*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Haglundin kuntapolitiikka on järkevintä

Viime vuonna paheksuntaa herätti RKP:n puheenjohtajan Carl Haglundin kirje Kristiinankaupungin ruotsinkielisille asukkaille. Kirjeessä Haglund kehottaa kristiinankaupunkilaisia liittymään yhteen mieluummin ruotsinkielisten kuin suomenkielisten naapurikuntien kanssa kuntaliitoksissa.

http://www.ilkka.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/yhteiskunta-ja-ilmi%C3%B6t/vaalit/poliittinen-vaalipeli-alkoi-kristiinankaupungissa-1.1275799

 Haglundin kehotus on erittäin järkevä, ja sitä voitaisiin kehittää pidemmällekin. Resurssien kannalta nimittäin olisi sitä taloudellisempaa, mitä paremmin kuntarajat seuraisivat kielirajoja. Johtuen suomen- ja ruotsinkielisten lähes vuosituhantisesta rinnakkainelosta kieliraja ei tietenkään ole enää jyrkkä ja ehdoton, vaan kaksikielisiä alueita on paljon. Kuitenkin ruotsinkieliset rajoittuvat edelleen tiukasti rannikkovyöhykkeelle ja saaristoon, joten suomenkielisessä sisämaassa sijaitsevat noin 300 kuntaa voisivat aivan hyvin olla virallisesti yksikielisiä (ks. aiemmat kirjoitukseni aiheesta).

 

Resurssien optimaaliseksi kohdentamiseksi on siis kaksi tasoa:

 1. Kunnan kaksikielisyyden prosenttirajan nostaminen nykyisestä 6–8 %:sta esimerkiksi 20 %:iin (ks. Objektiivinen kielipoliittinen muistio: http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielipoliittinen.pdf). Mikäli vähemmistökielen puhujia on tätä vähemmän, he eivät todennäköisesti muodosta tiivistä ja elinvoimaista yksikielistä yhteisöä vaan osaavat sujuvasti myös enemmistökieltä. Tällöin kunnan virallinen kaksikielisyys olisi resurssien haaskausta.

 2. Kuntarajojen muuttaminen kielirajoja vastaaviksi. Näin "oikeasti" kaksikielisten kuntien (joissa vähemmistökielellä olisi vähintään 20 % osuus) määrä saataisiin mahdollisimman pieneksi. Mieluummin siis ruotsinkielisenemmistöinen Kristiinankaupunki liittyköön yhteen ruotsinkielisten naapurikuntiensa kanssa kuin suomenkielisten naapurikuntiensa kanssa. Olisihan resurssien haaskausta ylläpitää kymmeniä kaksikielisiä kuntia, jos voitaisiin kuntaliitoksilla ja rajamuutoksilla (kunnissa, joissa kielet jakautuvat alueellisesti) muuttaa valtaosa näistä yksikielisiksi – mallissani siis sellaisiksi, joissa on alle 20 % vähemmistökielen puhujia.

 

Ehkä tulevaisuudessa on mahdollista siirtyä "virtuaalisempiin" kuntiin, joissa henkilön asuinpaikka ei ratkaise, vaan kunnallisveronsa saa maksaa haluamalleen kunnalle, vaikka sitten kielipoliittisin perustein. Nykyäänkin esimerkiksi terveyskeskukset velottavat menonsa vierailevan turistin kotikunnalta; sama voisi toimia laajemmassakin mittakaavassa.

 Yhdessä ja samassa toimipisteessä (olipa kyseessä sosiaalitoimi, terveyskeskus tai muu viranomainen) voisi toimia eri virtuaalikuntien palkkaamaa henkilökuntaa: yhden kunnan ruotsinkielinen lääkäri yhdessä huoneessa, toisen kunnan suomenkielinen lääkäri toisessa huoneessa. Onhan meillä nykyäänkin kunnan/kaupunginosakohtaisia omalääkäreitä samoissa tiloissa.

 Uskon, että virtuaalikuntajärjestelmässä omakieliset palvelut toteutuisivat paljon nykyistä keskiaikaista, alueellisesti rajattua kuntamallia tehokkaammin ja järkevämmin. Tietotekniikka mahdollistaa irtautumisen kiinteän maarajan kuntamallista, joten miksi roikkuisimme nykyisessä tehottomassa ja vanhentuneessa mallissa? Koska niin on aina ennenkin tehty?

 

Ja kun ruotsinkielisille turvattaisiin omankieliset palvelut, ei RKP:lläkään olisi enää mitään syytä vaatia valtakunnanlaajuista pakkoruotsia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

30 % on RKP:n omien arvioiden mukaan kriittinen massa,
joka turvaa elinvoimaisen kaksikielisyyden.
25 % taas on kielibarometrin mukaan kriittinen raja,
jonka alle menevillä pitoisuuksilla kaksikielinen palvelu
on jo vaarantunut.

Kataisen hallituksen politiikka menee juuri päinvastaiseen suuntaan eli jopa promille riittää ruotsinkieliseen palvelun vaatimiseen.

Laukaa vaaratiedote 18000 asukasta,
18 ruotsinkieliseksi rekisteröitynyttä.
Koko Suomeen vaaratiedote kaikilla kanavilla ruotsin kielellä
suomenkielisen toimittajan hikikarpalot otsalla lukemana..

Janne Suominen

Ilmeisen tärkeää on kuitenkin se, että kaikki suomalaiset saivat tiedon tuosta merkittävästä tapahtumasta kautta koko maan -selkeästi suomeksi artikuloituna?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Niinhän se taisi olla pilke silmäkulmassa rivien välissä ;-)

Tässä Pasi Saukkosen maltillinen ehdotus, jota järkevän suomenruotsalaisen luulisi kannattavan.

Kun yhdistetään Häkkisen ja Saukkosen malli,
päästään aika lähelle "Lehtosen mallia".

Tosin pidän itse Ruotsin mallia parhaana, todellisiin pohjoismaisiin arvoihin perustuvana.. Sen luulisi käyvän myös nordisteille.

Mutta kompromissejahan pitää tehdä.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61431-pakkoruotsi-...

PS. Vaaratiedottamisen vahvoille ruotsinkielisille alueille ruotsiksi voisivat hoitaa radio Vegan ruotsinkieliset toimittajat.
Sieltä tulee kiinnostavaa ohjelmaa muutenkin, kuten "Äldres råd" eilen.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Kielipohjainen kuntaraja poistaisi esimerkiksi sen mielettömyyden, että laihilainen sairaalapotilas joutuu matkustamaan Vaasan keskussairaalasta Tampereen kautta Turkuun, koska Tampereella ei saa tarpeeksi hyvää ruotsinkielistä palvelua..
Tämä on aivan tosi. Suomenkielinen, Vaasan keskussairaalan potilas ei voi mennä erikoissairaanhoitoon Tampereen yliopistosairaalaan, vaan hän joutuu vaihtamaan junaa Tampereen asemalla ja nousemaan Turun junaan..
Vaasan sairaalalla on sopimus TYKSIn kanssa.. ruotsin kielen takia.

Jaakko Häkkinen

Toimisikohan sellainen osin päällekkäinen rakenne, että "virtuaalikunta" olisi konkreettisen kunnan yksi alayksikkö, jolle budjetoitaisiin hyvinvointi- ja muut asiakaspalvelut? Tällöin kunnallisverotuskin jaettaisiin kahtia: konkreettinen vero asuinkunnalle (fyysinen ylläpito), virtuaalivero palvelukunnalle (sosiaaliset ja terveyspalvelut)? Ihan niin kuin erikseen on kirkollisverokin kirkkoon kuuluville - kirkkohan on tällainen maa-alueeseen sitomaton "hengellinen virtuaalikunta". Ja hyvin on toiminut!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset