omilla kielillä vaan kansainvälisellä yleiskielellä eli englanniksi.

 

6. "Olennaista Suomelle ja muille Pohjoismaille on yhtäläinen kulttuuritausta – läntinen perusyhteys, jossa on pohjoisen elämänpiirin luoma viitekehys. Tähän viitekehykseen kuuluu myös ruotsin kielen osaaminen."

 Miksi kuuluisi? Vaatimus ruotsin kielen taidosta pohjoismaisen yhteyden ehtona on aivan yhtä järjetön kuin vaatimus kiinan kielen taidosta ilotulitteiden käyttäjille tai kiinalaisen ruoan valmistajille. Kulttuuri- ja perinneyhteys ei todellakaan edellytä yhden kielen oppimista. Suomi on kolmanneksi suurin pohjoismainen kieli ruotsin ja tanskan jälkeen – miksei suomi olisi täysivaltainen kieli pohjoismaisissa yhteyksissä?

 

7. "Vielä kannattaa muistaa, että ruotsin taitaja selviää kohtuullisesti myös muissa Pohjoismaissa, peräti Tanskassakin. Varsin erikoista olisi, jos pohjoismaista yhteistyötä – tai rajayhteistyötä – tulevaisuudessa harjoitettaisiin lähinnä englanniksi."

 Juuri äskettäin uutisoitiin, ettei 90 % ruotsalaisista ymmärrä juuri lainkaan tanskaa. Tanskalaisilla ja islantilaisilla puolestaan on vaikeuksia ymmärtää ruotsia. Pitäisikö kaikkien pohjoismaalaisten opetella ylimääräisenä kielenä ruotsia sen sijaan, että käytettäisiin sitä yhteistä kieltä, jota kaikki jo osaavat – englantia? Miten perusteltu on pakkoruotsi kaikissa pohjoismaissa vain siitä syystä, että ruotsi on puhutuin pohjoismainen kieli? Todella heiveröinen perustelu: samalla logiikallahan Itämeren alueen yhteistyössä venäjän pitäisi olla pakollinen kieli kaikille Itämeren ympäryskansoille.

 

On kuvaavaa, että pakkoruotsin kannattajat toistelevat vuosikymmenestä toiseen näitä samoja, jo kauan sitten kumottuja näennäisperusteluja. Suosittelen kaikille pakkoruotsikeskustelusta kiinnostuneille kokoavaa kirjoitustani Mitä kansanedustajan tulee tietää pakkoruotsista.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ei se myöskään kerro mitään postiivista pakkoruotsin vastustajien perusteista.

Luulen, että eräät pakkoruotsin vastustajat ovat tehneet virheen tehdessään asiasta kielisodan.

Jaakko Häkkinen

Voisitko, Marko, yksilöidä hieman, mihin kommenttisi liittyy?
Vastakkainasettelua ei voi välttää, kun asioita halutaan muuttaa, mutta sotaan eli poteroista ammuskeluun ei ole syytä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Esimerkiksi taannoiseen Suomi on ruotsalainen -ohjelman liepeille syntyneeseen kohuun ja uhkailuihin. Ja muihin vastaavankaltaisiin yliampumisiin.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #3

Joo, yliampuminen ja uhkailut eivät ole hyväksyttäviä. Väkivaltaisia päällekarkauksia nähtiin myös toiselta puolelta, kun ihmiset keräsivät kadulla nimiä pakkoruotsinvastaiseen kansalaisaloitteeseen. Tämänsuuntaisista hyökkäyksistä vain ei revitä samalla tavalla lööppejä, jostain kumman syystä...

Tuon sota-pointin tajusin, mutta tämä virkkeesi jäi epäselväksi:
"Ei se myöskään kerro mitään postiivista pakkoruotsin vastustajien perusteista."

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen Vastaus kommenttiin #3

Ongelmahan tässä on se, että jos sieltä löytyy se yksi (1) tyyppi jonka tekemisiin me muut emme voi vaikuttaa joka alkaa lähetellä tappouhkauksia, niin sitten koko valtakunnan media onkin yhtäkkiä käymässä kielisotaa ja väittämässä että pakkoruotsin vastustuksessa on kyse holokaustin uusimisen haluamisesta.

Pakkoruotsia nyt kuitenkin vastustaa viimeisen tutkimuksen mukaan se joku 60% kansasta ja argumenteissakin mielestäni olemme aika vahvoilla. Tai sitten kannattajat ovat heikoilla; mielestäni todistustaakka asiassa on kuitenkin aina heillä.

Tapio Vehmaskoski

Ihailen kykyäisi tuoda sitkeästi uudestaan ja uudestaan perusteluja, jotka muuten kaikki Suomen kansalaiset ymmärtävät myös vanha herra Lipponen ja hänen liittolaisensa pakkoruotsin kannattajat.

Vapaan kielivalinnan kannattajia ja heidän moneen kertaan toistettuja perustelujaan halutaan ymmärtää väärin taikka ne sivuutetaan tahallisesti tarkoituksella. Näin ikävästi on asiat Suomi-nimisessä valtiossa.

On myös paljon vaikenijoita, jotka haluavat kielivalinnan vapautta, mutta eivät "siisteyssyistä" tuo näkemystään esiin.

Oli tässä taannoin TV:n uutisohjelmassa vaihto-oppilasasioita esillä ja siinä haastateltiin vaihto-oppilasta ainakin Portugalista ja Italiasta. Kehuttiin hirveästi molemminpuolin kansainvälistymistä ja vaihto-oppimisen hyvyyttä.

Onko kukaan muu kuin minä koskaan ihmetellyt miksi Suomessa ei ole vaihto-oppilaita Ruotsista?

Jaakko Häkkinen

Tapio Vehmaskoski:
"Ihailen kykyäisi tuoda sitkeästi uudestaan ja uudestaan perusteluja, jotka muuten kaikki Suomen kansalaiset ymmärtävät myös vanha herra Lipponen ja hänen liittolaisensa pakkoruotsin kannattajat."

Kiitos. Ainoa keino saada viesti perille on toistaa vasta-argumentteja yhtä usein kuin pakkoruotsittajat toistelevat näennäisiä puoltavia argumenttejaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"... todennäköisesti pakolta tuntuviin oppiaineiden listaan saattoi kuulua muitakin kuin toinen kotimainen."

Niitä muitakin aineita kuitenkin opiskellaan myöskin muualla maailmassa, mutta tuo rakastettu ja vihattu ruotsi on vain meidän maassamme pakollinen. Siksi se myös painiskelee ihan omassa luokassaan ihan ypöyksin.

Väistämättä verrataan meidän kielipolitiikkaamme myös muihin maihin ja se ei näytä meidän kannaltamme kovinkaan hyvältä, joten keskustelu jatkuu nähtävästi vielä toisetkin kymmenet vuodet:) Valitettavasti.

Taannoin muuten juuri tanskalaiset ehdottivat Pohjoismaiden nevostossa, että siellä yhteinen kieli olisi englanti ja Suomi oli se ainoa maa, joka sitä vastusti kiivaasti meidän suomenruotsalaisten taholta.

Markolle pieni kommentti: "Kielisota" on syntynyt vuosikymmenten aikana kun mitään uutta ei ole asian kanssa tapahtunut, kuin lisää ja lisää pakkoruotsitusta melkein vuosittain. Eikä se taida edes tähän loppua? Aina on ja tulee olemaan ihmisiä, jotka ottavat asian niin vakavasti, että sanat ärhäköityvät ajottain ihan liikaa. Tosin vastapuolella on sama ongelma:)

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Jaakko Häkkinen: "Aloite on epäselvästi muotoiltu".

Totta tosiaan. Vaikka aloite ajaisikin oikeudenmukaista asiaa, niin senhän upottaa aloitteen toinen lause: "Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin."

Eli argumentoidaan, että ruotsi on marginalisoitunut, hyödytön kieli -> tämän takia se kuuluu poistaa modernilta kouluagendalta -> mutta, jos tämä kuitenkin osoittautuu vääräksi arvioksi -> ja joku kuitenkin hyötyy oppimastaan ruotsista -> tämä hyötyminen olisi kiellettyä.

Voiko yhdellekään muulle kouluaineelle asettaa kirjaus, jonka mukaan sitä saa toki opiskella, mutta ei opintourallaan hyötyä siitä?

Eli ruotsin kielen opiskeluista ei sai syrjivästi antaa pisteitä niille, jotka pyrkivät yleistä kielitiedettä tai pohjoismaisia kieliä lukemaan. Hankenissa ja Åbo Akademissa ei saisi syrjiä ummikkosuomalaisia jne.

Jos koulutuspolitiikalla tarkoitetaan vielä ammatti- ja aikuiskoulutusta, tällä kärkilauseella voisi myös ymmärtää, ettei esim. Viking ja Tallink Silja saisi palkatessaan työvoimaa syrjiä heitä, jotka ovat valinneet pois kouluruotsinsa.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Voi voi, ehkä ruotsin asema virallisena kielenä on lopetettava.

Jouko Harjunen

Jos työtehtäviin kuuluu tiettyjen kielten hallinta, ei ole syrjintää jos kieltä osaamattomia ei tehtäviin valita. On toisaalta hölmöä, että itärajalla rajavartijoiden tulee hallita ruotsi, muttei venäjää. Jäykkien kielivaatimusten sijaan voisi käyttää järkeäkin. Laivayhtiöt varmaan ruotsinlaivoillaan vaatiikin erilaista kielitaitoa kuin vironliikenteessä. Mikäli fiksusti toimivat.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Mitäköhän se sitten käytännössä tarkoittaa tuo: ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu [...] työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan? Että irtopisteitä ei saa antaa ruotsia opiskelleille siitä? No, miksi annettaisiin, jos sitä ei työtehtävässä tarvita? En ymmärrä.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Virkamiespakkoruotsi. Meillä on yhteiskunnassa paljon tahallisia mekanismeja joiden tarkoituksena on synnyttää se Lipposen haluama tilanne jossa ruotsia lukematon ihminen putoaa sinne sosiaaliseen kuiluun vai mikä se nyt oli.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tämä on kyllä niin hauska juttu, että pakko laittaa se vielä tännekin toiseen kertaan.

Mutta protestoin kyllä vähän tuota tänään Hesarista lukemaani valitusta, jossa helsinkiläinen Markus Lång valittelee kuinka "Itella jäytää kaksikielisyyttä."

"Itella Posti Oyj on alkanut vaivihkaa julkaista juhlapostimerkkejä, joissa aihe ilmoitetaan vain suomeksi. Tuorein osoitus on 17.9. julkaistu valtiopäivätoiminnan 150-vuotismerkki. Postimerkkiin on kirjoitettu ainoastaan suomeksi: "Lakia, työtä, rauhaa, valoa, 150 vuotta säännöllistä valtiopäivätoimintaa Suomessa." Kielivalinta on moitittavaa, koska valtiopäivätoimintamme on nimenomaan kaksikielistä."

Onhan tämä ihan aikuusteen oikeesti vain pilaa ja Hesari julkaisi sen lystikseen mielipideosastollaan?? Eihän pieneen postimerkkiin voi mahtua kunnolla tuokaan teksti ja pitäisi vielä olla toisellakin kielellä!! Pitäisi kai hommata suurennuslasin lisäksi vielä mikroskooppikin. On tässä naurussa pitelemistä...

Täytyy varmaankin sopia RKP:n kanssa, että joka toinen postimerkki julkaistaan ruotsiksi, jotta kaikki saavat omankielisen merkin! Kyllä tulee yksikielistä maata kohtaan jo vähitellen ikävä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset