*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Pakkoruotsi ei ole joko-tai-kysymys

Moni ajattelee, että pakkoruotsikysymyksessä olisi vain kaksi vaihtoehtoa: joko ruotsi on pakollinen koko Suomessa kaikilla kouluasteilla tai se ei ole. Todellisuudessa vaihtoehtoja on paljon enemmän. Nykyistä pakkoruotsia voidaan lähteä purkamaan ainakin viidellä eri tasolla, ja useimmilla näistä myös osittainen purkaminen on mahdollista:

 1) alueellinen supistaminen: pakkoruotsia ei ole perusteltua katsoa valtakunnallisesti yhtenä kokonaisuutena, koska ruotsinkielisellä alueella tilanne on aivan erilainen kuin suomenkielisellä alueella. Ruotsin kielen virallisuus ja pakollisuus ovat aivan yhtä perusteltuja ruotsinkielisellä alueella kuin suomen kielen virallisuus ja pakollisuus ovat suomenkielisellä alueella. Tähän liittyen myös kuntarajoja voitaisiin muuttaa paremmin kielialueita vastaaviksi. Äärimmilleen vietynä alueellisena mallina voitaisiin pitää koulukohtaista "pakkokieltä" eli opetuskieltä.

 2) opetustuntimäärien supistaminen: ruotsin pakollisuutta voitaisiin vähentää esimerkiksi niin, että joillain kouluasteilla ruotsin opiskeleminen olisi vapaaehtoista (vieras kieli olisi vapaavalintainen), tai niin, että pakollisten kurssien lukumäärää tai tuntimäärää laskettaisiin.

 3) valinnaisuuden osittainen lisääminen: ainoa vaihtoehto lisätä valinnanvapautta ei suinkaan ole täydellinen vapaavalintaisuus. Ruotsin tilalle ei olisi pakko saada täysin vapaavalintaista vierasta kieltä, vaan tarjolle voidaan asettaa suppeampi kielivalikoima. Erilaiset lähikieli- tai naapurikielimallit kuuluvat tähän luokkaan. "Toinen kotimainen" voisi merkitä vaikkapa sitä, että (esimerkissä suomenkielinen) opiskelija saisi valita esimerkiksi ruotsin, jonkin saamelaiskielen, romanikielen ja jonkin tarjolla olevan maahanmuuttajakielen väliltä.

 4) kunnan kaksikielisyyden prosenttirajan nostaminen: olettaen, että kunnan enemmistökieli eli virallinen kieli olisi samalla kunnan pakkokieli, saataisiin kaksikielisten kuntien lukumäärää vähennettyä, jos nostettaisiin kunnan kaksikielisyyden raja nykyisestä 8 %:sta esimerkiksi 20 %:iin. Moni nykyään kaksikielinen kunta muuttuisi silloin yksikieliseksi, jolloin kunnassa olisi siis enää yksi virallinen ja pakollinen kieli: kuntalaisten enemmistön kieli. Absoluuttista määrärajaa (nykyään 3000 henkeä) pitäisi myös nostaa, ellei siitä luovuttaisi kokonaan.

 5) palvelulähtöinen kielikoulutuksen rationalisointi: pakkoruotsin perusteluna oli alunperin kielilain vaatimus äidinkielisten viranomaispalvelujen turvaamisesta ruotsinkielisille. Ratkaisuna valtakunnallinen "pakkotoinenkotimainen" on äärimmäisen ylimitoitettu, epätaloudellinen ja hyötysuhteeltaan surkea. Kaikkein parhaiten viranomaispalvelut turvattaisiin kielikouluttamalla suoraan niitä viranomaisia. On täysin turhaa ja kaikessa absurdiudessaan suorastaan naurettavaa pakottaa miljoonat suomenkieliset opiskelemaan ruotsia vain siltä varalta, että heistä saattaa tulla isona valtiollisia viranomaisia tai kaksikielisten kuntien viranomaisia.

 

Pakkoruotsin vastustajat tai vapaan kielivalinnan kannattajat eivät ole mikään yhtenäinen joukko. Heitä yhdistää ainoastaan se, että epäoikeudenmukaiseen nykytilanteeseen halutaan muutosta. Lopullisissa tavoitteissa on yksilökohtaisia eroja, samoin muutoksen laajuudessa ja kattavuudessa. 

 

Realismi säilytettävä

 On selvää, ettei nykytilanteesta tulla siirtymään suoraan toiseen ääripäähän eli pelkästään ruotsin pakollisuuden täydelliseen lopettamiseen ja suomen kielen määräämiseen Suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi. Sellainen olisi – ehkä – käytännössä edes mahdollista vasta silloin, jos perussuomalaiset saisivat yli 50 % kannatuksen eduskuntavaaleissa.

 Se olisi kuitenkin aivan yhtä epäoikeudenmukainen ratkaisu kuin on nykyinen miljoonien suomenkielisten pakkoruotsi hyvin pienen vähemmistön vuoksi. Valittavan mallin tulee olla pääkieliryhmien osalta oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen. Virallinen ja pakollinen ruotsi on ruotsinkielisellä alueella aivan yhtä perusteltu kuin virallinen ja pakollinen suomi on suomenkielisellä alueella. Samoja kriteerejä ja perusteluja on sovellettava molempiin suuriin kieliryhmiin, vain siten tasa-arvo toteutuu.

 Keskustelun lisääntymisessä on ollut ainakin se hyvä puoli, että poteroihinsa jumittuneiden ääripäiden näkemysten (epäoikeudenmukaisen nykytilanteen ja yhtä epäoikeudenmukaisen virallisesti yksikielisen Suomen) väliin on syntynyt monenlaisia välimuotoja. Juuri näistä kompromissiratkaisuista tulee löytymään tulevaisuuden Suomen kielipoliittinen malli.

 Basaarissa voi ehkä vaatia järjettömiä ja katsoa, onko toinen tarpeeksi ymmärtämätön maksaakseen, mutta demokratiassa sellainen ei toimi. Äärimmäisen näkemyksen vaatiminen johtaa vain siihen, että toinen osapuolikaan ei anna tuumaakaan periksi. Mitä oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi malli on, sitä laajempaa kannatusta se tulee saamaan.

 

Pakkoruotsista on mahdollista päästä eroon niin, että kaikki ovat tyytyväisiä tai ainakin helpottuneita, eikä kenenkään oikeuksia tarvitse jyrätä. Molempien osapuolten kannattaisi kohdistaa voimavarat tällaisen ratkaisun löytämiseen ja unohtaa äärimmäiset vaatimukset.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Höpöt. Toki voidaan siirtyä suoraan järkevään kielipolitiikkaan. Vähittäinen nylkyttäminen johtaa vain protestoinnin jatkumiseen.

Jaakko Häkkinen

Olisit HH lukenut kirjoituksen ennen kommentoimistasi...

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Toistan vielä: toki voidaan siirtyä suoraan järkevään kielipolitiikkaan. Vähittäinen nylkyttäminen johtaa vain protestoinnin jatkumiseen.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #3

Okei Hessu, kun et kerran osaa lukea, ymmärtää etkä argumentoida vaan ainoastaan jankata, älä tule tänne enää. Saat nyt bannit. Onnittelut! Olet blogihistoriani kolmas jankuttaja, jonka epäperustelevuuteen olen kyllästynyt. Kaikkea hyvää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä varten pitäis mutkistaa asiaa, jota voi hoitaa kertaheitolla?

Jaakko Häkkinen

Margareta Blåfield:
"Mitä varten pitäis mutkistaa asiaa, jota voi hoitaa kertaheitolla?"

Kertaheitolla se varmasti ratkaistaankin. Kyse on vain siitä, että löydetään optimaalisin ja oikeudenmukaisin ratkaisu. Eikä sellainen ole Suomen tekeminen virallisesti yksikieliseksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Otan kantaa vain kielten opetukseen, jota olen koko ikäni pohtinut. Virallisuuden kaikkinaisiin kiemuroihin en ole juuri paneutunut.
Mutta ehdottomasti vastustan sellaista maallia ,jossa kieltenopetus määräytyisi paikallisten kieliolosuhteiden mukaan. Eihän nykyisin ihmiset pysy paikallaan. Jostain kunnista muuttaa melkein koko ikäpolvi peruskoulun jälkeen.
Tänne Tampereellekin ennustetaan muuttavan noin viidennes kynnelle kykenevästä ja ammattitaitoisen väestön vuosituotannosta. Täällä on pieni ruotsinkielinen vähemmistö, josta kaikki osaavat suomea.

Jotu Karjalainen

Ihmeellistä venkoilua, kyllä jotkut ruotsinkieltä vapaaehtoiselta pohjalta lukevat.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ruotsissa on toiminnassa suomen kielen hallintoalue.
Siellä suomenkielinen saa tiettyjä palveluita suomen kielellä.
Se olisi sopiva malli Suomeenkin. Suomenkielisistä palveluista huolehtii Ruotsin suomenkielinen väestö. En ole kuullut yhdenkään ruotsalaisen opetelleen suomea, jotta voisi päästä palveluammattiin puhumaan suomea. Samaa mallia suosittelen Suomen ruotsinkielisille.
Aidosti kaksikielisillä alueilla homma toimiikin aivan hyvin.
Osan vajeesta paikkaa Närpiössä maahanmuuttajaväestö.

Suomen "ruotsinkielisillä" alueilla eli arkijärjellä ajateltuna vähintään 20 %:n ruotsipitoisilla alueilla toki olisi jokaisen hyvä opiskella ruotsia,koska alue toimii kahdella kielellä.

Mainittakoon, että pohjoismaisessa kontekstissä suomenkielisiä on 25 % pohjoismaiden asukkaista, mutta kielellämme ei ole mitään arvoa pohjoismaisessa yhteistyössä saati että jokainen pohjoismaalainen opiskelisi suomea, koska suomenkielisiä on 25 %.

Kannattaisin kieliopintoihin pakkomallin sijasta kannustusmallia:
Toinen kotimainen poistetaan yhteisistä aineista, mutta lisätään kielikylpyjä halukkaille.

Ei aivan jokaisen tarvitse kahta kieltä osata edes
ruotsinkielisillä alueilla.

Ei siis ruotsinkielisenkään olisi pakko opiskella suomea, jos se tuntuu tarpeettomalta. Yksilönvapautta tulee kunnioittaa myös tähän suuntaan.

Ymmärrän blogistin oikeudenmukaisuusajattelua, mutta itselläni on vahvempana vaikuttimena "Kultainen sääntö":

"Mitä haluatte toisten tekevän teille, tehkää samoin heille".
Se ohjaa minun moraalikoodiani.

Pitäisi jo päästä siitä ajatusluutumasta, että on arvokkaampia ja vähemmän arvokkaita vähemmistöjä. Suomalainen on Ruotsissa vähemmän arvokas vähemmistö kuin ruotsinkieliset Suomessa.
Se satuttaa. Emme me suomenkieliset ole vähempiarvoisia, mutta meistä yritetään tehdä vähempiarvoisia. Kaksoisstandardeilla.

http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?progra...

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Hallintoalue
Ruotsinsuomalaisille mahdollisuus
viranomaiskontakteihin suomeksi
Julkaistu: torsdag 29 januari 2009 kl 08:19 , Sisu-uutiset

Muun muassa verovirastossa ja vakuutuskassassa
saa jatkossa asioida suomen kielellä.

Tämä käy ilmi hallituksen vähemmistöpoliittisesta esityksestä, jonka se torstaina lähettää lakineuvoston tarkistettavaksi.

Esityksessä ehdotetaan, että suomea, saamea ja meänkieltä on oikeus käyttää yhteyksissä viiden valtion viranomaisen kanssa, kun kyse on kirjallisista yhteydenotoista. Tämä huolimatta siitä missä päin Ruotsia vähemmistökieltä käyttävä asuu.

Nämä virastot ovat vakuutuskassa, veroviranomainen, syjintäasiamies DO, oikeusasiamies JO ja oikeuskansleri JK.

Hallitus aikoo myös painostaa kuntia parantamaan kansallisten vähemmistöjen oikeutta kielen opetukseen, sanoo vähemmistöpoliitikasta vastaava ministeri Nyamko Sabuni.

Hallitus on budjetissaan varannut 80 uutta miljoonaa uuteen vähemmistöstrategiaansa.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Valittavan mallin tulee olla pääkieliryhmien osalta oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen."

Kyllä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tulee koskea myös muita kieliä puhuvia vähemmistöjä. Nämä uus-suomalaiset ovat ainoa vahvasti kasvava väestöryhmä, eikä heitä voi sivuuttaa näissä keskusteluissa.

Termi "molemmat kieliryhmät" antaa, ilmeisen tarkoituksellisesti, väärän kuvan Suomen kielitilanteesta. Suomenkieliset ovat lähes koko kansa ja ruotsinkieliset pieni vähemmistö.

Kielikysymys tullaan ja pitää ratkaista aikanaan normaalissa demokraattisessa järjestyksessä.

Jaakko Häkkinen

Eeva Liisa Billhardt:
"Käytät sanoja oikeudenmukaisuus ja optimaalisuus väärin. Tottakai ruotsin-kielisen vähemmistöryhmän palvelut on ja turvattava ja järjestettävä, mutta lähdet ajattelussasi "suomalaisella alamaisasenteella"."

Olet täysin väärässä: tasavertaisuus on alamaisuuden vastakohta. Tasavertaisuus ei merkitse sen paremmin suomenkielisten kuin ruotsinkielistenkään alamaisuutta.

Eeva Liisa Billhardt:
"Oletkohan itsekin vähän kuin kreationistit eli argumentoit kuten kreotionisti luomiskertomuslähtöisesti ja sinä valloittajakansa Ruotsin jälkeläisten näkökulmasta et suomenkielisen enemmistön näkökulmasta."

Olet vainoharhainenkin näköjään. Yritä kaikin mokomin kumota argumentointini, mutta muista, että perätön nimittely ei ole argumentointia. Minä katson asiaa tasan tarkkaan oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden näkökulmasta.

Eeva Liisa Billhardt:
"Kieliriita ei poistu ehdottamallasi mallilla koska lähtökohtasi on väärä. Et huomioi eroa valtavan suuri enemmistön kieli (95 %:ia västöstä) ja pieni vaähemmistökieli( vain n.5%:ia)"

Et tiedä lainkaan mistä puhut. Tietenkin huomioin puhujamäärät! Juuri siksihän oma mallini perustuu kuntien kielisyyteen.

Eeva Liisa Billhardt:
"Koita nyt edes ymmrtää että nykypäivänä enemmistö suomenkielisisistä haluaa oppia muita kieliä."

Sinun kannattaisi lukea mitä olen aiheesta kirjoittanut, ennen kuin teet kaukaa haettuja tulkintojasi. Tuo meni taas kaukaa ohi.

Jaakko Häkkinen

Jotu Karjalainen:
"Ihmeellistä venkoilua, kyllä jotkut ruotsinkieltä vapaaehtoiselta pohjalta lukevat."

Kuka on venkoillut? Minä olen vain tuonut esiin, ettei asia ole mustavalkoinen. Sinulleko se on? Sehän kertoo enemmän sinun kapasiteetistasi kuin mistään muusta.

Juha Vilhelm Lehtonen:
"Suomen "ruotsinkielisillä" alueilla eli arkijärjellä ajateltuna vähintään 20 %:n ruotsipitoisilla alueilla toki olisi jokaisen hyvä opiskella ruotsia, koska alue toimii kahdella kielellä."

Olen samaa mieltä. Moni ei ole tajunnut, että ruotsinkielisen alueen pakkoruotsi on yhtä perusteltu kuin suomenkielisen alueen pakkosuomi. Samat perustelut ja samat vastaperustelut on kohdistettava molempiin tapauksiin, muuten ei tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen malli toteudu.

Juha Vilhelm Lehtonen:
"Pitäisi jo päästä siitä ajatusluutumasta, että on arvokkaampia ja vähemmän arvokkaita vähemmistöjä. Suomalainen on Ruotsissa vähemmän arvokas vähemmistö kuin ruotsinkieliset Suomessa. Se satuttaa. Emme me suomenkieliset ole vähempiarvoisia, mutta meistä yritetään tehdä vähempiarvoisia. Kaksoisstandardeilla."

Me voimme vaikuttaa vain Suomen asioihin - ainakin siihen saakka kun haemme Ruotsin kansalaisuutta. ;-) Siinäpä olisikin ovela juoni... Kaksoisstandardista ei kuitenkaan voida puhua silloin, jos kyse on kahden eri maan lainsäädännöstä.

Joku tuossa kehui Ruotsin mallia - voiko kehuttu malli kohdella ketään alempiarvoisena?

Jaakko Häkkinen

Margareta Blåfield:
"Kieltenopetuksen alueellistaminen olisi eriarvoistamista. Työnhaussa joutuisivat hakijat eriarvoiseen asemaan riippuen missä ovat koulunsa käyneet."

Siinä on mahdollinen epäkohta. Mutta kuinka ratkaisisit sen tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden pohjalta? Jos ruotsi ei ole pakollinen ruotsinkielisellä alueella, millä perusteella suomi olisi pakollinen suomenkielisellä alueella?

Tuomo Salovaara:
"Kyllä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tulee koskea myös muita kieliä puhuvia vähemmistöjä. Nämä uus-suomalaiset ovat ainoa vahvasti kasvava väestöryhmä, eikä heitä voi sivuuttaa näissä keskusteluissa."

On kuitenkin selvä ero vanhojen alueellisten vähemmistöjen ja uusien, pisaroittain eri alueille leviävien maahanmuuttajien välillä. Saamelaiset ja ruotsinkieliset eivät saaneet päättää, mihin valtioon he jäävät, joten Suomen velvollisuus on huolehtia heistä. Nykyajan maahanmuuttajiin, jotka ovat päättäneet tulla Suomeen, pätee puolestaan sääntö "maassa maan tavalla".

Tuomo Salovaara:
"Termi "molemmat kieliryhmät" antaa, ilmeisen tarkoituksellisesti, väärän kuvan Suomen kielitilanteesta. Suomenkieliset ovat lähes koko kansa ja ruotsinkieliset pieni vähemmistö."

Puhun "molemmista kieliryhmistä" vain puhuessani pakkoruotsikysymyksestä – siinä yhteydessä muilla kieliryhmillä ei ole merkitystä.

Tuomo Salovaara:
"Kielikysymys tullaan ja pitää ratkaista aikanaan normaalissa demokraattisessa järjestyksessä."

Totta. Läpi tulee menemään oikeudenmukainen ja tasavertainen ratkaisu, ei mikään ääripään riuhtaisu.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tasavertaisuus ei merkitse sen paremmin suomenkielisten kuin ruotsinkielistenkään alamaisuutta."

Mites tasavertaisuus sitten saamenkielisten kanssa, olisko kaikkien pakko opiskella saameakin vai pitäiskö yleensä kaikkien suomalaisten olla tasavertaisia ja yhdenvertaisia, siis myös uussuomalaisten. Suo on tämä teille pakottajille ja puheillanne vain upotatte itsenne syvemmälle hetteikköön.

Jaakko Häkkinen

Kannattaako Jarmo vastata, jos ei ole ymmärtänyt mitä on lukenut? Vastauksesi ei käsittele kirjoitustani.

En osannut aavistaakaan, miten vaikeasti ymmärrettävä tämä aihe on sellaisille, jotka näkevät kaiken mustavalkoisesti. Uskon kuitenkin, että pinnistelemällä te vielä joskus onnistutte erottamaan joitain harmaasävyjä. :-)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jos ruotsi ei ole pakollinen ruotsinkielisellä alueella, millä perusteella suomi olisi pakollinen suomenkielisellä alueella?"

Siis tämä on järjettömän simppeliä. Mikäli ruotsinkieliset eivät tule hyväksymään pelkän pakkoruotsin poistoa koko Suomesta niin voidaan poistaa myös pakkosuomi Suomesta kuten Ahvenanmaallakin ja ainoastaan äidinkieli, suomi tai ruotsi olisi pakollista. Fakta nyt on että pakkoruotsi vaaditaan poistettavaksi kaikkialta Suomesta ja tämä vaatimus pelataan loppuun asti.

Jaakko Häkkinen

Jarmo Makkonen:
"Mikäli ruotsinkieliset eivät tule hyväksymään pelkän pakkoruotsin poistoa koko Suomesta niin voidaan poistaa myös pakkosuomi Suomesta kuten Ahvenanmaallakin ja ainoastaan äidinkieli, suomi tai ruotsi olisi pakollista. Fakta nyt on että pakkoruotsi vaaditaan poistettavaksi kaikkialta Suomesta ja tämä vaatimus pelataan loppuun asti."

Nyt päästiin aiheeseen!
Jos haluat poistaa pakkosuomenkin ei-suomenkielisiltä, oletko miettinyt, mitä siitä seuraa? Vain kunkin ryhmän äidinkieli olisi pakollinen:

Vain suomenkieliset lukisivat "pakolla" suomea, ruotsinkieliset ruotsia, arabiankieliset arabiaa, venäjänkieliset venäjää jne. Ensimmäisenä vieraana kielenä lähes kaikki lukisivat englantia, toisena ehkä jotain kotimaista kieltä.

Eikö tämä johtaisi siihen, että Suomen kansalaisten yhteinen kommunikointikieli olisi englanti? Se taas ajanmittaan uhkaa johtaa kaikkien Suomen kieliryhmien kielenvaihtoon.

Eikö kuitenkin olisi järkevämpää pitää suomi pakkokielenä suomenkielisillä alueilla? Ja oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden nimissä samalla ruotsi pakkokielenä ruotsinkielisillä alueilla?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jos haluat poistaa pakkosuomenkin ei-suomenkielisiltä, oletko miettinyt, mitä siitä seuraa?"

Suomessa on kolme ruotsinkielistä minikuntaa, jos eivät tajua opiskella suomea se on heidän oma häpeänsä, tästä ei kannata tehdä maanlaajuista ongelmaa. Sinä et tainnut lukea kirjoitustani kun mainitsin Suomessa opiskeltavat kielet, ne on kyllä siellä edelleen luettavissa eikä arabia kuulunut näihin kuin ehkä valinnaisena. Suomessa puhutaan suomea kuten Ruotsissa ruotsia ja englannissa englantia, sen vaikeampaa tästä ei kannata tehdä.

Jaakko Häkkinen

Jarmo, et taaskaan vastannut kommenttiini. Täydellinen pakkosuomen poisto johtaisi järjettömään tilanteeseen, kun vain jokaisen äidinkieli olisi pakollinen. Jos taas pakkosuomi säilytetään - valtakunnallisesti tai suomenkielisellä alueella - symmetrisesti saman pitää oikeudenmukaisesti koskea myös pakkoruotsia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Täydellinen pakkosuomen poisto..."

Eikös tämä ole lähinnä ruotsinkielisten asia?

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Jotenkin luulen, että pitkämielisten suomenkielisten pakottamisessa ja kyykyttämisessä meni keskustelujen aika jo ohi ja kuppi nurin. Eikä ole enää mitään keskusteltavaa, kiinnostusta jankkaamiseen eikä rehellisiä ja järkeviä perusteluja kuultu vieläkään. Viimeisenä on yritetty hyssytellä ja vetää sivuun koko asiaa, jotta se unohtuisi.

Tänään kuulin 'parhaan' pakkoruotsin perustelun. Presidentti pitää puheensa ruotsiksi ! Ettei vaan menisi presidentin virka ohisuun ... då måste man lärä sig svenska.
Också 'hållbarhetsunderskott' är ett viktikt saken.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-128859378526...

Jaakko Häkkinen

Jarmo Kanerva:
"Tänään kuulin 'parhaan' pakkoruotsin perustelun. Presidentti pitää puheensa ruotsiksi ! Ettei vaan menisi presidentin virka ohisuun ... då måste man lärä sig svenska."

Tuo oli kyllä hauska! Presidentti kyllä pitää puheen vaikka kiinaksi, jos joku vain kirjoittaa sen niin kuin se lausutaan, ei siihen mitään kieltä tarvitse osata. Eivät presidentit ennenkään ole itse puheitaan rustanneet.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Kunnan kaksikielisyysrajan muuttamisen mallissasi on mielestäni ongelmana, että ruotsinkielisiksi muuttuvat kunnat ovat kuusi kuntaa Pohjanmaalla, jossa on melko pienet suomenkieliset populaatiot, n. 1 000 hengen luokkaa.

Suomenkieliseksi muuttuisi koko pääkaupunkiseutu, jossa 65 000 suomenruotsalaista asuvat tiivisti suht' pienellä alueella Hki-Vantaa-Espoo-Kirkkonummi.

En sitten tiedä mitä olit ajatellut tämän viralliskielisyyden merkitsevän esim. palvelujen kuten koulujen suhteen.

Jaakko Häkkinen

Jan-Erik Andelin:
"Kunnan kaksikielisyysrajan muuttamisen mallissasi on mielestäni ongelmana, että ruotsinkielisiksi muuttuvat kunnat ovat kuusi kuntaa Pohjanmaalla, jossa on melko pienet suomenkieliset populaatiot, n. 1 000 hengen luokkaa.
Suomenkieliseksi muuttuisi koko pääkaupunkiseutu, jossa 65 000 suomenruotsalaista asuvat tiivisti suht' pienellä alueella Hki-Vantaa-Espoo-Kirkkonummi."

Tilanne on hankala: pitääkö tärkeämpänä prosenttiosuutta vai absoluuttista määrää? Mitä pienempi vähemmistön prosenttiosuus on, sitä useampi enemmistöön kuuluva kärsisi kunnan kaksikielisyydestä. Toisaalta jos pitäydytään prosenteissa, pääkaupunkiseudun virallisesta yksikielistymisestä kärsisi lukumääräisesti suuri joukko ruotsinkielisiä.

En ole keksinyt tähän vastausta...

Jan-Erik Andelin:
"En sitten tiedä mitä olit ajatellut tämän viralliskielisyyden merkitsevän esim. palvelujen kuten koulujen suhteen."

Tilanne voisi säilyä samana kuin nykyisessä kielilaissa. Olen minimalisti, minulle riittää että valtakunnanlaajuisesta kielipakosta päästäisiin eroon.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Täsmentääkseni itselleni: Ajattelet siis, että ns. pakkoruotsi poistuisi koko maasta, paitsi niistä kunnista joissa on vähintään 20 % ruotsinkielisiä? Eli Saukkosen mallista vielä vähän enemmän supistava malli?

Ja sitten päälle kauppatavarana, ettei julkisia palveluja tarvitsisi täysimittaisesti tarjota toiskieliselle ryhmälle niissä kunnissa, joissa vähemmistö on alle 20 %.

Mikäs siinä; malli muiden joukossa.

Kuntakarttahan tulee muuttumaan kuntauudistuksen myötä. Ehkä sellaisena pääsääntönä mallissasi voisi olla määräävä prosenttiosuus, mutta sitten absoluuttisena lukuna se 20 % Henna Virkkusen ihannekunnan vähimmäisväkimäärästä 50 000, eli 10 000 ruotsinkielistä, jotta kunta olisi kaksikielinen.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #28

Jan-Erik Andelin:
"Täsmentääkseni itselleni: Ajattelet siis, että ns. pakkoruotsi poistuisi koko maasta, paitsi niistä kunnista joissa on vähintään 20 % ruotsinkielisiä? Eli Saukkosen mallista vielä vähän enemmän supistava malli?"

Sanotaan näin päin, että koska pakkosuomesta luopuminen suomenkielisellä alueella ei mielestäni ole järkevää, niin olisin valmis pitämään symmetrisin ehdoin pakkoruotsin ruotsinkielisellä alueella.

Mutta jos näyttää siltä, että viranomaispalvelut voidaan turvata kielikouluttamalla suoraan viranomaisia, ja jos uskalletaan luottaa siihen, että ruotsinkieliset eivät ala luopua äidinkielestään, niin näillä ehdoin pakkoruotsia ei tarvita ruotsinkieliselläkään alueella.

Kannatan kielellisen diversiteetin säilymistä itseisarvoisesti, ja aivan kuten haluan säilyttää saamelaiskielet ja toivoisin niiden hyväksi nykyistä parempia tukitoimia, niin haluan säilyttää myös sen ruotsin kielen vanhakantaisen itämurteiston, joka on suomenruotsalaisten äidinkieli ja jota puhutaan vain Suomen valtion alueella.

Jan-Erik Andelin:
"Ja sitten päälle kauppatavarana, ettei julkisia palveluja tarvitsisi täysimittaisesti tarjota toiskieliselle ryhmälle niissä kunnissa, joissa vähemmistö on alle 20 %."

Tässä on joustovaraa. Kaksikielisyysrajaa ei ole pakko nostaa noin korkeaksi, tai jos se tehdään, niin kuntarajoja on syytä siirrellä niin että ne noudattavat mahdollisimman hyvin kielirajoja. Silloin mahdollisimman harva jäisi "vääränkieliseen" kuntaan. Jonkinlainen kieliperustainen virtuaalikuntakin lienisi tulevaisuudessa mahdollinen.

Suuret rannikkokaupungit, joissa ruotsinkielisiä on absoluuttisesti paljon mutta suhteellisesti vähän, ovat hankalia... Ehkä jokin vielä hienojakoisempi erityismalli sopisi niiden kohdalle. Ilmoittakaamme jos keksimme sellaisen!

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #30

"Suuret rannikkokaupungit, joissa ruotsinkielisiä on absoluuttisesti paljon mutta suhteellisesti vähän, ovat hankalia...Ehkä jokin hienojakoisempi erityismalli sopisi niiden kohdalle. Ilmoittakaamme jos keksimme sellaisen."

Pääkaupunkiseudulla on runsas miljoona asukasta, joista 65000 ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin. Käytännössä kaikki ruotsinkieliset ovat suomentaitoisia, koska tarvitsevat sujuvaa suomea työelämässä ja muutenkin arjessa pärjätäkseen.

Miksi pääkaupunkiseudulla pitää järjestää pakkoruotsin voimin ruotsinkieliselle vähemmistölle kalliita erillispalveluita, joita nämä suomentaitoisina eivät edes tarvitse.

Jan-Erik Andelinille: Kyllä yksikieliselläkin pääkaupunkiseudulla tietysti voisi olla ruotsinkielisiä kouluja.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #31

Tuomo Salovaara:
"Miksi pääkaupunkiseudulla pitää järjestää pakkoruotsin voimin ruotsinkieliselle vähemmistölle kalliita erillispalveluita, joita nämä suomentaitoisina eivät edes tarvitse."

Tähän liittyy se, että aivan kuten kaupungit ovat suomenkielisten lukumääräkartalla keskittymiä, ne ovat myös ruotsinkielisten lukumääräkartalla keskittymiä. Siksi olisi outoa, jos ruotsinkielisillä ei olisi niissä samanlaisia oikeuksia kuin pienemmissä maalaiskunnissa.

Äidinkieliset viranomaispalvelut taas kuuluvat vanhojen kieliryhmien perusoikeuksiin, vaikka henkilö osaisikin maan valtakieltä. Ja ruotsinkielisten välillä on alueellisia eroja suomen osaamisessa:

"Kun monet pohjanmaalaiset yhä elävät arkeaan ruotsinkielisessä ympäristössä ruotsinkielisten naapurien ympäröimänä, katsoen Ruotsin televisiota ja käyttäen ruotsin kieleltä kaikkialla, tilanne Uudellamaalla on aivan toisenlainen. Uudellamaalla on ainoastaan yksi suuri Raaseporista Inkooseen ulottuva alue, jossa on ruotsinkielinen enemmistö. Useimmat Etelä-Suomen suomenruotsalaiset elävät kaksikielisessä ympäristössä, jossa suomen kielen vaikutus on yhä voimakkaampi, ja nykyisin enemmistö pääkaupunkiseudun ruotsinkielisistä käy töissä suomenkielisillä työpaikoilla."
http://ft.huset.fi/Site/Data/137/Files/SVENSK_i_FI...

Eli kaupunkien virallinen kaksikielisyys olisi tämän vuoksi perusteltavaa. Mutta ehkä niissä ei olisi silti pakkoruotsia, koska:
1. se altistaisi turhaan valtavan joukon suomenkielisiä pakkoruotsille
2. niissä on eniten ruotsinkielisiä kouluja

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Kaustisella käy paljon ruotsinkielisiä asiakkaita kaupoilla.
Matkaa on lähimpään kakskieliseen alueeseen n.3-4 km.
Ei ole ollu ongelmia.
Vapaakielisyydellä kyllä pärjää, kunhan vain on yhteishalukkuutta.

Jotenki alkaa jo kyllästyttää se, että ei ymmärretä "pakko"-ruotsin lopettamista tai vähentämistä.

Kukaan ei ole varmaan vaatinut kruunupyyläisten ruotsin "l"opetusta, ja muutenkin ne osaa sen äidinkielenään.

(Korjasin sanan "lopetus", oli jääny "L" alusta pois, niin asia kääntyikin päälaelleen) :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset