*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Sanomalehdestä turahtaa, osa 2: Svenska Dagbladet

  • Finnish, Swedish and Russian in Finland
    Finnish, Swedish and Russian in Finland

Olav S. Melin described the discussion about the obligatory Swedish in Finland for the Swedes in Svenska Dagbladet.  He doesn't see it as a solution to make the present obligatory Swedish voluntary. Here I correct his interpretation about the situation. The source for Melin's opinions seems to be the EU27 language barometer from 2012.

 

Melin:

 "Motståndet mot det svenska ska ses i ett större sammanhang. Finländarna har den sämsta motivationen i Europa att lära sig nya språk. Hela 43 procent uppger brist på motivation som orsak."

 ["Attitudes against Swedish can be seen in a wider context. The Finlandians (including all language groups) have the lowest motivation in Europe for learning new languages. The total of 43 percent express the lack of motivation as a reason."]

 "Flerspråkighetsmålet uttrycker att var och en ska kunna tala två språk utöver modersmålet. Endast 9 procent i Finland anser det viktigt att man kan tala två språk förutom modersmålet. Hela 45 procent av svenskarna finner detta angeläget."

 ["Multilingual goal is that everyone could speak two languages in addition to the native language. Only 9 % in Finland consider it important to be able to speak two foreign languages. The total of 45 % of Swedes find this important."]

 

Melin then presents his conclusion that Finlandians ("Finn" may be interpreted also referring only to the ethnic, Finnish-speaking Finlandians) do not want to learn foreign languages. I don't know where the numbers presented by Melin actually come from, because in the EU27 language barometer we see a totally different picture.

 Admittedly, the Finlandians have poorer motivation than the Europeans on average (F 41 % vs. E 34 % admit to have motivation problems), but still the language skills of the Finlandians seem to be clearly higher than the average:

- 75 % of the Finlandians speak at least one foreign (non-native) language well enough to have a conversation vs. 54 % of the Europeans

- 48 % of the Finlandians speak at least two foreign (non-native) language well enough to have a conversation vs. 25 % of the Europeans

- 26 % of the Finlandians speak at least three foreign (non-native) language well enough to have a conversation vs. 10 % of the Europeans

 More importantly, only 12 % of the Finlandians replied that they don't want to learn or improve any language, when the average result in EU27 was 16 %. I couldn't find anywhere the 9 % figure presented by Melin as the number of the Finlandians who don't find it important that everyone could speak two languages in addition to the native language.

 Instead,  37 % of the Finlandians agreed with the sentence "Everyone in the EU should be able to speak more than one language in addition to their mother tongue", when the EU27 average was 72 %. Within the context we can note that 83 % of the Finlandians agreed with the sentence "All languages spoken within the EU should be treated equally", against the average 81 %, and disagreed with the sentences "Everyone in the EU should be able to speak a common language" and "The European institutions should adopt one single language to communicate with European citizens" far more often than the average.

 We can conclude that the Finlandians do not wish EU to become a community using only one or few languages, but they want to maintain the multilingual situation. In this context it seems that the 37 % figure for the first sentence more likely reflects the fear that the Finlandians would become obliged to learn some "official" EU languages – after all, they are already obliged to learn Swedish, even though only some 5 % of the Finlandians speak it as their first language.

 After all, lesser than the average amount of Finlandians (12 % vs. 16 %) have negative attitude against learning and improving their language skills. Therefore it seems that the conclusion of Melin, according to which the Finlandians are reluctant to learn foreign languages, is erroneous.

 Moreover, even though his conclusion would be right, it would not have any concrete consequences, as the language skills of the Finlandians clearly exceed the average. 

 

Melin:

 "Den logiska slutsatsen är att frivilligheten inte är ett tillräckligt motiv för att läsa andra språk. Därför torde en frivillig svenskundervisning leda till att ännu färre kan eller vill tala svenska."

 ["The logical conclusion is that free will is not a sufficient motive to learn other languages. Therefore a voluntary Swedish lessons would lead to a situation where even fewer are able or willing to speak Swedish."]

 

It is true that fewer Finnish speakers would learn Swedish, if it was no longer obligatory. However, the elementary question is, what is the relevance of this concerning the obligatory Swedish? Why should every Finnish speakers learn Swedish? So far no valid arguments have been presented.

 Swedish was made obligatory some four decades ago in order to improve the availability of Swedish services of the public authorities, but this system has failed. The obligatory Swedish is the most unefficient solution: all Finnish speakers have to learn Swedish, and still the services haven't practically improved. 

 It is time to let go this failed experience and try something which has better chance to succeed - why not arrange Swedish courses directly for those public authorities, which are mentioned in the language law? There would be no "collateral damage": millions of Finnish speakers would not be forced to learn a language which they see totally futile and which prevents them to learn more useful foreign languages. 

 In Finland Swedish speakers and Saami speakers have right to have services of the public authorities in their native language - in that we agree. But we need more reasonable, more effective and more economical solution to achieve this goal than the statewide obligatory Swedish.

 

Melin:

 "Men om vi antar att den obligatoriska svenskan har tärt på motivationen, blir följdfrågan då om lösningen är att göra svenskundervisningen frivillig. Inte nödvändigtvis, blir svaret om man ser till vad som hänt efter att studentsvenskan blivit frivillig. Sedan 2005 har antalet som skriver svenska i studentexamen minskat med en femtedel. I Finland avlägger man nämligen ännu en skriftlig studentexamen. Intresset för andra språk har heller inte ökat, trots att detta anfördes som ett av argumenten för beslutet."

 ["But if we assume that the mandatory Swedish has eroded the motivation, follows the question would it be the solution to make the learning of Swedish voluntary. Not necessarily, if you look at what happened after Swedish became optional in the "studentexamen" (baccalaureate). Since 2005, the number of those who write baccalaureate in Swedish has fallen by a fifth. In Finland a written examination is still in use. Interest in other languages ​​has not increased, even though it was argued that one of the arguments for the decision."]

 

Of course the "interest" in other languages has not increased, because it is still obligatory to learn Swedish! One just doesn't have to write it in the baccalaureate. So, there is still no more room for any other languages, because everybody must learn the obligatory Swedish.

 I have presented the unfair situation of Finland in English in my Objective language political note, in which I debunk many arguments repeatedly presented to support the statewide obligatory Swedish (and some against it).

http://www.elisanet.fi/alkupera/Languagepolitical.pdf

 

P.S. You may comment in English

Voit kommentoida suomeksi

Du kan kommentera på svenska

 

P.P.S. "Sanomalehdestä" means 'from a newspaper', but I couldn't find any proper translation for "turahtaa". It is a colloquial Finnish verb used to express especially the situation when a somewhat loose excrement comes out of rectum with force, accompanied by a drone sound... ;-)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (81 kommenttia)

Reijo Tossavainen

Pakkoruotsin kannattajien on vaikea löytää asiallisia ja kestäviä perusteita vaatimuksilleen.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

De som förespråkar fritt språkval har igen svårt att formulera några bra visioner om hur ett språkligt rikare Finland skulle se ut ifråga om ekonomi, handel, kulturutbyte, tolerans eller minoritetspolitik.

Föreningen Vapaa Kielivalinta och dess webbplats har uteslutande kommit att handla om den enda part som har velat delta i diskussionen, nämligen den finlandssvenska minoriteten. Några andra minoriteter har inte deltagit i diskussionen. Inte heller näringslivets representanter har varit tydliga ifråga om sina åsikter, även om t.ex. EK har tagit ställning för en annan språkbild i Finland än den nuvarande.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Kielten suhteiden kehittyminen on kuin evoluutio tai markkinatalous.
Ei niitä voi etukäteen päättää tai määrätä.

Suomessahan sitä on nyt 45 vuotta yritetty! Eli poliittisella päätöksellä yritettiin tehdä jokaisesta suomalaisesta kaksikielinen.
Vain ruotsinkielisten osalta se on onnistunut.

Vapaa kielivalinnan keskustelupalstalla saa keskustella myös yhdistykseen kuulumattomat kansalaiset. Itse en kuulu kyseiseen yhdistykseen, vaan minulla on aivan oma linjani, Lehtosen linja.

Oma mallini on Ruotsin mallin mukainen pääkielimalli, mutta sen kannatusta ei ole testattu käytännössä-vielä.

Suomen kielipolitiikan malliksi tulisi ottaa
vastaavien kielisuhteiden maat kuten Ruotsi, Tanska, Saksa jne.
Niissä on yksi selkeä pääkieli (90%) ja sen lisäksi vähemmistökieliä.

Kansalaisaloite 131 taas antaa selkeän mallin siitä, mitä voidaan tehdä nykyisen perustuslain oloissa, kunhan perustuslakia aletaan tulkita suomenkielisen enemmistön näkökulmasta, ei ruotsin kielen privilegion näkökulmasta.

Suomenruotsalaisten keskustelijoiden panos on tähän asti ollut lähinnä suomenkielisten syyllistäminen laiskoiksi ja tyhmiksi.

Pitää antaa tunnustusta Borgåbladetin Andelinille, että hän on edes yrittänyt katsoa asiaa myös siitä näkökulmasta, että suomalaiset saattaisivat vain haluta käyttää oman aikansa mielekkäämmin kuin valmentautumalla palvelureserviksi ruotsinkielisen vähemmistön tarpeiden tyydyttämiseen.

Mutta suomenruotsalainen valtavirta tässä keskustelussa on syyllistävä ja moittiva, äärimmäisen suvaitsematon.

Tuntuu kuin olisi riitaisa avioeroprosessi käynnissä...

Kansalaisaloitteen linja on suvaitseva: Eihän keneltäkään olla viemässä mahdollisuutta ruotsin kielen opiskeluun, kuten suomenruotsalaiset asiaa mielellään propagoivat esim. Ruotsin mediassa.

Eli jokainen kansalainen saa edelleen sekä kansalaisaloitteen mallissa että Lehtosen mallissa pakottaa vapaaehtoisesti OMAT LAPSENSA ruotsin tunnille, mutta muiden lapset jätetään rauhaan!

pekka piippo

Berätta for läsarna vilket slags sammanslutning EK är! Kerro lukijoille minkälainen yhdistys on EK!

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Those in favour of free choice in language education have also had difficulties in expressing explicit visions about what a Finland with a richer variety of language skills would look like. These visions may be necessary in economy, trade, cultural exchange, tolerance or minority policies.

The Vapaa Kielivalinta (Free Choice of Languages) association and its website have almost exclusively targetted the Swedish minority in Finland, which, as the only party, has articulated its particular interests in the debate. Other minorities have been largely absent. Parties representing economy and trade have not been expressing their views on a language landscape differing from the present, despite the organisation for economy and trade EK's pro-choice stand on the issue.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

On niitä muiden näkemyksiä kirjoitettu paljonkin. Lehdissä niitä ei julkaista ja netistä ne poistetaan parin tunnin viiveellä. Kun itse lehtiin kirjoittelet niin osaatko yhtään arvioida syytä tällaiseen menettelyyn?
Jos olet sitä mieltä, ettei ilmiö ole todellinen, niin voitko sitoutua julkaisemaan jonkun muiden näkemyksiä esittävän kirjoituksen jossain ruotsinkielisessä lehdessä?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #5

Ja, det kan jag förbinda mig till. Jag är är ledar- och debattredaktör på Borgåbladet. Det är värdefullt med olika åsikter i den här frågan. Skicka på adress debatt@bbl.fi. Vi behöver få texten på svenska, för vi har sällan resurser att översätta. Man behöver inte vara orolig för sin svenska, vi granskar och rättar språkfel. Maxlängden är 2 500 tecken.

Många tidningar har outsourcat sin webbmoderering till företag. De svenskspråkiga anlitar ofta företag i Sverige, som inte alltid känner till debatten i Finland. Därför tror jag att webbinlägg ibland tas bort fast de är sakliga och "snälla".

Jos haluat täsmennystä tai samma på finska, ilmoita niin saat.

pekka piippo Vastaus kommenttiin #10

Ja a där ser du att det inte är billigt med tvåspråkighet! Siitä huomaa että kaksikielisyys ei ole ilmaista Inte ens Göran Persson i Sverige tyckte det. Göran Persson ruotsissa sanoi että heillä ei ikinä olisi varaa vastaavanlaiseen kaksikielisyyteen mitä suomessa on.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

I have a vision: Multilingual Finland with one main language!

It is the Nordic model. Tolerant and efficient.

What is wrong with Swedish languge act ?

http://www.thelocal.se/20404/20090701/

Swedish is now officially considered the main language in Sweden, according to a new language law which, along with more than two dozen other laws, took effect on Wednesday.

The new law, a first for Sweden, also gives five other languages – Finnish, all Sami dialects, Torne Valley Finnish (Meänkieli), Romani, and Yiddish – status as official national minority languages and is supposed to ensure that the languages used by public bodies are “protected, simple, and comprehensible”.

“The language law is an important tool in work on language policy,” said Lena Ekberg, head of Sweden’s Language Council (Språkrådet), in a statement.

As Swedish society has become increasingly diverse, the number of languages spoken by the country’s residents has ballooned.

According to the Language Council, close to 200 languages are spoken in Sweden today.

In addition, as the pace of globalization has increased, more and more Swedes are using English on a regular basis, which has resulted in English terms displacing many Swedish terms in technical areas such as medicine and economics.

On one reading, the new law simply codifies what anyone living in Sweden today already knows: Swedish is the language spoken by the most people in Sweden, either as their mother tongue or as a second language."

The law also states that anyone living in Sweden should have the ability to “learn, develop, and use” the Swedish language."

Just put this in Finnish context!

Finnish is the MAIN LANGUAGE in Finland, the main language!

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #7

Fair enough, JV. Good to have a concrete model to debate. In comparison with Häkkinen's model you are advocating:

- a lower percentage of the population qualifies for special language arrangements, Häkkinen: 20 %, Lehtonen/Swedish model: 10-12 %

- a much more restricted approach to what services should be provided in the minority language, Häkkinen: official status in 40-50 bilingual municipalities, Lehtonen/Swedish model: only core services in municipalities concerned provided

- a change in language statuses, Häkkinen: three languages should be national languages Lehtonen/Swedish model: only one main, national language.

Correct me, if my interpretations are wrong.

---

My personal comments are that Sweden with its long and large influx of immigrants needs a lingua franca, whereas Finland with few, large minorities and less modern-time immigration might consider having another model.

Immigration scholars in Sweden sometimes point out that Sweden is "state-nationalistic", i.e. being both tolerant and "demanding Swedishness" at the same time from its citizens. This may also be a root in recent suburb clashes in Sweden.

It is, of course, shameful that Finland has taken less part in opening doors for refugees and immigrants in need. On the other hand, this lag in history would now allow us to build "language tolerance 2.0" without reverting our policies to 1990's-style decisions in Sweden.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #15

Pretty much like that.

In Sweden they have NATIONAL minority languages..

The main issue for the moment is the language teaching,
which can be solved without any other changes in legislation!

60000+ supporters have signed the petition to have a freedom of choice.
Nothing else.

Jaakko Häkkinen

Jan-Erik Andelin:
"The Vapaa Kielivalinta (Free Choice of Languages) association and its website have almost exclusively targetted the Swedish minority in Finland, which, as the only party, has articulated its particular interests in the debate. Other minorities have been largely absent."

Do you mean other language minorities like Russian speakers, Estonian speakers etc.?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #9
Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #9

Other language minorities are not relevant in this context
(mere freedom of choice).

Swedish minority is bossing around forcing the majority and in fact all other minorities to study its language in order to have "servants" serving this minority in Swedish. 5 % decides what 95 % should do!

Other minorities do not have this kind of approach at all.

Languages as a school subject is a minor issue!
It can and should be solved easily without asking minorities.

The total change in language policy is another matter.
But that is not what the Vapaa kielivalinta is promoting!

Mr Andelin should focus on one thing at a time!

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen Vastaus kommenttiin #9

I wonder why I have never had the need to engage in language-political discussions with Somali speakers... would be hard to "target" them in this issue in any way :)

pekka piippo

Finlandssweeds represent only 5% of Finlands total population which is 5.3 milj. Anyway they act as they were at least half of the population.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #14

No, we are articulating our interests in these matters, just like others are fully free to articulate theirs. They, however, remain silent.

If EK represents who they say they represent, I would expect the local export industry to say why compulsory Swedish should be abolished in our local schools, and what languages or other skills, should be learned instead.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Of course the Swedish-speakers here are the ones with interests, and the rest are those who have to serve them. Why do you think that we wouldn't have any kind of counter-interests; that is, we should just passively serve whatever needs you have in mind?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

I couldn't find any proper translation for "turahtaa"

Newspaper farts, part 2 ??

Ei aivan täsmälleen "turahtaa", mutta aika lähellä ;-)
Jotain jää puuttumaan..
"degree of mental laxity"

Jaakko Häkkinen

Fart is a bit too dry, it lacks the famous "spoonful"... :-D

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Suomen koko kielipolitiikka on konkurssissa, mutta näillä palstoilla kekitytään edelleen väittelemään kielten opiskelusta, vaikka se onkin vain tämän jäävuoren huippu.

Eilisessä HS:ssa Pasi Saukkonen analysoi ansiokkaasti Suomen kielipolitiikan ongelmia. Vain ratkaisumalli on käyttökelvoton. Kannattaa kuitenkin lukea.

Ensin pitää poistaa kielipolitiikan perimmäinen ongelma ja muuttaa koko kielilainsäädäntö perustuslaista alkaen vastaamaan maan todellisia kielioloja ja ottaa ensimmäistä kertaa huomioon myös kasvava uussuomalaisten ryhmä.

Tämän jälkeen voivat asiasta kinnostuneet keskustella vaikka vapaaehtoisen ruotsin tarpeellisuudesta.

PS: Suomessa kannattaa kirjoittaa suomeksi, menee viesti paremmin perille.

pekka piippo

Sehän on vain hyvä että kirjoitetaan myös englanniksi koska silloin voimme tiedottaa ulkomaille kuinka järjenvastainen onkaan suomen kielipolitiikka.

Suuret kiitokset siitä Jaakko Häkkiselle.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ruotsin malli olisi sikälikin hyvä, että se antaa vertailukohdan!
Miten Ruotsissa kohdellaan suomenkielisiä tulisi olla vertailukelpoinen siihen, miten Suomessa kohdellaan ruotsinkielisiä.

Siksi naapurimaiden kielilainsäädännöt tulisi harmonisoida.
Vastavuoroisuus tulisi ulottaa myös Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin:
Miten suomen kieltä kohdellaan Venäjällä,
tulisi venäjän kieltä kohdella samoin Suomessa.

Suomalaisilla poliitikoilla ei itsetunto riitä tähän, vaan heillä on jonkinlainen alistumiskomponentti kulttuurisessa DNAssaan!

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Är inte den europeiska minoritetsspråksstadgan då bättre än bilaterala jämförelser? - - http://bit.ly/14CnBaa

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #24

Se on sen jälkeen käyttökelpoinen, kun saamme yhtenevät käsitteet käyttöön kaksoisstandardien sijasta.

Eli de facto olkoon myös de jure!

Suomenruotsalaiset ovat omassa raportoinnissaan onnistuneet lobbaamaan
käsitesekamelskansa jopa Euroopan neuvoston raportteihin asti.

Olen kyllä tutustunut noihin asiakirjoihin.
Siellä on vahvaa selittelyn makua.

Jos kerran suomenruotsin asemaa propagoidaan Euroopaan de facto vähemmistökielenä, mutta
sama de facto ei koske suomen kieltä maan pääkielenä kotimaisessa argumentaatiossa, olemma taas kaksoisstandardien loukussa.

Siksi Suomeen tarvitaan laki pääkielestä, de jure pääkieli,
kuten Ruotsissakin on.

Suomalaisuuden liittohan on jo kauan ajanut 18. artiklaa,
mutta se ei onnistu niin kauan kuin Suomessa on "Kaksi pääkieltä"..
ja Ruotsissa vain yksi.

Siksi harmonisointi on välttämätön myös EN:n suuntaan tapahtuvan raportoinnin järkeistämiseksi.

Pääkielimalli poistaa tämän harhautusmahdollisuuden.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #25

Suomenkieliset eurooppalaiset ansaitsevat oman itsehallintoalueen. Sellaista ei nyt ole.

Lisäksi on vain kaksikielinen eduskunta tätä nykyä.Lisäksi saamelaiskäräjien tilaisuuksissa saa puhua suomea.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

As a verb "squirt" is fairly close to "turahtaa", but it does have some sexual connotations that are absent in the Finnish word.

Jaakko Häkkinen

Tuomo Salovaara:
"Ensin pitää poistaa kielipolitiikan perimmäinen ongelma ja muuttaa koko kielilainsäädäntö perustuslaista alkaen vastaamaan maan todellisia kielioloja ja ottaa ensimmäistä kertaa huomioon myös kasvava uussuomalaisten ryhmä. Tämän jälkeen voivat asiasta kinnostuneet keskustella vaikka vapaaehtoisen ruotsin tarpeellisuudesta."

Perustuslaki sanoo vain, että Suomessa on kaksi kansalliskieltä. Käytännössä se merkitsee vain, että yhteiskunta tukee ruotsinkielistä kulttuuria siinä missä suomenkielistäkin.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147017-mita-...

Tätä suomenkielisten enemmistö tuskin näkee yhtä suurena ongelmana kuin pakollista ruotsin opiskelua.

JV Lehtonen:
"Miten Ruotsissa kohdellaan suomenkielisiä tulisi olla vertailukelpoinen siihen, miten Suomessa kohdellaan ruotsinkielisiä."

Olosuhteet eivät kuitenkaan ole aivan vertailukelpoiset. Suomenkielisiä on ruotsissa n. 700 000 ja meänkielisiä noin 70 000, ja vain viime mainitut ovat vanha alueellinen kielivähemmistö ja siten verrannollinen Suomen ruotsinkielisiin. Vanhoilla alueellisilla vähemmistöryhmillä tulisi olla paremmat oikeudet, kun taas moderneilla yksittäisillä maahanmuuttajilla on velvollisuus sopeutua maan oloihin.

Välillä Suomi voi olla myös esimerkkinä Ruotsille, meidän ei aina tarvitse vain reagoida Ruotsin toimiin. :-)

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Vanhoilla alueellisilla vähemmistöryhmillä tulisi olla paremmat oikeudet, kuntaas moderneilla yksittäisillä maahanmuuttajilla on velvollisuus sopeutua maan oloihin."

Mistäs tuon olet keksinyt?

Esimerkki elävästä elämästä: Vantaalla asuu 5700 ruotsinkielistä, joita varten järjestetään omakielisiä erillispalveluita. Vantaalla asuu saman verran venäjänkielisiä, mutta omakielisiä palveluita ei järjestetä. Se on kielen perusteella tapahtuvaa syrjintää.

Jaakko Häkkinen

Onhan nyt aivan eri tilanne, jos kyseessä on ikivanha alueellinen kieli, joka on vain historian oikusta jäänyt samaan valtioon suomenkielisen enemmistön kanssa, kuin jos kyseessä on modernin ajan yksittäin eri puolille maata saapuva maahanmuuttajaryhmä.

Laki aivan oikein tunnustaa valtion velvollisuuden huolehtia vanhojen alueellisten kielivähemmistöjemme olemassaolon turvaamisesta. Sen sijaan venäjänkielisillä ja vironkielisillä on ihan muut valtiot tukemassa näiden kielten säilymistä maailmassa kuin Suomi. Suomessa näihin kieliryhmiin kuuluvat ovat maahanmuuttajia, joiden velvollisuus on sopeutua maan olemassa oleviin oloihin ja opetella maan valtakieli.

Et kai tosissasi olisi vaatimassa jokaiselle maahanmuuttajaryhmälle oikeutta äidinkielisiin palveluihin Suomessa? Sehän olisi aivan järjetöntä ja epätaloudellista.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #29

"Et kai tosissasi olisi vaatimassa jokaiselle maahanmuuttajaryhmälle oikeutta äidinkielisiin palveluihin Suomessa? Sehän olisi aivan järjetöntä ja epätaloudellista."

En todellakaan tarkoita. Esimerkissäni Vantaalta tarkoitan, ettei myöskään pienelle ruotsinkieliselle vähemmistölle pidä tarjota äidinkielisiä erillispalveluita. Hehän eivät suomentaitoisina niitä edes tarvitse. Sehän on aivan järjetöntä ja epätaloudellista.

Ruotsinkielisiä palveluita tulee tarjota vain niillä alueilla, joilla ruotsinkielisten osuus väestöstä on yli 20%.

Muualla Suomessa tarjotaan kaikille pääsääntöisesti suomenkielisiä palveluita.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #30

Pääasia, että erilaisia malleja pohditaan, koska tämä nykyinen järjestelmä olennaisena osanaan pakkoruotsi ja järjetön kaksikielisyysbyrokratia ei todellakaan ole maan kokonaisedun mukainen.

Alkuperäinen blogipäivitys tosin lähti liikeelle Olav S Melinin panettelukirjoituksessa, jossa hän haukkui suomalaisia laiskoiksi,
kun eivät muka ole kiinnostuneet lukemaan kieliä.

Mutta nykyeliitti nimenomaan kytkee pakkoruotsin olennaiseksi osaksi kaksikielisyysjärjestelmää, joten totta kai koko järjestelmä tulee asettaa kyseenalaiseksi, jos siitä ei löydy joustoa tai uudistumiskykyä!

Malleja on nyt jo useita:

Saukkosen malli
Häkkisen malli
Ruotsin (Lehtosen) malli
Halla-ahon malli

Siinä neljä uudistusehdotusta!

Näistä nyt pitää aloittaa avoin kanslaiskeskustelu, jos eduskunta hylkää ennakko-odotusten mukaisesti nykyjärjestelmän joustoon pyrkivän kansalaisaloitemallin!

Kansalaisaloitteen mallia ei enää toista kertaa eduskuntaan kannata tuoda, vaan sinne tuodaan sitten jokin uusi malli, jolla puututaan ongelman ytimeen eli kaksikielisyysjärjestelmään!

Meillä on hyvää aikaa verkostoitua ja suunnitella uutta vaihtoehtoista kansallista kielistrategiaa nykyiseen ummehtuneen kansalliskielistrategian tilalle. Sen jälkeen voimme laatia uuden kansalaisaloitteen, jossa ehdotetaan uutta kielipoliittista mallia, jossa on vaikutteita eri ehdotuksista.

En minä sano, että minun mallini välttämättä on paras, vaan etsin verkostoa, jonka kanssa teemme uuden mallin kansan arvioitavaksi.

Kuten Saukkonen HS:ssa kirjoittaa:

"Tärkeintä on myöntää vaihtoehtojen olemassaolo.
Kielipolitiikasta pitäisi tulla normaalia politiikkaa,
josta voidaan käydä asiallista keskustelua punniten eri mallien etuja ja haittoja. Suomen kielipolitiikassa tulisi saattaa periaatteet ja käytännöt mahdollisimman lähelle toisiaan sekä
pyrkiä ajallisesti kestävään ratkaisuun."

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #37

Niin, meneekö se sitten näin:

Saukkosen malli:
- ruotsi vapaaehtoiseksi koko maassa, paitsi kolmessa maakunnassa
- tehostettu ruotsinkielen opetus näissä kolmessa, mitä se tarkoittaa?
- virkamiesruotsi säilyy valtakunnallisesti
- kansalliskielistatus ei muutu

Häkkisen malli:
- ruotsi vapaaehtoiseksi koko maassa, paitsi kunnissa, jossa < 20 % suomenkielisiä
- yksikielisissä kunnissa ei palvelua toisella kielellä - onko siellä vähemmistönkielisiä kouluja?
- virkamiesruotsi poistuu; aikuiskoulutusta tarpeen mukaan
- kansalliskielistatuksen saa myös saamen kieli

Ruotsin/Lehtosen malli:
- ruotsi vapaaehtoiseksi koko maassa - tarkoittaako tämä myös, ettei Ruotsin tapaan myöskään tarjota ruotsia suomenkielisille koko maassa?
- kunnissa, jossa > 10-12 % ruotsinkielisiä ydinpalveluja taataan ruotsiksi - kuuluuko tähän ruotsinkielisiä kouluja?; vähemmistökielisiä kouluja ei taata kaikkialla Ruotsin hallintoalueella
- virkamiesruotsi poistuu; vaaditaan vain tiettyihin virkoihin hallintoalueella
- suomi maan pääkieli, muilla kielillä voi olla kansallinen vähemmistökielistatus

- - -

Halla-ahon malli on minulle tuntematon, voiko joku valaista? Taisi vissiin muistuttaa Häkkisen mallia, kuitenkin niin, että suomi on pakollinen ruotsinkielisille koko maassa?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #41

http://www.halla-aho.com/scripta/kielipoliittisia_...

Nuiva kielipoliittinen vaaliohjelma

Katson, että ruotsin kielen osaamisvaatimuksista valtion viroissa luovutaan, poislukien viranomaiset, joiden työtehtävät erityisesti edellyttävät tällaista kielitaitoa. Tämän myötä ruotsin kielen pakollinen opiskelu kaikilla koulutusasteilla lakkaa välittömästi. Suomenkieliset oppilaitokset voivat jatkossakin tarjota ruotsin opetusta resurssiensa ja kysynnän mukaan ja samoin ehdoin kuin muitakin vieraita kieliä.

Perustuslakia tulee muuttaa siten, että ruotsin kielen asema toisena, tasavertaisena kansalliskielenä lakkautetaan. Suomen valtion ainoaksi viralliseksi kieleksi jää suomen kieli. Valtion, siis hallituksen, eduskunnan ja virkakoneiston, ainoa työkieli on suomi.

Kunnallistasolla ruotsi voi säilyä virallisena kielenä pääsääntöisesti nykykäytännön mukaisesti mutta kuitenkin seuraavin poikkeuksin:

1) Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulee kaksikielisiä. Muutoksen jälkeen Suomessa on suomenkielisiä ja kaksikielisiä kuntia.

2) Kaksikielisenä pidetään jatkossa kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin. Jos ruotsinkielisten osuus asukkaista jää tämän alle, heillä ei ole subjektiivista oikeutta saada kunnan viranomaisilta ruotsinkielistä palvelua. Mikäli heidän absoluuttinen lukumääränsä kuitenkin on merkittävä, kuten Helsingissä ja Turussa, kunnalle voidaan tarkemmin määriteltävin ehdoin säätää velvoite tarjota asioimistulkin palveluja.

Yleisradion ruotsinkielisen toiminnan osuus Ylen kokonaisbudjetista saatetaan vastaamaan ruotsinkielisten osuutta väestöstä.

Saamen kielten suhteen noudatetaan samankaltaista politiikkaa. Ottaen huomioon saamen kielten uhanalainen asema voidaan niiden elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi kuitenkin soveltaa joustavampia kriteereitä.

Ruotsinkielinen kouluverkosto voi toistaiseksi jatkaa toimintaansa nykyisin ehdoin. Ruotsinkielisten koulujen oppilaskohtainen rahoitusosuus ei kuitenkaan saa ylittää (eikä alittaa) suomenkielisten koulujen vastaavaa. Helsingin yliopistosta tulee yksikielinen, ja ruotsinkielisten erillinen sisäänotto lopetetaan.

Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan asema on otettava erilliseen uudelleentarkasteluun. Suomen kielestä tulee tehdä Ahvenanmaalla virallinen vähemmistökieli, ja maakunnan suomenkielisille tulee turvata ne perustavanlaatuiset kielelliset ihmisoikeudet, joihin Suomi on kansainvälisillä sopimuksillakin sitoutunut.

Suomi kuitenkin kunnioittaa Ahvenanmaan itsehallintoa. Mikäli suomen kielen ja suomenkielisten asemasta ei päästä sopimukseen, harkittavaksi tulee Suomen ja Ahvenanmaan valtioyhteyden katkaiseminen. Tulonsiirrot manner-Suomesta maakuntaan lopetetaan, ja Suomi sanoutuu irti Ahvenanmaan sotilaallisesta puolustamisesta. Maakunta voi halutessaan itsenäistyä tai etsiä uuden elättäjän vaikkapa Ruotsista.

Pitkän tähtäyksen tavoitteena on neuvotella Ruotsin kanssa sopimus kielivähemmistöjen aseman symmetrisestä järjestämisestä. Vastavuoroisuuden periaate kannustaa kumpaakin maata kohtelemaan suurinta kielivähemmistöään mallikkaalla tavalla.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #44

Eli samalla matriisilla

Halla-ahon malli:
- ruotsi vapaaehtoiseksi koko maassa, mutta tarjotaan koko maassa
- kunnissa, jossa < 20 % ruotsinkielisiä ei palveluja ruotsiksi, harkinnanvaraisia ratkaisuja pk-seudulle - miten kouluja järjestellään tässä mallissa, jos koulujärjestelmän piti olla muuttumatta?
- virkamiesruotsi poistuu - ilmeisesti
- suomi maan pääkieli, ruotsi alueellisesti virallinen asema, Ahvenanmaan suomenkielisille vastaava asema

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #41

Ruotsin/Lehtosen malli:
Ruotsia tarjotaan kouluissa, koska opettajia on saatavilla.
Ei heitä ole järkevää työttömiksi laittaa.
Painopiste riikinruotsiin ja norjan alkeisiin! Pois suomenruotsista.

Ruotsinkieliset koulut jatkavat, koska ei ole järkevää purkaa toimivaa
systeemiä ideologisista syistä

Ruotsinkielisistä palveluista huolehtivat
ensisijaisesti ruotsinkieliset itse.Turha byrokratia pois,
fokus todelliseen tarpeeseen.

Ruotsin kielen asemaa ikimuistoisena vähemmistökielenä voidaan korostaa erillisellä lailla, vrt saamen kielilaki.

Siinä pääpiirteissään.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #45
Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen Vastaus kommenttiin #29

"Onhan nyt aivan eri tilanne, jos kyseessä on ikivanha alueellinen kieli, joka on vain historian oikusta jäänyt samaan valtioon suomenkielisen enemmistön kanssa, kuin jos kyseessä on modernin ajan yksittäin eri puolille maata saapuva maahanmuuttajaryhmä."

Pitää kyllä myös muistaa, että nämä ns. historian oikut ja pohjoismaiset historiat ihan yhtä lailla sanovat että suomen kieli on osa Ruotsia. Mutta eipä vaan ole, koska ruotsalaiset ovat etnisesti oikeutetusti juuri ruotsalaisia... tämä on se heidän ikiaikainen perustelunsa kaikkien muiden sulauttamiselle.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Fascinating how soon a debate about the language curriculum in Finnish schools turns into a bitter debate about what general rights the leading 5 % minority should or should not have in Finland. It's similar to how debates about church and religion usually within five web comments turn into debates about gay people...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Sen vielä ymmärtäisi, jos asukkaiden vähemmistöllä olisi oikeuksia. Sitä on vaikeampi ymmärtää, että suurimmassa osassa Suomen kuntia tätä vähemistöä ei ole, jolloin kenelläkään ei ole mitään oikeuksia - on vain valtaväestön velvollisuus kouluttautua varapalvelijaksi kuviteltua vähemmistöä varten.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Aivan. Tämä onkin se mielenkiintoinen lukkiuma. Jos maan enemmistö voisi kerrankin itse määrittää ne omat hyötynsä, etunsa ja velvollisuutensa, jotka liittyvät kielten opiskeluun, tämä olisi helpompaa. Jos vaikkapa kysyttäisiin ja keskusteltaisiin näissä foorumeissa miksi Suomessa, tai juuri sinun omassa kotikunnassasi pitäisi lukea saksaa, venäjää, ranskaa tai espanjaa?

Hyötyjä, etuja ja velvollisuuksia voi olla monta. Kunnan tärkein vientiteollisuus saattaa viedä tavaraa Saksaan. Venäjältä saattaa tulla turisteja. Joitakin tiettyjä kunnan ja alueen intressejä, vaikkapa maataloudessa, saattaa voida puolustaa EU-elimissä kanssa, jos osaa myös hieman ranskaa. Espanjaksi saattaa voida kommunikoida kuntaan tulleiden espanjankielisen hoitotyöntekijöiden kanssa, tai itse muuttaessaan eläkeläisenä Espanjaan. Että näin.

Nyt jankataan aina suomenruotsalaisten mielipidettä tähän asiaan - joka ei oikeasti meille kuulu - ja katsos vaan: karhu tanssii, ja pyytää taas kerran palveluja omalla kielellään. Se on luonnollisesti meidän tarpeemme nro. 1, mutta sekin on hupeneva tarve, sitä myötä kun monet suomenruotsalaiset kaksikielistyvät mm. kaksikielisten parisuhteiden kautta. Jäljelle jää monialla vain tiettyjen ydinpalvelujen tarve, joita eurooppalainen sivistysvaltio on sitoutunut lupaamaan vähemmistöille omalla kielellään subjektiivisenä oikeutena.

Suomenruotsalaiset olemme pieni vähemmistö, jonka enemmistö voi milloin tahansa sivuuttaa määräenemmistöllä, jos tämä "viiden prosentin paasaaminen" kovasti loukkaa (Lehtonen). Silloin tarvitaan vain muuta ja parempaa argumentointia itse asiasta, joka on suomenkielisten koulujen hyvä ja oikeudenmukainen kielitarjonta. Mutta kun sitä ei näytä olevan, ainakaan näillä main.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #33

Jokaisessa hallituksessa nimenomaan alle 5 %:n kannatusta nauttiva Suomen ruotsalainen kansanpuolue vaa'ankieliasemastaan estää muutokset yskinkertaiseenkin asiaan eli tuohon suomenkielisten kieliopintoihin.

Tämä on nyt viimeiset 40 vuotta ollut vallitseva käytäntö, jonka olemassaolon on vahvistanut yksi jos toinenkin päivänpolitiikan ulkopuolelle jäänyt aikaisemmin hallituksessa istunut, siis entinen huippupoliitikko.

Ainoastaan kerran on RKP:n yli onnistuttu kävelemään, kun Matti Vanhanen poisti yo-pakkoruotsin.

Turhaan siinä kansalainen Lehtosta on tikun nokkaan nostaa!

Kyllä se RKP monia muitakin ärsyttää, mutta eivät uskalla sitä ääneen sanoa, kun haluavat sen kanssa samaan hallitukseen!

Mielenkiintoinen väite muuten, että enemmistö päättää:
Vähemmistö kuitenkin tekee kaikkensa poliittisen lobbauskoneistonsa kautta ulkomaita myöten, jotta enemmistön mielipide kyseenalaistettaisiin poliittisen eliitin parissa.

Juuri siitähän Melinin vuodatuksessakin on kyse!

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #33

Peruslähtökohta suomenkielisten kieliopinnoista käytävässä keskustelussa tulee olla se,että asianosaisia ovat suomenkieliset itse.

Ei Rkp,ei ruotsinkieliset,ei Ruotsi. Varsinkin Rkp:n lehdistössä varsinaisiksi asianosaisiksi suomenkielisten kieliopinnoissa onkin nostettu ruotsinkieliset,Rkp ja jopa Ruotsi.

Ruotsia pyritään saamaan osapuoleksi Suomen sisäisiin asioihin erittäin ikävällä Rkp-metodilla. Levitetään puolitotuuksia Ruotsin mediaan.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #36

No, mikä estää sinua aloittamasta nyt täysin ruotsitonta keskustelua kieliopinnoista?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #38

Kansalaisaloitehan aloitti sen keskustelun!
Ja heti mukaan tuli RKP ja sen vasallit ilmoittamalla, että
he päättävät tämän asian!
Mukaan sotkettiin heti myös Ruotsin media!
Eli heti alkoi vastakampanja suomalaisten itsenäistä keskustelua vastaan!

Tässähän on ensimmäinen reaktio:

"Pakkoruotsi on taas kuuma aihe, sillä käynnissä on nimien keräys kansalaisaloitteeseen ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi. Politiikkaradion Ihminen asialla -sarjassa tavataan tänään kaksikielisyyden puolustaja Björn Sundell.

Hän sanoo, että käynnissä oleva kampanjointi on isku suomenruotsalaisia vastaan ja pakkoruotsin poistaminen heikentäisi suomalaisten ... Lisää

Ma 18.3.2013 klo 12.30 Yle Puhe

http://areena.yle.fi/radio/1866569

Ja Andelin tänään:Fascinating how soon a debate about the language curriculum in Finnish schools turns into a bitter debate about what general rights the leading 5 % minority should or should not have in Finland.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #39

Huomionarvoisaa on se,että Rkp yrittää saada Ruotsin median tuekseen levittämällä sinne omia puolitotuuksiaan.

Tulee mieleen SKP joka myös haki aikoinaan tukea myös ulkomailta omiin tavoitteisiinsa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #43

Joidenkin mielestä kielipolitiikka on sitä, että vihollinen ja vastapuoli määritellään kielen mukaan.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen Vastaus kommenttiin #48

Näinhän se teille on, niin kauan kuin on vielä jäljellä ihmisiä jotka eivät ole tarpeeksi ruotsinkielisiä.

Minä oikeasti suhtauduin sinuun aika luottavaisesti alunperin, mutta kai se on nyt sitten lopullisesti ohi. Ikävää.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

There's no comparison -- gays get to be gays, but they don't have a general right to be gay with everyone else. The language-curriculum issue in Finland fundamentally becomes a debate of what people, linguistically, must "be" like. This is the language-identity question you don't like, although you want to make use of when pushing for your own rights regarding everyone else.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Well, good that we are debating this in a language where all the world can read a majority-Nevalainen ridicule himself by saying that studying a country's minority language robs the majority of its "identity" and makes five million people "servants" of the few.

This was originally a debate whether a certain Mr. Melin got his numbers right. In fact, we are already at quod erat demonstrandum regarding the interest for languages in Finland.

At least you "registered free-choicers" don't have a single clue about how, which and why different foreign languages should be studied in Finland in lieu of Swedish. The school-Swedish will inevitably be gone one day, sooner or later, since its defenders in Finland are too few. But you will not have any idea what to do with your victory. That's in fact being a loser.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen Vastaus kommenttiin #53

Nice loaded take. Most foreigners seem to agree with me, mind you.

As I've always said while discussing this with you; the identity point is the main underlying motivation, and the only actual argument that this issue always comes down to. The compulsory Swedish seems to be fundamentally a moral question that always gets argued from a nationalist perspective: "Finns are a nation with two languages". Also, I understand that admitting that I should be allowed proper moral consideration would turn me into a party you'd be mistreating. So that must not happen.

You seem to be rather cavalier with the idea that the majority population needs to be just a tool to implement this kind of an identity program when the same question, from the minority side, appears to be a *huge* matter, especially when observing how the said minority sees itself, its language and their significance -- and how the tables turn when the context switches to their beloved "Norden".

Sexual and religious minorities are a very interesting point of comparison, as these kinds of matters of conscience never get argued the way language policy does, and considering the reason why this does not happen is instructive.

I see no reason why we couldn't arrange our language-education just fine without a given compulsory language. A lot of people do that. Even the folks on Åland... does not seem to be too hard. From what I have seen, most of us free-choicers (that is, normal-situation-supporters) support a "compulsory two languages" model.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Valtiokin myöntää,että kaksikielisyys on kallista,koska kaksikielisille kunnille maksetaan korotettua valtionapua.

Jaakko Häkkinen

Tuomo Salovaara:
"En todellakaan tarkoita. Esimerkissäni Vantaalta tarkoitan, ettei myöskään pienelle ruotsinkieliselle vähemmistölle pidä tarjota äidinkielisiä erillispalveluita. Hehän eivät suomentaitoisina niitä edes tarvitse. Sehän on aivan järjetöntä ja epätaloudellista. Ruotsinkielisiä palveluita tulee tarjota vain niillä alueilla, joilla ruotsinkielisten osuus väestöstä on yli 20%. Muualla Suomessa tarjotaan kaikille pääsääntöisesti suomenkielisiä palveluita."

Nykyäänhän palvelut jaetaan kunnallisiin ja valtiollisiin viranomaispalveluihin: ensin mainittuja ruotsin- ja saamenkieliset saavat äidinkielisinä vain kotiseutualueellaan, jälkimmäisiä koko maassa. Mielestäni tämä erottelu on ihan toimiva.

Siitä olen samaa mieltä, että kunnan kaksikielisyyden raja ja sitä kautta kunnallisten viranomaispalvelujen saatavuus pitäisi nostaa nykyisestä naurettavan alhaisesta 20 %:iin.

Miksi sitten vanhoilla vähemmistöillä yleensä on oikeus äidinkielisiin palveluihin? Koska kieli voi säilyä vain, jos sitä voi käyttää kaikilla olennaisilla elämänalueilla. Jos ruotsia ja saamea ei voi käyttää viranomaisten kanssa, se jää enää mummojen kieleksi, eikä sitä enää siirretä uusille sukupolville.

Äidinkielisten palvelujen kieltäminen johtaa ajan mittaan enenevässä määrin kielenvaihtoon ja assimilaatioon.

Jaakko Häkkinen

Eero Nevalainen:
"Pitää kyllä myös muistaa, että nämä ns. historian oikut ja pohjoismaiset historiat ihan yhtä lailla sanovat että suomen kieli on osa Ruotsia. Mutta eipä vaan ole, koska ruotsalaiset ovat etnisesti oikeutetusti juuri ruotsalaisia... tämä on se heidän ikiaikainen perustelunsa kaikkien muiden sulauttamiselle."

Ruotsista voi halutessaan tehdä kantelun EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen, ellei se noudata sen paperin periaatteita, jonka Andelin linkitti. Mutta ei Ruotsin tilannetta tarvitse miettiä kun mietitään Suomen kielipolitiikkaa. Emme me voi kostaa ruotsinkieliselle vähemmistölle sitä, jos suomenkielisiä mielestämme kohdellaan väärin Ruotsissa. Esimerkin voima on tärkeämpi. Ja kuten kirjoitin, Ruotsin vanha alueellinen suomalaisvähemmistö – meänkieliset – on paljon pienempi kuin Suomen vanha alueellinen ruotsinkielinen vähemmistö.

Jan-Erik Andelin:
"Silloin tarvitaan vain muuta ja parempaa argumentointia itse asiasta, joka on suomenkielisten koulujen hyvä ja oikeudenmukainen kielitarjonta. Mutta kun sitä ei näytä olevan, ainakaan näillä main."

En näkisi tätä ongelmana. Kunhan ruotsi on vapaaehtoinen, oppilaat valitsevat niistä kielistä joita on tarjolla ne mitä haluavat opiskella. Eri alueilla voi olla eri kieliä, ja eri kouluissakin eri valikoima. Ei niistä vapaasti valittavista ja tarjolla olevista kielistä varmaankaan tarvitse valtion tasolla tehdä mitään päätöksiä?

Korkeintaan voidaan määritellä, kuinka monta vierasta kieltä on oltava vähintään tarjolla ja mitkä kielet on oltava vähintään tarjolla - ja tämäkin olisi mielekäs vaatimus vain sellaisten kielten kohdalla, joita nykyäänkin opetetaan paljon (englanti, ruotsi, venäjä, saksa?).

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Kyllä, mutta kun ruotsista käydään niin mittavaa oheisargumentaatiota ristiretkiä, Ruotsin hallintoaluesymmetrioita, konspiraatioteorioita ja henkilökohtaisia kyseenalaistamisia myöten, niin kuulisi mielellään jotain ajatuksia, jotka puhuisivat sitten näiden muiden kielten puolesta.

Jos se vaikka saisi minut, ja muita, muuttamaan mielipiteemme siihen, että vapaa kielivalinta voisi olla toteutettavissa pian, eikä niin kuin ajattelen nyt, ehkä, ja jos niin asteittain. Nyt ovat kyllä asiat valitettavasti omalta osaltani luisumassa ihan toiseen suuntaan.

Jaakko Häkkinen

Vääntäisitkö Jan-Erik vielä rautalangasta, mitä siis käytännössä haluaisit kuulla? Vaikka ranskalaisin viivoin.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #57

Taisin kommentissa #33 esimerkinomaisesti luetella mistä asioista haluaisin keskustella muiden kielten suhteen. Minua tympii, että tämä pakkoruotsikeskustelu jatkuvasti pallotellan suomenruotsalaisten ja RKP:n hankkeeksi sensijaan, että osattaisiin käydä keskustelua vaihtoehdoista esim. seuraavien kieliryhmien roolista tulevaisuuden Suomessa:

- venäjä vs. läntiset kielet
- perinteiset koulukielet vs. Välimeren kielet
- Euroopan kielet vs. Aasian kielet
- viro naapurikielenä

Jos nyt elokuvanomaisesti kävisimme läpi mitkä ovat tämän keskustelun kääntöpisteet pois itse asiasta

- #12 Lehtonen: suomenruotsalaiset pomottavat enemmistöä
- #14 Piippo komppaa
- #19 Salovaara: koko kielipolitiikka muutettava
- #28 Salovaara: opäoikeudenmukaisuutta kieliryhmien välillä
- #36 ja #42 Ryyti: alleviivaa että kaikki on surupiirien syytä

Näin ollaan ikäänkuin päästy "asiaan". Missään ei keskustella kieltenopinnoista.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #65

Minä olen yrittänyt käydä keskustelua esim. kiinan opiskelusta ja miksi mielestäni sen tulisi edelleen olla pääasiallisesti yliopisto-opiskelijoiden kieli. Melko lailla saan keskustella itsekseni tai sitten joku tulee haukkumaan pakkoruotsittajaksi, rkp:läiseksi ja aletaan jankuttaa ja penätä perusteluja pakkoruotsille. Ihan pimeää, suoraan sanottuna.

Minun mielestäni tämä kansalaisaloite haisee niin kauan kun se ei pysty oikeasti osoittamaan, millä lailla suomalaisten kielitaito voisi sen kautta parantua. Monet keskustelijat jopa myöntävät, ettei sen tarkoitus oikeasti parantaa kielitaitoa vaan vaikkapa vähentää luettavien kielten määrää, koska suomalaiset "eivät opi". Siis ei ruotsia eikä mitään.

Minun mielestäni painotuksen pitää edelleen olla eurooppalaisissa kielissä. Farsia ja kantoneesia voi lukea yliopistolla, kun on varmasti rahkeita lähteä opettelemaan niitä. Aasian kielten osaamisen maalailu peruskoulussa on fantasia jota syötetään ihmisille vailla mitään konkreettista pohjaa.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen Vastaus kommenttiin #66

Simppeliä -- kiina on sen verran hankala kieli että sitä olisi helpompaa opiskella nuoremmalta iältä. Tämä toki pätee kaikkiin kieliin, mutta jostain kumman syystä juuri se ruotsi istuu siellä kuin tatti sillä paikalla. Sittenpä on tyytyminen siihen että "ruotsi on portti muihin kieliin"... tämä ajatus ruotsista kaikkien muiden kieliopintojen ennakkoehtonahan siellä pakkoruotsipuolella on niin rakas.

Se että joku ei ymmärrä miten tämä vaikuttaa kielitaitoon ja siihen mitä kieliä opiskellaan, on kyllä ihan kyseisen henkilön omaa tarkoitushakuista älyllistä epärehellisyyttä.

Sekin on muuten sitten totta, että koulussa on rajallinen määrä tunteja, ja siten kieliäkin luetaan rajallinen määrä. Muutakin pitää sitten vielä opiskella, ja koulumme on jo ihan tarpeeksi kielipainotteinen. En minä ainakaan koe mitään tarvetta kyykyttää yhteiskunnasta ulos vaikkapa matemaattisesti lahjakkaita, joille ehkä vain englanti riittäisi. Ruotsissahan tämä onnistuisi, jolloin ruotsalaisten joukossa tämä porukka on vähemmän syrjäytynyttä, jolloin ruotsalaiset ovat keskimäärin kansana paremmin menestyviä... tällä tavallahan kieli-imperialismikin muuten tarvittaessa toimii, kuten varmasti ymmärrät.

Eivät kaikki ole yhtä lahjakkaita kuin minä, ja minä sentään olen tarpeeksi hyväntahtoinen tunnustaakseni sen, kun ei ole mitään egotarpeita ratsastaa ruotsin numeroilla :-)

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #66

Minä toivoisin, että venäjän asemaa kohennettaisiin Suomessa, ja että se pidemmän päälle voisi naapurikielenä saada samantyyppisen historiallisen kielivähemmistön aseman kuin ruotsin kielellä. Tätä kahta kieliparia, ruotsi-venäjä olisi minun mielestäni hyvä käsitellä symmetrisesti. Tämä tietysti edellyttää, että viime vuosien vakaa yhteiselo itäisen naapurin kanssa jatkuu, mikä ei välttämättä ole yleisessä maailmantilanteessa varmaa.

Eduskunnan puhemiehistön esittämä "Venäjäsäätiö" oli mielestäni huono veto, joka nyt sekoittaa pakkaa. Kielellisiä oikeuksia ja kielipolitiikkaa pitäisi nyt voida keskustella puhtaalta pöydältä, ilman tätä säätiötä "kauppatavarana".

Kansalaisaloitteesta ja Vapaan kielivalinnan aktivisteista olen, Petra, kanssasi samaa mieltä. Halutaankohan siellä oikeasti menestystä ja voittoa, kun siellä ei edes taistella kybällä jonkun hyvän vaihtoehtomallin puolesta niin kauan kun tilanne on eduskunnassa auki. Vai onkohan sittenkin mukavampaa ryvetä jossakin haaleassa kylpyvedessä ja todeta, että isokenkäiset päättää, ja "me ollaan se sorrettu enemmistö" - jo ennenkuin taistelua edes on käyty.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #68

Ehdottomasti samaa mieltä venäjän kohentamisen suhteen. Siinä onkin muutama kommervenkki, sillä se on perinteisesti ollut aika heikko houkutin. Epäilen syiksi esim. tiettyjä vaikeuksia ääntämyksessä ja kyrillisten haltuunotossa. Lisäksi nuoriso ei tunne venäläistä populaarikulttuuria, mikä on perinteisesti ollut ainakin tytöille kova juttu - siis lähteä oppimaan kieltä jonkin elämäntapa/populaarikulttuurin vetämänä. Nyt venäjä on kuitenkin nosteessa koska liike-elämä ja turismi osoittaa hyviä mahdollisuuksia.

Ylipäänsä kaikkien saatavilla olevien kielten houkuttelevuutta tulee jotenkin lisätä.

Olen seurannut kielikeskustelua ja siihen liittyviä monimutkaisia oheisilmiöitä hyvin tiiviisti ja jos kiinnostaa, olen blogannut aiheen lähihistoriasta mm. otsikoilla "Kansalaisaloite ja kuinka se vesistetään" Sekä "Timo Soini, onko puolueessanne anakronistinen siipi?"

http://petranyqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #65

"Viivytys, jarrutus, jumitus".

Vaihtoehtoinen mallihan on harvinaisen selvä:

EUn tavoite eli kaksi kieltä äidinkielen lisäksi.
Pakkoruotsi nostaa velvoitteemme kolmeksi kieleksi äidinkielen lisäksi.
RKP ja muut pakkoruotsittajat ajavat kolmen kielen mallia, jotta pakkoruotsi säilyy. Pomotus M.O.T

Ratkaistaan nyt ensin tämä! Kaksi vai kolme kieltä äidinkielen lisäksi ?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Te itsehän koko ajan kehitätte asiaan oheisargumentaatiota,
jolla ei ole mitään tekemistä itse asian eli kieliopintojen kanssa.

Te suorastaan pakotatte kyseenalaistamaan
kaksikielisyysjärjestelmän järkevyyden.

Kansalaisaloite haluaa pois vain pakkoruotsin ja tilalle maailmankieliä.

Melin on osa jarrutuskoneistoa, joka yrittää estää järkevän kehityksen, jopa pienen pragmaattisen muutoksen.

Viivytys, jarrutus, jumitus!

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #60

"Te suorastaan pakotatte kyseenalaistamaan kaksikielisyysjärjestelmän järkevyyden.

Kansalaisaloite haluaa pois vain pakkoruotsin ja tilalle maailmankieliä."

Kieliongelma on monitahoinen, ei pelkkää kielten valintaa. Kaikki realistiset ratkaisumallit liittyvät lopulta ruotsin kielen asemaan.

Kannattaa lukea Pasi Saukkosen analyysi kieliongelmasta. Analyysi on ansiokas, ratkaisumalli ei. Kannattaa kuitenkin lukea.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #61

Pasi Saukkonen myös englanniksi:

"A solution to the above mentioned dissatisfaction and irritation among both Swedish-speakers and Finnish-speakers should therefore be sought against the background of the new linguistic realities. A complete re-thinking of Finnish society is required."

Debates over the status of the Finnish and Swedish languages in Finland tend to ignore the fact that Finland has developed into a truly multilingual country.

Finland has two official languages: Swedish and Finnish. The status of both languages has recently generated debate within the country, particularly over the mandatory teaching of Swedish in Finnish language schools. Pasi Saukkonen assesses the current controversy, noting that the situation within the country has changed markedly since Finland’s language policy was developed in the early 20th century. A far greater number of languages are now spoken by people living in Finland, and individuals are also more likely to have more than one mother tongue. This greater linguistic plurality is beginning to put the country’s bilingual policies under pressure.

When Finland became independent, in 1917, the country was declared officially bilingual. Swedish, spoken by the numerical minority, had been the language of public administration and higher education, and the normal domestic language of the upper classes for centuries. The majority vernacular, Finnish, had received fully equal status only some years before independence. The language policy solution was a compromise that proved sustainable despite many extraordinary features. In contrast to many officially bilingual or multilingual states, Finland is not a federal state. Unilingual territorial autonomy has been limited to the small and peripheral Åland islands.

Finnish language policy is a combination of a territoriality principle and a personality principle. The Finnish constitution recognises both Finnish and Swedish as national languages. People belonging to both language groups have the right to use their own language before courts of law and other authorities, and to receive official documents in that language. Public authorities must provide for the cultural and societal needs of Finnish-speakers and Swedish-speakers on an equal basis. The language of many welfare services is determined by the language status of local communities. Municipalities can be either unilingual Finnish or Swedish, or bilingual, depending on the size of the minority language group.

The 20th century is an era in European history of both ethnic conflict and linguistic strife, and of slow but unquestionable improvement in the cultural rights of minorities. In this context, the Finnish model was remarkably stable and peaceful. There were some ruthless years in the interwar period, but since then there have been hardly any serious disputes. Violent outbursts are extremely rare. When the Finnish welfare state was constructed, the language policy model was accommodated to it without changing the basic foundations of the system. Finnish bilingualism has been the object of much attention abroad, and has frequently been used as an example of a successful language policy arrangement. The New York Times once went as far as mentioning the Swedish-speakers of Finland as the ‘most pampered’ minority in the world.

Not everything was in order, however. Canadian researcher Kenneth D. McRae aptly remarked at the turn of the Millennium that in the Finnish case the problem was not language conflict, but linguistic instability. The Swedish-speakers were not so much suffering from intergroup prejudices, or hostility, but from slow diminishing, quiet attrition. The absolute size of the Swedish-speaking community had decreased only slightly, but the change was more dramatic as a share of the whole population. In less than a century, the proportion fell from almost 15 per cent to close to 5 per cent. Reasons behind this development can be found in lower fertility rates, emigration, and language change. Furthermore, domestic migration has turned many formerly unilingual Swedish regions bilingual, and many bilingual regions into areas clearly dominated by the majority language. Access to Swedish language public services has deteriorated, little by little.

The new Language Act which came into force in 2004 was supposed to mend apparent shortcomings. With hindsight, however, one can conclude that the reform laid bare more structural problems and brought increased dissatisfaction towards the system, both among Swedish-speakers and Finnish-speakers, into the daylight. There have always been some jingoistic groups arguing in favour of Finland becoming officially unilingual. Nevertheless, their number was small, and their arguments had little significance to the wider public debate. An issue that has recently raised more disagreement is the status of the Swedish language as an obligatory subject in all Finnish-language schools, including in areas where there are hardly any Swedish-speakers at all. Opponents to this arrangement have vigorously and skillfully used the Internet to express their criticism. Some prominent politicians and well-established organisations have also started to question the rationality of the policy.

At the same time, dissatisfaction among Swedish-speakers has increased due to the perception that new legislation cannot bring about notable improvements. On the contrary, public administration reforms that often include centralising tendencies, for example, have caused linguistic domain losses for Swedish-speakers. The Swedish People’s Party, traditionally covering a safe majority of the Swedish-speaking electorate, has been urged to better safeguard linguistic rights.

The linguistic situation has now become tense, and one can observe rival conceptions of the nation and of language rights. However, the situation has also become more complex than it was in previous decades: something which both sides of the new linguistic strife tend to ignore. The Finnish system was built upon the idea that there were two language communities in the country, and that people could be easily divided into either Finnish-speakers or Swedish-speakers. Linguistic groups could also be regarded as ethnic communities: as something approaching ‘nations within the nation’.

Contemporary Finland, however, has become a multilingual society, mainly as a result of immigration. In 2011, there were 36 language groups comprising more than a thousand speakers. The groups of Russian-speakers, Estonian-speakers and Somali-speakers have grown remarkably. With about 60,000 speakers Russian has become by far the largest language after the two official languages, and it is still growing.

Another development that brings complexity into the current system is the increasing multilingualism at the individual level. Because of inter-ethnic marriages, time spent abroad, and the maintenance of minority languages while learning the majority language, lots of people nowadays master at least two languages completely, and identify with two or more linguistic groups. Official linguistic registration, upon which Finnish language policy is constructed, however, only allows individuals to indicate one mother tongue. De facto multilingualism of the society, and de facto bilingualism of individuals, are thus not recognised by the legal framework of Finnish bilingualism. A solution to the above mentioned dissatisfaction and irritation among both Swedish-speakers and Finnish-speakers should therefore be sought against the background of the new linguistic realities. A complete re-thinking of Finnish society is required.

Increasing linguistic plurality and complexity are not, of course, solely Finnish phenomena. Many societies have become multilingual, and this development is likely to continue even when linguistic assimilation is factored into the equation. The future development of the Finnish case might provide Europe with interesting lessons on how to cope with linguistic diversity.

http://blogs.lse.ac.uk/europpblog/2013/04/09/finla...

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #62

Viittasin Pasi Saukkosen Vieraskynä-kirjoitukseen HS 07.09.. Löytyy edelleen hesarin pääkirjoitusosiosta.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #63

"Todennäköisesti kansalaisaloite hylätään.
Tällöin on olemassa riski, että tulos tulkitaan poliittiseksi tahdonilmaukseksi nykyisen järjestelmän säilyttämisen puolesta. Monet ongelmat eivät kuitenkaan tällä ratkea – ei ruotsinkielisten oikeuksien toteutuminen eikä tyytymättömyys suomenkielisten keskuudessa."

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Ruotsi+voisi+olla...

Mielenkiintoinen väite tosiaan! Tulos tulkitaan nykyisen järjestelmän puolesta.. siis kaksikielisyysjärjestelmän vai kieltenopetusjärjestelmän ?

Eikö kaksikielisyysjärjestelmän kannatus olekaan
poliittisesti kiveenhakattu ?
Todella mielenkiintoista.

"Tärkeintä on myöntää vaihtoehtojen olemassaolo."

Mutta juuri vaihtoehdottomuushan on ollut poliittisen eliitin johtotähti:
EI ole vaihtoehtoja kaksikielisyysjärjestelmälle..presidenttiä myöten tätä samaa vaihtoehdottomuutta korostetaan kyllästymiseen asti!

Kuka poliitikko kertoo ensimmäisenä vaihtoehtoisen mallin ?

Jaakko Häkkinen

Petra Nyqvist:
"Minä olen yrittänyt käydä keskustelua esim. kiinan opiskelusta ja miksi mielestäni sen tulisi edelleen olla pääasiallisesti yliopisto-opiskelijoiden kieli. Melko lailla saan keskustella itsekseni tai sitten joku tulee haukkumaan pakkoruotsittajaksi, rkp:läiseksi ja aletaan jankuttaa ja penätä perusteluja pakkoruotsille. Ihan pimeää, suoraan sanottuna."

Eräillä keskustelijoilla on valitettavan paksu suodatin silmillään, eivätkä he pysty lukemaan juttujasi miettimättä, miten yrität niissä perustella pakkoruotsia – vaikka kyse olisikin jostain aivan muusta aiheesta. :-)

Petra Nyqvist:
"Minun mielestäni tämä kansalaisaloite haisee niin kauan kun se ei pysty oikeasti osoittamaan, millä lailla suomalaisten kielitaito voisi sen kautta parantua. Monet keskustelijat jopa myöntävät, ettei sen tarkoitus oikeasti parantaa kielitaitoa vaan vaikkapa vähentää luettavien kielten määrää, koska suomalaiset "eivät opi". Siis ei ruotsia eikä mitään."

Minusta aloite haisee silkkaa ympäripyöreyttään ja täsmentämättömyyttään, mikä tietysti liittyy siihen, etteivät aloitteen takana olevat tahot ole päässeet yksimielisyyteen siitä, mitä tarjota tilalle. Aloitteen hyvä puoli on kuitenkin keskustelun aktivoiminen, niin että eduskunnan käsittelyyn mennessä on toivottavasti kasassa jo iso joukko erilaisia malleja kansanedustajien pohdittavaksi.

Useimmat vapaan kielivalinnan kannattajat eivät käsittääkseni ole vähentämässä vieraiden kielten määrää – eihän se olisi kielivapaus, ellei se muuttaisi ruotsia valinnaiseksi juuri muiden vieraiden kielten kanssa.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

"Eräillä keskustelijoilla on valitettavan paksu suodatin silmillään, eivätkä he pysty lukemaan juttujasi miettimättä, miten yrität niissä perustella pakkoruotsia – vaikka kyse olisikin jostain aivan muusta aiheesta. :-)"

Tosi on, todeksi havaittu. Saattaa olla, että olen ärsyttävä kirjoittaja, mutta uskon että ongelma liittyy erityisesti jonkinlaiseen vihollisenkaipuuseen. Vihollisia maalataan ja niitä mielikuvitellaan. Kertoo jotain, että moni ns. "suomenmielisyyttä" korostava kielipoliittinen blogisti on hyvissä ajoin bannannut minut ennen keskustelun päästyä edes alkuun.

"Minusta aloite haisee silkkaa ympäripyöreyttään ja täsmentämättömyyttään, mikä tietysti liittyy siihen, etteivät aloitteen takana olevat tahot ole päässeet yksimielisyyteen siitä, mitä tarjota tilalle. Aloitteen hyvä puoli on kuitenkin keskustelun aktivoiminen, niin että eduskunnan käsittelyyn mennessä on toivottavasti kasassa jo iso joukko erilaisia malleja kansanedustajien pohdittavaksi."

Samaa mieltä. Siihen on liitetty niin erikoisia intressiryhmiä ja erilaisia motiiveja, että ryhmän hajaisuus on suureksi haitaksi itse asialle.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Petra Nyqvist: ...ongelma liittyy erityisesti jonkinlaiseen vihollisenkaipuuseen.

Kyllä. Erikoista Vapaa Kielivalinnan keskusteluissa on, että heille ei enää kelpaa edes ruotsinkielisten myöntymiset VKV-tavoitteille.

Ruotsinkielisen opettajajärjestön FSL:n puhis Dan Johansson kirjoitti Läraren-lehdessä, että pakkoruotsi-päätösten kuuluisi olla suomenkielisten oma asia. Samoin hän oli sitä mieltä, että suomenruotsalaiset ovat liian suppeakatseisesti vaatineet itselleen pakollista ruotsia omien palvelujensa turvaamiseksi. Vaan ei kelvannut. Mitä varten suru lausuu mielipiteitään muitten asioista?

Ruotsalainen toimittaja Herman Lindqvist kertoi uudesta kirjastaan, joka kertoo Ruotsin ajasta Suomessa. Siinä hän arveli suomenkielisten kouluruotsin olevan pian vapaaehtoista (tosin johtaen siihen, että suhteet muihin Pohjoismaihin käyvät vaikeammiksi). Vaan ei kelvannut. Mitä varten mies puhuu historiasta, joka puoltaa pakkoruotsia?

Jää kysymään, mitä tämä on? Tietysti, jos päivittäin huumaa itseään jollain pienellä surupotutuksella, niin pian keho rupeaa vaatimaan kovempia aineita.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #76

Kyllä. Mielenkiintoista sinänsä miten internetissä asiat tuppaavat saamaan erikoisia mittasuhteita. Jos lähdetään ihan henkilökohtaiselta tasolta, minut on mm. "profiloitu" pakkoruotsittajaksi koska nimeni on ruotsinkielinen, ulkonäöstäni näkee "ettei kehossa virtaa tippaakaan ugrilaista verta" ja olen nainen. Olen "degeneroitunut hevosennaama" ja kirjoittajaprofiilini esittelyteksti viittaa "buuriin". En ole eläissäni äänestänyt RKP:stä, mutta minua on tituleerattu kymmeniä kertoja Uudessa Suomessa RKP:läiseksi, viimeksi sunnuntaina olin RKP:läinen jakorasia, joka ansaitsee tulla raiskatuksi. Agendani on ollut pelkästään seurata tilannetta, kritisoida vääristelyä ja puolustaa ruotsinkielisiä selvältä rampagelta. Lisäksi kieliasiat kiinnostavat, ja toivon aidosti hyvää kielitaitoa kotomaassa.

Minulla on paljon mielenkiintoista materiaalia matkan varrelta. Omat kokemukset vähemmän tärkeitä, sen sijaan valloillaan olevat stereotypiat ja salaliittoteoriat huomattavasti olennaisempia. Minulla on jonkinlainen hahmotelma myös sylttytehtaista ja asioiden etenemisestä.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #77

No, minun on myönnettävä että kakskymppisenä menin äänestämään Jan-Magnus Janssonia pressanvaaleissa 1982. Mutta enpä ole sen jälkeen minäkään äänestänyt RKP:tä kertaakaan. Sen sijaan olin mukana erään toisen hallituspuolueen perustavassa kokouksessa.

Minuakin kiinnostaa kieliasiat, joskin niistä on nyt juuri vaikeata suomenruotsalaisena sanoa mitään, kun jatkuvasti nähdään siinä joku piilevä pakkoruotsiagenda.

Pelkään Suomen kansalaisena haja-asutus-Suomen kieliolojen puolesta, ja siitä että joudutaan sellaiseen eriarvoisuuteen, että meillä on tulevaisuudessa suomalaisia, jotka jäävät vain englannin varaan. Samoin pelkään EU:ssa suomen kielen puolesta – kieli, josta itse olen ulkomailla paljon ylpeämpi kuin äidinkielestäni ruotsista, koska suomi on niin nasta, napakka ja erikoinen kieli.

Aivan samalla argumentoinnilla kuin että "kaikki suomenruotsalaiset osaavat suomea" niin voidaan pian tulla tarjoamaan suomalaisille englanninkielisiä EU-henkisiä julkisia palveluja koska they all speak English anyway.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #78

Jan-Erik Andelin:
"Minuakin kiinnostaa kieliasiat, joskin niistä on nyt juuri vaikeata suomenruotsalaisena sanoa mitään, kun jatkuvasti nähdään siinä joku piilevä pakkoruotsiagenda."

Valitettavasti poterot ovat syvät. Itse olen koko ajan kannattanut kompromissiratkaisua, mutta jos minulla olisi ruotsinkielinen nimi, näkemäni perusteella todennäköisesti ratkaisuehdotustani arvosteltaisiin enemmän.

On kuitenkin tärkeää että jatkamme Vapaan Kielivalinnan foorumilla, ettei koko keskustelu menisi siellä samanmielisten selkääntaputteluksi.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #79

Poterot ovat syvät vain yleisissä kuvitelmissa joita halutaan ehdoin tahdoin ylläpitää. Todellinen kielikeskustelu on erittäin harvinaista. Sekä Jaakko että Jan-Erik ovat ainakin tällä alustalla nostaneet tasoa huimasti. Kiitos molemmille.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #79

Jaska: Jos minulla olisi ruotsinkielinen nimi, näkemäni perusteella todennäköisesti ratkaisuehdotustani arvosteltaisiin enemmän.

Havaisin saman. Mitä kansanedustajan tulisi tietää-paperissasi oli paljon alueellisia, osittaisia ja asteittaisia ratkaisumalleja, joita en itse tällä mäntsäläläisellä sukunimelläni saanut pöydälle, mutta sinä sait. No, ehkä tässä ei-äidinkielellä kommunikoidessani tulee myös ilmaistua asioita väärällä nyanssilla, jota ei itse huomaa, josta neuvottelut sitten menevät pieleen, vem vet?

Jaakko Häkkinen

Jan-Erik Andelin:
"- venäjä vs. läntiset kielet
- perinteiset koulukielet vs. Välimeren kielet
- Euroopan kielet vs. Aasian kielet
- viro naapurikielenä"

Mielestäni näihin asioihin ei tarvitse ollakaan valmista kantaa; riittää että uudessa kielipoliittisessa mallissa huomioidaan erilaiset mahdollisuudet. Toisin sanoen ei lyödä lukkoon mitään samalla tavalla muita kielivalintoja supistavaa kuin pakkoruotsi-mallissa, koska muuten asia pitäisi taas avata vähän ajan kuluttua levälleen.

Kaikki valintaa supistavat mallit eli yhteen vaihtoehtoon panostavat mallit pitäisi nähdä potentiaalisesti vaarallisina, koska ne voivat johtaa samanlaiseen tyytymättömyyteen kuin valtakunnallinen pakkoruotsi. Ei siis kannata puuhata pakkoenglantia, pakkovenäjää eikä mitään sellaista, vaan kannattaa keskittyä siihen, miten pienten kuntien syrjäisissä kouluissakin saataisiin tarjolle sopiva valikoima vieraita kieliä. Koulujen yhteistyö, etäopetus tms. tulisi huomioida mahdollisuuksina.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Kaikki mallit lähtevät kuitenkin ruotsin vapaaehtoisuudesta. Meille sopii hyvin sopeutettu Ruotsin malli: suomea, englantia ja yhtä muuta vierasta kieltä.

Tiukan talouden Suomessa kunnollista valinnan varaa on lähinnä suurissa kaupungeissa, pienten kuntien syrjäisissä kouluissa hyvin vähän.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Koulujen yhteistyö, etäopetus tms. tulisi huomioida mahdollisuuksina."
Myös kielikoulutuksen ulkoistamismahdollisuus yrityksille, maahanmuuttajien palkkaaminen language trainer-nimikkeellä.. Ykköstavoitteena toiminnallinen kielitaito

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset