Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Pakkoruotsin paradoksi

Pakkoruotsia perustellaan sillä, että ummikkoruotsinkielille on taattava palvelut äidinkielellään. Samalla valtakunnallisten pakkokielten mallista kiinni pitäminen merkitsee sitä, että käytännössä ummikkoyksikielisiä ei enää voi olla olemassakaan: jokainen ruotsinkielinen osaa suomea ja jokainen suomenkielinen osaa ruotsia.

 Pakkoruotsin kannattajat siis nakertavat pohjaa omalta perustelultaan.

 Kun aikaa kuluu vielä pari vuosikymmentä ja vanhan polven ummikkoruotsinkieliset kuolevat, on pakkoruotsi tullut loogisen elinkaarensa päähän. Silloin ei ole enää elossa sitä ryhmää, jolla valtakunnanlaajuista pakkoruotsia on perusteltu: pakkoruotsikauden suomenruotsalainen on sujuvasti kaksikielitaitoinen. (Jääköön "kaksikielinen" viittaamaan niihin, joilla kielet ovat tasavahvoja.)

 Pakkoruotsi poistaa itse oman olemassaolonsa syyn.

 Onkohan tämä oivallus vielä iskenyt Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen toimijoihin? Olisiko heillä jo jälkiviisauden aika:

 "Jos olisimme heti alusta lähtien kohtuullisuuden hengessä tyytyneet ruotsinkielisen kielialueen pakkoruotsiin, olisimme turvanneet ummikkoyksikielisyyden myös nuorissa sukupolvissa. Mutta ei, meidän piti olla ahneita ja vaatia koko maahan kaksi pakollista kieltä, minkä seurauksena kaikki suomenruotsalaiset ovat kasvaneet kaksikielitaitoisiksi. Näin olemme menettäneet koko pakkoruotsin olennaisimman perustelun. Lisäksi olemme ottaneet askeleen kohti sulautumista suomenkieliseen enemmistöön."

 

Valtakunnallinen pakkoruotsi oli virhe.

Erityisesti ruotsinkielisten oman kohtalon kannalta.

 

Ahneella on kurainen loppu...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän NiiloKrki kuva
Niilo Kärki

Jos meillä on "pakkoruotsi", pitäisi kai olla myös "pakkosuomi" - molemmathan ovat perustuslain mukaisia kansalliskieliä. ;-)

"17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
... "

Jos ei tarvita pakkosuomea ei tarvita myöskään pakkoruotsia. :-)

Viranomaiset vastaavat siitä, että perustuslaki 17§:n mukaisesti toteutuu.

Siis ei koko väestön eikä koko viranomaiskaartin tarvitse ruotsia opiskella.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Mainio näkökulma paikallaan junnaavaan kielikeskusteluun, Jaakko.

Ruotsinkieliset suomalaiset ovat valtaosaltaan täysin suomentaitoisia, eivätkä siksi tarvitsisi erillisiä palveluita.

Suomen kielipolitiikka on vain yhden pienen vähemmistön kielen perusteella tapahtuvaa erityiskohtelua ja se ymmärrettävästi maistuu tälle vähemmistölle.

Jaakko Häkkinen

Niilo Kärki:
"Jos meillä on "pakkoruotsi", pitäisi kai olla myös "pakkosuomi" - molemmathan ovat perustuslain mukaisia kansalliskieliä. ;-)"

Joo, pakkosuomesta puhun silloin kun se koskee ruotsinkielisiä alueita. Kielipolitiikassa nimenomaan on lähdettävä tasavertaisuudesta ja symmetrisyydestä eri kieliryhmien suhteen. Yksipuolinen yhden pakkokielen poisto ja toisen jättäminen ei tätä ehtoa toteuta - se ei ole oikeudenmukainen ratkaisu.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Suomessa kielijakauma on kovin epäsymmetrinen, eivätkä ratkaisutkaan siksi voi olla symmetrisiä.

Kielikeskusteluissa unohdetaan lisäksi kasvava uussuomalaisten joukko.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Ongelma tässä keskustelunavauksessa on se, että kirjoitus ja lähtökohta on asiallinen ja asiaa. Ja pakkoruotsin kannattajia saa näiltä kunnailta tikun kanssa hakea. Paitsi yks Janne joka on liikkeellä urheilumielellä.

Jaakko Häkkinen

Tuomo Salovaara:
"Suomessa kielijakauma on kovin epäsymmetrinen, eivätkä ratkaisutkaan siksi voi olla symmetrisiä."

Symmetrisellä tarkoitan kriteerien yhdenmukaisuutta, eli että kumpaakaan/mitään alueellista kieliryhmää ei käsitellä toista etuoikeutetummin. Ratkaisut voivat olla symmetrisiä niin, että yhdellä kielialueella käytäntö vastaa täysin toisen kielialueen käytäntöä.

Tuomo Salovaara:
"Kielikeskusteluissa unohdetaan lisäksi kasvava uussuomalaisten joukko."

Ei kai sitä unohdeta, mutta maamme vanhat alueelliset kieliryhmät ovat syystäkin eri asemassa kuin modernit maahanmuuttajat. Näitä koskee ohje "maassa maan tavalla".

Antti Alfthan:
"Ongelma tässä keskustelunavauksessa on se, että kirjoitus ja lähtökohta on asiallinen ja asiaa."

Kiitos! Erikoinen ongelma. ;-)

Jaakko Häkkinen

Cenita, yllätyin positiivisesti tuosta Sebastianin videosta! Hänhän on sujuva esiintyjä, ja vielä fiksukin.

Iiris, se ei riitä että kansanedustajat ovat jotain mieltä - niin kauan kuin on puoluekuri, luultavasti ainoastaan perussuomalaiset saavat äänestää niin kuin ovat mieltä. Kokoomuslaiset esimerkiksi eivät saa vastustaa pakkoruotsia, vaikka henkilökohtaisesti vastustaisivatkin. Ellei pakkoruotsista saada tehtyä omantunnon kysymystä...

Ainoa keino on siis joko odottaa että suurissa puolueissa vaihtuu johto pakkoruotsikriittiseksi, tai sitten äänestää sellaista PUOLUETTA, joka ajaa pakkoruotsia alas. Aikaisemmin ei eduskunta pääse pakkoruotsista eroon, niin hullua kuin se tuon mielipidetilanteen perusteella onkin.

Käyttäjän IirisJaakkola kuva
Iiris Jaakkola

Ei tässä ole korttitaloefekti kaukana: kansa saattaa ruveta äänestämään hölmöjä johtajiaan ulos kaikissa puolueissa.

Tällä hetkellä RKP-johtoinen ruotsin opetus on hyväbn ruotsin kielen taidon este. Kun RKP:n määräysvalta loppuu, koulut ottavat riikinruotsin kilpailuvaltikseen: sillä taidollahan me oikeasti tekisimme jotakin. Suomenruotsalaiset eivät vaan siedä ajatusta, että osaisimme jotain enemmän kuin he, ja yrittävät epätoivoisesti todistella ettei ruotsien välillä ole mitään eroja. Jos suomenruotsi kelpaa heille, se kelpaa myös tukholmalaisille.

Tampereella on vedetty ruotsia riikinruotsin pohjalta. Toivottavasti vedetään edelleen, sillä sille tiedolle tulee käyttöä.

Jaakko Häkkinen

Hmmm... Puhekieli lienee kaikissa tapauksissa erilaista kuin ulkomaalaisille opetettava kirjakieli, ja murrevariaatiota on joka kielessä. Tekisikö mitään todellista eroa opettaa riikinruotsia?

Käyttäjän IirisJaakkola kuva
Iiris Jaakkola Vastaus kommenttiin #12

Eihän täällä enää opeteta tankeroenglantiakaan. Ja mikä sen erottaa aidommasta aksentista: nimenomaan änntäminen.

Toimituksen poiminnat