Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Uuslappalaiset V: Saamelaisuuden liepeille jäävät rajatapaukset

 

Tässä kirjoituksessa käsittelen tarkemmin saamelaisuuden liepeille sijoittuvia rajatapausryhmiä: suomalaisista saamelaisiin johtavan "etnisen jatkumon" väliinputoajia. Aikaisemmissa uuslappalaiskirjoituksissani olen:

I - kuvaillut ongelman ja perustellut, miksi esivanhempien etnisyydellä ei voida perustella vaatimuksia (http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/109086-saamelaiset-vastaan-uuslappalaiset)

II - selventänyt eroa alkuperäiskansan ja alkuperäisihmisten välillä (http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/119616-uuslappalaiset-ii-alkuperaiskansa-vs-alkuperaisihmiset).

III - perustellut, miksi geenien perusteella ei voida todistaa kenenkään saamelaisuutta (http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127036-uuslappalaiset-iii-nakyyko-saamelaisuus-geeneista)

IV - korostanut Pekka Sammallahtea seuraten, että etnisyyden kriteerin on toimittava nykyhetkessä ja yksilötasolla ja että luotettavin kriteeri on saamelaiseen etnoverkostoon kuuluminen, toissijaisten etnisten merkkien täydentämänä (http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143858-uuslappalaiset-iv-luotettavin-saamelaisuuskriteeri)

 Heti alkuun on syytä selventää, että kiistattomien suomalaisten ja kiistattomien saamelaisten välinen etninen jatkumo koostuu monesta eri väliinputoajaryhmästä, joiden kohtaloa ei voida tuomita yhtenä kokonaisuutena. Ennen näiden ryhmien esittelyä on kuitenkin luotava silmäys niihin historiallisiin olosuhteisiin, joiden pohjalta nämä ryhmät ovat syntyneet.

 

Väliinputoajaryhmien historia

 Lähtötilanne on sellainen, että Tornionjoen suulta itään ja pohjoiseen mentäessä suomalaisvaikutus muuttuu aina myöhäisemmäksi ja heikommaksi. Kielenvaihto saamesta suomeen puolestaan on suoraan verrannollinen suomalaisten läsnäolon vanhuuteen ja laajuuteen.

 Myös Perämeren rannikko on vanhaa saamelaisaluetta, mutta se suomalaistui jo keskiajalla. Kuusamon seutu (Kitkan ja Maanselän lapinkylät) suomalaistui suunnilleen 1600-luvulla, Kittilä viimeistään 1700-luvulla. Sodankylän, Sompion, Kemikylän ja Kuolajärven lapinkylien alueet suomalaistuivat suunnilleen 1800-luvulla. Inarin, Utsjoen ja Enontekiön suomalaistuminen pääsi vauhtiin vasta 1900-luvulla ja on edelleen käynnissä; tällä hetkellä yhdessäkään Suomen kunnassa saamenkieliset eivät ole enää enemmistönä, ja heidän osuutensa vähenee koko ajan.

 Stereotyyppinen mutta hienojakoinen kielenvaihto etenisi sukupolvi kerrallaan:

     1. sukupolvi: äidinkielenä saame.

     2. sukupolvi: äidinkielenä saame, joku perheestä osaa auttavasti hallintokieltä/enemmistökieltä (suomi, ruotsi tms.).

     3. sukupolvi: äidinkielenä saame, kaikki osaavat hyvin myös hallintokieltä/enemmistökieltä.

     4. sukupolvi: saame ja hallintokieli/enemmistökieli tasavahvoja.

     5. sukupolvi: äidinkielenä hallintokieli/enemmistökieli, saamea käytetään enää rajatuilla elämänalueilla.

     6. sukupolvi: äidinkielenä hallintokieli/enemmistökieli.

 Käytännössä kielenvaihto voi tapahtua nopeamminkin. Ensinnäkin 2. sukupolven tilanne lienee vallinnut Lapissa jo niin pitkään kuin aluetta on verotettu naapurikansojen toimesta, eli keskiajalta lähtien. 1500-luvulta lähtien, jolloin keskusvallan ote Lapissa vahvistui, voitaneen olettaa jo vallinneen 3. sukupolven tilanne. Lisäksi tasavahvan tilanteen jälkeen saattaa olla, että saamea ei enää lainkaan vaivauduta opettamaan seuraavalle sukupolvelle. Käytännössä siis Kemin Lapin keskivyöhykkeen (Sodankylä, Sompio, Kemikylä, Kuolajärvi) kielenvaihto voidaan ankkuroida karkeasti neljään sukupolveen:

     1. n. 1750: äidinkielenä saame, kaikki osaavat hyvin myös hallintokieltä/enemmistökieltä (tässä vaiheessa suomalaisten sukujen tiloja oli vanhojen lapinkylien alueella jo runsaasti ja kirkon kielenä oli suomi).

     2. n. 1780: saame ja hallintokieli/enemmistökieli tasavahvoja.

     3. n. 1810: äidinkielenä hallintokieli/enemmistökieli, saamea käytetään enää rajatuilla elämänalueilla.

     4. n. 1840: äidinkielenä hallintokieli/enemmistökieli, lapset eivät enää opi lainkaan saamea.

 Näin viimeisetkin saamea osanneet vanhukset olisivat kuolleet 1800-luvun lopulla. 1800-luvulta on tallennettu viimeiset tiedot keminsaamesta, esimerkiksi Jakob Fellmanin 1820-luvulla Sompiosta talteen saama Isä meidän -rukous. Keminsaamelainen rukous eroaa vain vähän inarinsaamelaisesta versiosta, mikä onkin ymmärrettävää, koska Inari kuului myös Kemin lappiin. Kuolajärvellä (johon nykyinen Salla kuului) puhuttu saame lienee eronnut jonkin verran keminsaamesta ja on ehkä muistuttanut kolttaa (http://www.helsinki.fi/hum/sugl/oppimat/sgrjohd/saamet.htm). Myös se, että Sodankylän lapinsuvut naivat vielä 1700-luvulla paljon enemmän länteen Kittilän suuntaan kuin itään Kuolajärven suuntaan, saattaa vihjata jonkinlaiseen kieli- tai murrerajaan.

 

Rajatapausryhmien määrittely

 Ääripäät on helppo määritellä: tornionlaaksolaiset, kemiläiset ja kuusamolaiset ovat jo kauan olleet suomalaisia niin kieleltään, identiteetiltään kuin kulttuuriltaankin, kun taas Inarissa, Utsjoella ja Enontekiöllä on vielä kieleltään, identiteetiltään ja kulttuuriltaan saamelaisia. Määrittelyongelma koskeekin vain Lapin etnisen jatkumon rajatapauksia: niitä ihmisiä, joiden iso- tai isoisovanhemmat olivat vielä 1800-luvulla saamenkielisiä ja jotka ovat säilyttäneet piirteitä metsäsaamelaisesta kulttuurista ja mahdollisesti jonkinlaisen perimätiedon suvun saamelaisuudesta, mikä sitten saattaa johtaa ns. kaksoisidentiteettiin.

 Väliinputoajaryhmät edustavat siis väestöä, jonka esivanhempien pääosa oli aiemmin saamenkielistä mutta joka nykyään edustaa kaikkien järkevien kriteerien valossa suomalaista etnosta. Pelkkä yksilön itseidentifikaatio ei riitä saamelaisuuteen, vaan kyse on ryhmän itseidentifikaatiosta, kuten Pekka Sammallahti on muistiossaan osoittanut (http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=224&Itemid=10&mosmsg=Yrit%E4t+p%E4%E4st%E4+sis%E4%E4n+ei+hyv%E4ksytyst%E4+verkko-osoitteesta.+%28jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi%29).

 Kiistattomien etnisten suomalaisten ja kiistattomien etnisten saamelaisten väliin mahtuu koko joukko ryhmiä, joiden statuksesta voi ilmetä erimielisyyttä. Esitän seuraavanlaisen luokittelun tälle etniselle rajavyöhykkeelle jäävistä ryhmistä:

 

1. Etniset suomalaiset

 Ne suomenkieliset suomalaiset, joilla ei ole saamelaisjuuria (historiallisen ajan jänteellä).

 

2. Lappilaiset

 Ne suomenkieliset, joilla on saamelaisia juuria ja joiden esivanhempien pääosa on asunut Lapissa jo vuosisatoja. Tämän ryhmän jäsenet pitävät itseään etnisinä suomalaisina.

 

3. Uuslappalaiset

 Ne suomenkieliset, joilla on saamelaisia juuria ja joiden esivanhempien pääosa on asunut Lapissa jo vuosisatoja. Lisäksi tämän ryhmän jäsenet kokevat erityistä yhteenkuuluvuutta niiden esivanhempiensa kanssa, jotka asuivat lapinkylissä ja maksoivat lapinveroa, niin että ryhmän jäsenet ovat omaksuneet lappalaisen identiteetin. Koska he itse eivät kuitenkaan asu lapinkylissä eivätkä maksa lapinveroa, heitä on syytä nimittää täsmällisyyden vuoksi uuslappalaisiksi.

 

4. Uussaamelaiset

 Ne suomenkieliset, joilla on saamelaisia juuria ja joiden esivanhempien pääosa on asunut Lapissa jo vuosisatoja. Lisäksi tämän ryhmän jäsenet kokevat erityistä yhteenkuuluvuutta niiden esivanhempiensa kanssa, jotka asuivat lapinkylissä ja maksoivat lapinveroa, jopa siinä määrin, että ryhmän jäsenet kokevat identiteettinsä saamelaiseksi. Koska suvussa saamelaisen identiteetin ja kielen jatkuvuus on katkennut, kutsun tätä ryhmää uussaamelaisiksi.

 Erika Sarivaaran (http://brage.bibsys.no/samall/bitstream/URN:NBN:no-bibsys_brage_30768/1/erikanettiversio18%206.pdf) määritelmän mukaan sellainen henkilö, joka polveutuu saamelaissuvuista muttei ole päässyt saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, on statukseton saamelainen. Tämä määritelmä on kuitenkin aivan liian väljä:

 1) Historiallisten lähteiden aikajänteellä kaikki Lapin suomalaiset polveutuvat jonkin linjan kautta jostain saamelaissuvusta (olettaen että suurin osa ennen vuoden 1673 asutusplakaattia lapinveroa maksaneista henkilöistä oli etnisiä saamelaisia).

 2) Esihistoriallisella aikajänteellä kaikki suomalaiset polveutuvat jonkin linjan kautta saamelaisista (kielitieteen tulosten mukaan koko Suomessa ehkä aivan lounaisinta rannikkoa lukuun ottamatta tavataan saamelaisperäistä paikannimistöä).

Polveutumisen puolesta tälle ryhmälle täsmällisempi nimitys olisi "osittain saamelaisten esivanhempien saamelaisuutta korostavat jälkeläiset". Identiteetin puolesta kutsun heitä uussaamelaisiksi.

 

5. Statuksettomat uussaamelaiset

 Ne suomenkieliset, joilla on saamelaisia juuria ja joiden esivanhempien pääosa on asunut Lapissa jo vuosisatoja. Lisäksi tämän ryhmän jäsenet kokevat erityistä yhteenkuuluvuutta niiden esivanhempiensa kanssa, jotka asuivat lapinkylissä ja maksoivat lapinveroa, jopa siinä määrin, että ryhmän jäsenet kokevat identiteettinsä saamelaiseksi. Lisäksi ryhmän jäsenet ovat opetelleet saamen kielen ja mahdollisesti elävät etnisten saamelaisten yhteydessä.

 Erika Sarivaara nimittää tätä ryhmää saamenkielisiksi statuksettomiksi saamelaisiksi, mikä on harhaanjohtavaa, koska kyseessä olevat henkilöt ovat kielelliseltä kannalta uussaamelaisia, eli he ovat opetelleet saamen kielen vasta lapsuutensa jälkeen vieraana kielenä. Nimitys "saamenkielinen" ymmärtyy ensisijaisesti äidinkielisyydeksi, joten se on tässä yhteydessä harhaanjohtava.

 Toiseksi myös ryhmäverkoston osalta he ovat uussaamelaisia: he eivät ole kasvaneet saamelaisten vaan suomalaisten keskuudessa, ja he ovat vasta myöhemmin muuttaneet saamelaisten keskuuteen. Juuri tästä syystä kiistattomat etniset saamelaiset eivät ole hyväksyneet heitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Kaiken lisäksi heidän identiteettinsäkin on uussaamelainen: osa ei ole edes tiennyt saamelaisista sukujuuristaan ennen aikuisikää. On harhaanjohtavaa nimittää saamelaisiksi henkilöitä, jotka eivät kasvuiässä täytä näitä tärkeitä etnisen saamelaisuuden tunnusmerkkejä. Uussaamelainen on tästä syystä oikea nimitys.

 Tämän ryhmän kohdalla uussaamelainen identiteetti on kuitenkin niin vahva ja pysyvä, että se on ajanut henkilöt opettelemaan saamea ja asettumaan saamelaisten keskuuteen asumaan, eli he yrittävät täyttää saamelaisten etniseen verkostoon kuulumisen kriteerin ja kielikriteerin. Siksi tätä ryhmää voidaan oikeutetusti sanoa statuksettomiksi uussaamelaisiksi.

 

6. Etniset saamelaiset

 Saamelaisten etniseen verkostoon kuuluvat henkilöt, jotka täyttävät sekä horisontaalisen (vaakasuoran) että vertikaalisen (pystysuoran) ulottuvuuden, kuten edellisessä kirjoituksessani esitin:

 1) Horisontaalinen taso – ryhmän jäsenet ovat tekemisissä ryhmän muiden jäsenten kanssa (ei välttämättä kaikkien) ja tuntevat keskinäistä etnistä yhteenkuuluvuutta.

 2) Vertikaalinen taso – ryhmän jäsenten vanhemmat ja isovanhemmat olivat tekemisissä ryhmän muiden jäsenten vanhempien ja isovanhempien kanssa (ei välttämättä kaikkien) ja tunsivat keskinäistä etnistä yhteenkuuluvuutta.

 Saamelainen etnos on ryhmäverkosto, johon liittyy etninen jatkuvuus. Etnisyys voi rakentua monen eri tekijän varaan (saame äidinkielenä, lapinveroa maksavat esivanhemmat, saamelaisuus etnisenä identiteettinä, saamelaiset elinkeinot, kädentaidot, vaatetus jne.), mutta yksikään näistä tekijöistä ei irrallisesti riitä tekemään nykyään elävästä henkilöstä etnistä saamelaista eikä välttämättä erottamaan häntä etnisesti suomalaisista ryhmistä. Eri tekijät saavat arvonsa vain etnisen ryhmäverkoston kautta, kun saamelaisina itseään ja toisiaan pitävät ryhmän jäsenet jakavat äidinkielen, elinkeinot, esivanhemmat ja identiteetin.

 

Tuomio

 Kiistattomilla etnisillä saamelaisilla ei ole mitään velvollisuutta hyväksyä joukkoonsa henkilöitä, joiden he kokevat kuuluvan etnisen ryhmäverkostonsa ulkopuolelle. Tästä syystä edellä käsiteltyjen etniselle rajavyöhykkeelle jäävien ryhmien kohtalona on jäädä saamelaisuuden ulkopuolelle. On eettisesti kyseenalaista, että Korkein hallinto-oikeus puuttuu etnisten saamelaisten sisäisen ryhmäverkoston näkemyksiin ja kumoaa ne – ellei kyseessä ole selvä oikeusmurha ja ellei voida osoittaa, että täysin vastaavista olosuhteista tuleva toinen henkilö on saanut erilaisen päätöksen. 

 Poikkeuksena pitäisin vain ryhmää 5 eli statuksettomia uussaamelaisia, jonka jäsenet näkevät vaivaa oppiakseen sujuvan saamen kielen ja liittyäkseen saamelaisten etniseen ryhmäverkostoon (täyttäen siis saamelaisen etnoverkoston horisontaalisen kriteerin) esimerkiksi muuttamalla saamelaisalueelle ja mahdollisesti avioitumalla saamelaisen kanssa. Mielestäni tällainen toiminta on osoitus vahvasta ja pysyvästä saamelaisesta identiteetistä, ja statuksettomat uussaamelaiset ansaitsisivat siksi etnisen saamelaisen statuksen eli hyväksynnän saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

 Ajan mittaan epäilemättä näin käykin, ja statuksettomat uussaamelaiset sulautuvat etnisiin saamelaisiin, ja viimeistään heidän lapsensa kasvanevat jo pienestä pitäen saamenkielisiksi (tai kaksikielisiksi) ja osaksi saamelaisten etnistä ryhmäverkostoa (täyttäen myös saamelaisen etnoverkoston vertikaalisen kriteerin). Olisi kuitenkin yksilötasolla helpottavaa saada jo nykyhetkessä tunnustus ryhmältä, johon tuntee kuuluvansa ja tulee käytännössä kuitenkin kuulumaan. Erika Sarivaaran tutkimuksesta käy hyvin ilmi, että statuksettomuus ja ulkopuolisuus aiheuttavat irrallisuudentunnetta, juurettomuudentunnetta, jopa ahdistusta ja muita negatiivisia, elämänlaatua heikentäviä tunnetiloja.

 Henkilön suomalaisen taustan ei pitäisi olla kriteeri hänen hylkäämisekseen, koska varmasti kaikilla kiistattomilla etnisillä saamelaisillakin on esivanhemmissa Lapin suomalaisia tai karjalaisia asuttajasukuja, ja samoin kaikilla Lapin suomalaisilla on esivanhemmissaan lapinkylien verolappalaisia, jotka satoja vuosia sitten olivat etnisiä saamelaisia. Matti Enbusken kirjassa Vanhan Lapin valtamailla (2008) on hyviä esimerkkejä siitä, miten saman suvun jälkeläiset ovat vuoroin saamelaistuneet ja vuoroin suomalaistuneet riippuen asuinalueensa vallitsevasta etnisestä tilanteesta. Voi jopa olla, että genealogisten sukujuurten osalta joku uuslappalainen tai uussaamelainen onkin "saamelaisempi" kuin joku etninen saamelainen.

 

Yhteenveto rajatapausryhmistä

 Etnisen ryhmän ei tarvitse nykypäivänä olla sulkeinen yksikkö, johon ei tule ulkopuolista verta – eiväthän etniset ryhmät olleet suljettuja menneisyydessäkään. Suomalaisten ja saamelaisten väliselle etniselle jatkumolle sijoittuvista rajatapausryhmistä ryhmän 5 (statuksettomat uussaamelaiset) katsoisin oikeutetuksi saamaan tunnustuksen etniselle saamelaisuudelleen eli pääsevän saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

 Rajatapausryhmien 2 (lappilaiset), 3 (uuslappalaiset) ja 4 (uussaamelaiset) kohtalona on jäädä saamelaisuuden ulkopuolelle; näistä tosin vain viimemainittu ryhmä olisi sen piiriin edes pyrkinyt. Uuslappalaiset puolestaan vaativat alkuperäiskansan asemaa, mikä on jo loogisesti mahdoton tavoite, koska he ovat etnisiä suomalaisia eli osa sitä enemmistökansaa, jolta alkuperäiskansoja on suojeltava (http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/119616-uuslappalaiset-ii-alkuperaiskansa-vs-alkuperaisihmiset).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (65 kommenttia)

Susanna Kinnunen

Hyvää pohdintaa.

"Kiistattomilla etnisillä saamelaisilla ei ole mitään velvollisuutta hyväksyä joukkoonsa henkilöitä, joiden he kokevat kuuluvan etnisen ryhmäverkostonsa ulkopuolelle."

Tähän on hyvä tuoda vertailukohta: "Helsingin Vihreiden Naisten mielestä suomalaisuus kuuluu kaikille täällä asuville"

Hyväksymisen este etnisillä saamelaisilla on mikä?

Onko hyväksymättä jättäminen rasismia, ja jos ei, niin miksi ei?

Jaakko Häkkinen

Ainakin tällaisissa tilanteissa, joissa alkuperäiskansa on aikojen kuluessa jossain määrin jo tullut assimiloiduksi enemmistökansallisuuteen, näkyy etninen rajaus olevan sallitumpaa sille pienelle alkuperäiskansalle, kun taas se enemmistökansallisuus on vähän kuin komposti, johon päätyvät ne rajatapaukset, joita ei hyväksytä vähemmistökansallisuuteen. :-)

Vihreät naiset näkyvät tarkoittavat kansalaisuutta eli yhteiskunnallis-valtiollista suomalaisuutta. Ainakin toivon, että he samalla tiedostavat, ettei se ole automaattisesti sama kuin etninen suomalaisuus... Harmi ettei kielemme tee eroa näiden välillä; voitaisiin puhua esim. "suomilaisuudesta" (vrt. lappilaisuus, venäjäläisyys vs. etnisemmät lappalaisuus, venäläisyys).

Jaakko Paavilainen

Oli hyvä ja selkeä bloggaus.

Kumpa tällaista voisi lukea useamminkin US-blogeissa...

Jaakko Häkkinen

Kiitos kiitos!
Nyt vain odotellaan niitä erimielisiä... :-)

Käyttäjän LuobbalSmmolSmmolnte kuva
Luobbal Ánte

Oikein hyvä ja analyyttinen kirjoitus. Ainoa vika on lopussa olevassa "tuomio"-osassa: tässä(kin) halutaan kuitenkin puuttua siihen, miten saamelaisten tulisi oma etnisyytensä rajata ja keitä saamelaisiksi hyväksyä. Vaikka asiaa argumentoisi kuinka rationaalisesti ja perustellusti puoleen tai toiseen, kysymys on loppujen lopuksi saamelaisten omasta asiasta. Ulkopuolisilla (ja erityisesti eteläsuomalaisilla tutkijoilla ja asiantuntijoilla) on viime aikoina ollut kovasti tarvetta esittää näkemyksiä tästä saamelaisten sisäisestä asiasta. Tosiasia on, että täälläpäin tuollaiset näkemykset helposti tuomitaan sen perusteella mistä ilmansuunnasta ne tulevat, olipa niiden sisältö mikä hyvänsä.

Jaakko Häkkinen

Kiitos!
On täysin totta, että kyseessä on saamelaisten sisäinen asia. Tarkoitukseni ei ole yrittää painostaa/muuttaa tilannetta ulkopuolelta vaan yrittää perustella saamelaisille itselleenkin, että poikkeustapauksissa avoimmuus voisi olla paikallaan: on pieni joukko ihmisiä jotka haluavat ja aikovat saamelaistua, ja rajanveto on yhdestä sukupolvesta kiinni (nykyinen vs. seuraava).

Etniset rajathan ovat sikäli epätasavertaiset, että alkuperäiskansana saamelaisilla on oikeus jättää ihmisiä ulkopuolelle, ja nämä sitten putoavat suomalaisiin, joilla ei samanlaista hylkäämisoikeutta ole. Tätä taustaa vasten tiukkarajaisen "suljettuisuuden" pienimuotoinen avaaminen voisi edesauttaa hedelmällisempään vuorovaikutukseen. Ehkä pienellä myönnytyksellä voisi olla positiivisia kokonaisseurauksia.

Lukisin muuten mielelläni sinun näkemyksiäsi aiheesta! :-)

Käyttäjän PekkaSammallahti kuva
Pekka Sammallahti

Jaakko, kirjoitat blogissasi: "...statuksettomuus ja ulkopuolisuus aiheuttavat irrallisuudentunnetta, juurettomuudentunnetta, jopa ahdistusta ja muita negatiivisia, elämänlaatua heikentäviä tunnetiloja".

Useimmiten näyttää olevan juuri päin vastoin: juurettomuus ja irrellisuudentunne, kenties ahdistuskin, panee konstruoimaan identiteettiä ja kun sellainen saadaan konstruoiduksi, sille aletaan vaatia yhteisöllinen tunnustus. Ja jos yhteisö ei uusidentiteettiä hyväksy, vaaditaan viranomaisia järjestämään asia. Saamelaisuus on siten otettu terapiakäyttöön.

Statuksettomuus onkin irrallisuudentunteen seuraus, ei sen syy.

Itsepäinen statuksen vaatiminen taas johtaa sen ryhmän identiteetin kiistämiseen, jonka muodollista hyväksymistä statukseton henkilö vaatii. Tämä taas aiheuttaa ahdistusta po. etnisessä ryhmässä, koska sen oma käsitys itsestään kyseenalaistetaan. Samalla se on myös merkki siitä, että statusta hakeva henkilö ei itsekään katso kuuluvansa po. etniseen ryhmään, koska ei hyväksy ryhmän käsitystä itsestään.

Ainakin tuntemieni saamelaisten kohdalla ahdistuksen lähde on tässä asiassa aivan selvä, heidän oman ryhmäidentiteettinsä kiistäminen ja polkeminen ja pelko ryhmäidentiteettiin puuttumisesta ulkopuolelta.

Nyt nämä kiistäjät ja polkijat ovat tekeytyneet marttyyreiksi ja hakevat toimilleen sitä kautta myötätuntoa. Moni onkin mennyt niin sanotusti lankaan.

Ilmeisesti on vielä niinkin, että henkilö ei pidä konstruoitua identiteettiäänkään todellisena ja ajattelee, että yhteisöllinen tunnustaminen auttaisi senkin ahdistuksen yli. Tuskin ahdistus silläkään poistuu, vaan kierre jatkuu seuraavaan vaiheeseen, mikä se sitten lieneekin.

Jaakko Häkkinen

Pekka,
enpä ole tullut tuolta kantilta asiaa tarkastelleeksi, mutta totta lienee, että uussaamelainen identiteetti on syntynyt ja levinnyt vasta 1990-luvulta alkaen. Se voi siis todella olla seurausta tuosta juurettomuudesta.

"Itsepäinen statuksen vaatiminen taas johtaa sen ryhmän identiteetin kiistämiseen, jonka muodollista hyväksymistä statukseton henkilö vaatii. Tämä taas aiheuttaa ahdistusta po. etnisessä ryhmässä, koska sen oma käsitys itsestään kyseenalaistetaan. Samalla se on myös merkki siitä, että statusta hakeva henkilö ei itsekään katso kuuluvansa po. etniseen ryhmään, koska ei hyväksy ryhmän käsitystä itsestään."

Aukotonta logiikkaa. Ei mitään lisättävää (paitsi se, että miksen minä tajunnut tuota...)

Marttyyriksi heittäytyminen on kyllä valitettava ilmiö. Sillä on kuitenkin pitkät perinteet, kun lapinmiehet ovat jo vuosisatoja sitten käräjillä ruikuttaneet täydellistä perikatoaan, jos naapuri sattui pyytämään yhden majavan heidän joestaan. Silloin muut varmaan tajusivat, että kyseessä on sosiaalinen leikki, mutta nykyään se näyttää menevän täydestä - vallalla on sinisilmäinen bona fide -asenne.

Käyttäjän PekkaSammallahti kuva
Pekka Sammallahti

Uussaamelainen identiteetti on myös seurausta halusta päästä kiinni niihin kuviteltuihin etuihin, joita ILOC169:n on rummutettu tuovan mukanaan. Eli on kahdenlaisia uussaamelaisia, juurettomuuttaan ahdistuneet, jotka ovat siirtäneet ahdistuksensa kohteen saamelaismääritelmään, ja maita ja mantuja havittelevat, joille saamelaiskäräjien tarkoitus on yhdentekevä. "En minä siitä kielestä ja kulttuurista, mutta ne maat ja vedet kiinnostavat", sanoi eräskin uussaamelainen.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve Pekka ja Jaska. Enpäs tiedä mikä ahistaa, onhan nuita mielenkiintoisa lukea teidänkin kommentteja ja ajatusmailmoja. Olen aikaisemmin kerran keskustellu fb ssä Pekan kanssa raitiosaamelaisista. Kerroin Pekalla millainen saamelaisyhteisö oli Muonion,Kolarin, Kittilän sekä Pajalan metsäseuduilla. Tämän yhteisön myötä kieli säilyi pitempään kuin muualla ei saamelaisalueella. Pekka kyllä myönsi että saamenpuhujia on voinut olla tällä alueella vielä 1950-1960 luvulla. Siitä huolimatta Pekka totesi lopuksi että lantalaisiahan net kuitenkin on. Kyllä tässäkin ajatuksessa jokin mielestäni ahistaa. Miksi Pekka ei voi myöntää, että näiden saamenpuhuvien jälkeläiset ovat saamelaisia ja yhtälailla äänestysoikeutettuja saamelaiskäräjävaaleissa kuin kuka muu tahansa henkilö, jonka vanhempien tai isovanhempien kieli on ollut saame.

Jaakko Häkkinen

Arto Enojärvi:
"Pekka kyllä myönsi että saamenpuhujia on voinut olla tällä alueella vielä 1950-1960 luvulla. Siitä huolimatta Pekka totesi lopuksi että lantalaisiahan net kuitenkin on. Kyllä tässäkin ajatuksessa jokin mielestäni ahistaa. Miksi Pekka ei voi myöntää, että näiden saamenpuhuvien jälkeläiset ovat saamelaisia ja yhtälailla äänestysoikeutettuja saamelaiskäräjävaaleissa kuin kuka muu tahansa henkilö, jonka vanhempien tai isovanhempien kieli on ollut saame."

Ehkä ongelma on äidinkielisen saamelaisuuden todistamisessa? Minun on vaikea uskoa, että kiistatta saamenkielisen lapselta mielivaltaisesti vain evättäisiin äänioikeus saamelaiskäräjillä... Ilmeisesti tuolla alueella asuvat eivät kuitenkaan identifioineet itseään saamelaisiksi siinä vaiheessa kun 70-luvulla avoimesti ja julkisesti kuulutettiin saamelaisten perään?

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Niinpä,kyllä,kyllä avointahan toki kaikki on ollut, kuka sitä nyt tälläista salassa pitämään. Pekka Aikiokin kertoi viimesyksyn, tais olla jo kaamosaikaa Inarin seminaarissa. Että kun hän oli mukana 60-luvun kyselytutkimuksessa mukana. Hänen kysyessään haastateltavalta onko henkilö saamelainen, jos haastateltava tuntui vähän epäröivän vastauksessaan, Pekka merkkasi hänet saamelaiseksi. Että näin tarkkaa analyysia tehtiin, pieni epäröinti johti saamelaismääritelmään ja alkuperäiskansa statukseen.
Myöhemmin kun saamelaisalueen ulkopuoliset saamensukuiset, jotka eivät ole olleet mukana tässä kyselyssä, (lähinnä johtuen ettei kyselyä ulotettukaan alueen ulkopuolelle pieniä poikkeuksia lukuunottamatta)pyrkivät mukaan saamelaiskäräjävaalien äänestyslukuun. Yhtenä tärkeimpänä hylkäämispointtina oli kun henkilö ei ole ollut mukana tässä edellä mainitussa 60-luvun kyselyssä. Kuvitelkaa, säännöt on laadittu niin ettei vähäisissäkään määrin mukaan lipsahtaisi ketään ei toivottua. Voidaan hyvällä syyllä todeta suomessa saamelaisten olevan valittu kansa. Sen on valinnut 60- luvulla nuoret opiskelijat,jotka toimivat Pohjoismaiden neuvoston alaisena saamelaistutkimuksessa.
Ensin valittiin alue, sitten valittiin kansa. Myös norjassa tehtiin vastaavaa tutkimusta, mutta se on joutunut ö mappiin. Eikös olekkin Jaska mielenkiintoista? Onkohan tässä nyt ollenkaan kyse, kellä oli mikäkin äidinkielenä vai onko kyse jostain aivan muusta?

Jaakko Häkkinen

Arto:
"Yhtenä tärkeimpänä hylkäämispointtina oli kun henkilö ei ole ollut mukana tässä edellä mainitussa 60-luvun kyselyssä.
Ensin valittiin alue, sitten valittiin kansa. Myös norjassa tehtiin vastaavaa tutkimusta, mutta se on joutunut ö mappiin. Eikös olekkin Jaska mielenkiintoista? Onkohan tässä nyt ollenkaan kyse, kellä oli mikäkin äidinkielenä vai onko kyse jostain aivan muusta?"

Voitko osoittaa, että ne ihmiset tai heidän vanhempansa, jotka 90-luvulta alkaen ovat ilmoittaneet olevansa saamelaisia, kokivat olevansa saamelaisia jo 70-luvulla ja hakeutuivat saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kun saamelaisia tuolloin peräänkuulutettiin? Mikäli näin ei ollut, kyseessä on uusidentiteetti.

Mikäli taas on todisteita, että henkilöt jo tuolloin kokivat olevansa saamelaisia mutta heidät hylättiin, asiassa voidaan edetä. Seuraava kysymys on, täyttyikö kielikriteeri? Ellei, hylkääminen oli oikeudenmukaista.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve Jaska! Mielenkiintoisia kysymyksiä. Mieki haluan kysyä sulta jotain. Kun rakentelet niin paljon teorioita saamelaisuudesta tai sen eri versioista, niin mikä on sinun oma suhteesi saamelaisuuteen, onko se lähinnä teoreettista vai onko sinulla kenties saamelaisia tuttavia tai työkavereita? Jotenkin minusta tuntuu että meillä on hiukan eri näkemykset tämänpäivän saamelaisuudesta ja kenties vähän menneenkin ajan. Kun vilkaiset aikaisempaan otsikkoosi uuslappalaiset 4. vastasin Mika Laitille osittain samaan kysymykseen, että suomalaisuus tai saamelaisuusaate eivät elä aina samassa tilassa vaan ajoittain kohottavat päitänsä. Se vaikka ihmiset ovat kokeneet olevansa saamelaisia, ei merkitse sitä että olisi ensimmäisenä tarpeena ilmottautua äänestyslukuun. Miehemmässä vaiheessa siitä tuli saamelaisuuden perikuva, jos et ole äänestysluvussa et ole saamelainen. Itse äänestys prosenttihan saamelaiskäräjä vaaleissa on ollut alhainen.
edellisessä tekstissäni Pekka Aikion kommentti(seminaari videoitiin ja kommentti löytyy varmaankin sieltä) osoittaa lähinnä sitä, että kysely suoritettiin ihmisläheisesti. Eikä varmaankaan kaikissa tapauksissa saatu selkeää kuvaa henkilöiden äidinkielestä. siitä huolimatta heitä merkattiin saamelaisiksi. Tällä yritän Jaska kertoa, mikä tilanne on ollut näillä ulkopuolelle jääneille saamelaisille. Kun mitkään todistelut ei riitä.
Mitä muuten tarkoitat, että asiassa voidaan edetä? Mihin? Mitä on mielestäsi sitä kun ihminen kokee olevansa saamelainen? Mitä hän mielestäsi tekee tai ajattelee?
Mainitsin myös Mikalle Maija Nutista joka on syntynyt Ruotsin Kaaresuvannossa. Keskeltä "syvintä" saamenkielen aluetta. Maijan lapsen lapset eivät ole päässeet mukaan äänestysluetteloon.Heitä asuu joukko Muoniossa.Ranhild Marakatin lastenlapset eivät myöskään mukana luvussa. heitä asuu puolestaan Kolarissa.
Tässä oli pari esimerkkiä. Enkä usko että Pekka Sammallahtikaan on eri mieltä Randin ja Maijan äidinkielestä. Tokihan Nutin ja Marakatin sukujen edustajilta Kaaresuvannossa voidaan kysyä että ovatko he saamelaisia. Enpä usko siihen olevan tarvetta.
Heip yksi asia vielä joka pelastaa nahkanne. Ryhmäidentifikaatio. Ranhildin ja Maijan lastenlapsia ei tarvitse hyväksyä mukaan. Jos heitä ei enää tunnisteta saamelaisiksi. Jihuu ja näin maailma pelastuu.
Ps. Varovain Jaska ettei saamelaiskäräjät kutsu sinua ryhmäidentifikaatioon, sillä siellä sukujen tuntemus ei ole meriitti.(ironiaa)

Jaakko Häkkinen

Arto Enojärvi:
"Kun rakentelet niin paljon teorioita saamelaisuudesta tai sen eri versioista, niin mikä on sinun oma suhteesi saamelaisuuteen, onko se lähinnä teoreettista vai onko sinulla kenties saamelaisia tuttavia tai työkavereita?"

Täysin teoreettinen, yritän pysytellä osapuolista erilläni ja säilyttää puolueettomuuteni: vain perustelut ratkaisevat.

Mutta äidinpuolen juureni ovat tukevasti Sodankylän vanhoissa lapinsuvuissa, eli olisin potentiaalinen uuslappalainen. ;-)

Arto Enojärvi:
"Se vaikka ihmiset ovat kokeneet olevansa saamelaisia, ei merkitse sitä että olisi ensimmäisenä tarpeena ilmottautua äänestyslukuun. Miehemmässä vaiheessa siitä tuli saamelaisuuden perikuva, jos et ole äänestysluvussa et ole saamelainen."

Tässä sinulla on kyllä hyvä pointti. Ehkä 70-luvulla ilmoittautuminen ei tuntunut niin tarpeelliselta, kun ei tiedetty mihin tilanne tulee kehittymään.

Arto:
"edellisessä tekstissäni Pekka Aikion kommentti(seminaari videoitiin ja kommentti löytyy varmaankin sieltä) osoittaa lähinnä sitä, että kysely suoritettiin ihmisläheisesti. Eikä varmaankaan kaikissa tapauksissa saatu selkeää kuvaa henkilöiden äidinkielestä. siitä huolimatta heitä merkattiin saamelaisiksi."

Niin, koska alkuperäisessä selvityksessä (Nickulin gradu "Suomen saamelaiset vuonna 1962") jo sovellettiin kriteeriä, että vanhemman tai isovanhemman saamenkielisyys riittää.

Arto:
"Mitä muuten tarkoitat, että asiassa voidaan edetä? Mihin?"

Tarkoitan vain, että jos havaitaan epäkohta eli erilainen lopputulos samassa tilanteessa olevia koskien, voidaan alkaa räyhätä äänekkäästi ja vaatia oikeutta! :-)

Arto:
"Mainitsin myös Mikalle Maija Nutista joka on syntynyt Ruotsin Kaaresuvannossa. Keskeltä "syvintä" saamenkielen aluetta. Maijan lapsen lapset eivät ole päässeet mukaan äänestysluetteloon."

Ehkäpä tässä on syynä se, että Maija lapsineen katsottiin perustellummin RUOTSIN eikä Suomen saamelaiskäräjien toimialaan kuuluvaksi?

Arto:
"Ps. Varovain Jaska ettei saamelaiskäräjät kutsu sinua ryhmäidentifikaatioon, sillä siellä sukujen tuntemus ei ole meriitti."

Ehkä voisin olla hang-around-jäsen? ;-)

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Kiitos Jaska kommenteista. Kenties palaamme asiaan jossain vaiheessa! Vielä pienenä vinkkinä. Tutustu saamelaisiin sekä sukuihin, niin saat enemmän sisältöä pohtimiisi asioihin. Sekä tutustu miten saamelaiset ovat jutanneet jo vanhastaan maiden rajoista piittaamatta. Eli jätämme kommenttisi Maijasta omaan arvoonsa. Vähissä olis suomen saamelaiset jos ruotsista ja norjasta tulleita ei laskettaisi mukaan. Sitäpaitsi on aivan omiakin "suomen"saamelaisia sukuja jäänyt ulkopuolelle aivan liikaa. En nyt jaksa sulle enempää tolkuttaa, kun se ajatus nyt ei näytä sinun ajatusmailmaan mahtuvan.(vilkaise kommenttia Mikalle, sielä on näitä sukuja joiden kieli oli saame, ja Vellikaara Vettaisia kirjasta löytyy useita esimerkkejä saamenkielen säilymisestä) Pinnistä, pinnistä Jaska. Sulattele asioita. Jotenkin nyt vaikuttaa siltä että keksit vain verukkeita. Saivartelet. Et tunne selvästikkään riittävästi saamelaisuutta, elämää, historiaa,tätäpäivää. Se paljastuu kyn pyrit vastaamaan minun väitöksiin.
Toivottavasti näistä keskusteluista kuitenkin jotain jäi vaivaamaan. kenties pohdittavaksi.
Olisin kyllä kiinnostunut, jos joku pystyy oikeasti perustelemaan vääräksi esittämiäni asioita. Eivain olla erimieltä, vaan perustella asiat kokonaisuudesti. Sulta Jaska se jäi vielä puolitiehen. Mutta kenties jokupäivä. Kun olet tutustunut asioihin syvällisemmin. Mieluiten realimailmassa.
Kuivat politiikkasivustot ovat loistoluokkaa. Parhain terveisin norjan Tromsasta Arto Enojärvi

Jaakko Häkkinen

Älä suotta pahastu, Arto. Olet käytökselläsi osoittanut, että asiasta voi vääntää myös sopuisasti, siitä iso kiitos. Minä vain en hevillä usko salaliittoihin. Uskon että saamelaiskäräjillä on perustellut syyt hylätä tietyt ihmiset vaaliluettelostaan - ehkä näitä perusteita vain olisi hyvä saada jotenkin julki, etteivät kaiken maailman salaliittoteoreetikot villiintyisi keksimään omia tulkintojaan.

Osaisitko perustella, miten eläviin saamelaisiin tutustuminen muka voisi parantaa käsityskykyäni tai tietopohjaani tämän asian suhteen? Kysehän ei ole mistään muusta kuin oikeudenmukaisuudesta, eli siitä että samoja kriteerejä sovelletaan kaikkiin. Itse kriteereistä ei tarvitse kaikkien olla samaa mieltä - riittää, että saamelaiset ovat niistä samaa mieltä.

Näin se toimii.

Minä otan asian vakavasti siinä vaiheessa, kun kerrotaan KUKA, MISSÄ ja MILLÄ PERUSTEELLA ei ole hyväksytty vaaliluetteloon ja millä tavoin hänen tilanteensa on TÄYSIN VASTAAVA kuin jollakulla toisella nimeltä mainitulla, joka on hyväksytty. Henkilötietojen salailu ja epämääräinen vihjailu on hyvin epäilyttävää, enkä voi ottaa vakavasti yksilöimättömiä syytteitä perusteettomasta hylkäämisestä.

Tietysti haluaisin kuulla myös toisen osapuolen eli saamelaiskäräjien selityksen hylkäyspäätökselle - ehkäpä heidän silmissään henkilöt eivät olekaan tilanteeltaan täsmälleen samanlaisia.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve! En pahastu, vaan minua vaivaa sinisilmäisyytesi. Olen esittänyt monta esimerkkiä ja myös mistä löytyy niihin vahvistuksia. Ne ei tunnu merkkaavan sinulle yhtään mitään. Mutta kun Pekka Sammallahti kirjoittaa että kyselijät kävivät 60 luvun saamelaistutkimuksessa Kemissä saakka. Niin se on sulle täyttä faktaa. ja vielä että Muoniossakin käytiin. Ikäänkuin koko lappi olis käyty läpi. Todellisuudessa he kävivät Kerässiepissä joka kuului silloin Enontekiöön. Mutta nyt Muonioon. Eli muunneltua totuutta, eli lööperiä. He eivät käyneet Muoniossa. Miksi Pekka sortuu tälläisiin heittoihin sitä en osaa edes arvata. Ja kun esitän jonkun asian joka ei sovi sinun ajatusmailmaan, heität jonkun kumman esityksen tai arvelun jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kun olen seuraillut sinun esityksiäsi kielitieteen puolella, odotat vastaväittelijältä selkeitä esityksiä joilla on todellisuuspohjaa. Mutta miksi itse olet sortunut niin kummallisiin heittoihin, olen hiukan pettynyt.
Siis kyllä se vain niin on, kun asuu alueella. Asioihin suhtautuu aivan erilla tavalla. asioihin kasvaa sisälle. Se miltä asiat näyttää papereilla tai dokumenteissa, voi merkitä aivan muuta reaalimailmassa. Eletty elämä ei siirry asiakirjoihin.
Mutta tietenkin kun kirjoittelet näitä teorioitasi, nämä ovat sinun sivut. Voit itse tehdä omat sääntösi. Halusin vain tuoda esiin muutamia asioita. Mutta jos niissä nyt ei ole mielestäsi totuuden häivääkään, ei sinun tartte niistä perustaa.

Jaakko Häkkinen

Haluaisin mustaa valkoisella: kuka, missä, milloin, kuka esivanhemmista puhui väitetysti saamea, mikä oli hylkäysperuste? Kuka muu on samassa tilanteessa tullut hyväksytyksi?

Se, että vain toistellaan, että saman perheen jäsenistäkin joku hyväksytään ja joku toinen ei, ei vielä anna minulle mitään kiinnekohtaa. Mikä perhe, ketkä lapset, olivatko isovanhemmat saamenkielisiä?

Saamelaiskäräjät edustaa tässä ns. virallista tahoa, ja jos sen piirissä sanotaan toista kuin salaliittoteoreetikot väittävät, minulla on taipumus uskoa virallisempaa tahoa. Uskon että sinä tekisit aivan samoin ulkopuolisen asemassa.

Miksi sinulla on taipumus uskoa kaikki huhut saamelaiskäräjien mielivallasta? Oletko nähnyt hylkäysperusteita itse? Eikö se ole sinisilmäisyyttä, vain toisessa ääripäässä?

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Hei Jaska! Nyt annan ulkopuolisen näkemyksen mainitsemieni jutaavien saamelaisten elämästä. Se on Emil Nervander, joka vieraili Kolarissa 1800 luvun lopussa tai aivan 1900 luvun alussa. Hän vieraili Suikin perheen kodassa Kolarin metsäalueella. kirjan nimi on Matkakuvaelmia ja muistoja lapin rajoilta. Suikin perheessä oli nuori tyttö Manta s.1886. Nervander kertoo kirjassaan perheen äidinkielen olevan saame ja perheessä puhuttiin saamea vierailunkin aikana perheen jäsenten kesken. Mantan lapsia on vielä elossa, ovat jo 90 v. vanhuksia.Tapasin yhden Mantan lapsista muutama vuosi sitten, hän kertoili äitinsä elämästä ja kertoi äitinsä aina puhuneen saamea kun hänen veljensä ehti käymään porohommista kylässä. lapsillensa Manta ei saamea opettanut. Tämä Nervanderin kirja löytyy kirjastosta. Myös Vellikaara Vettaisia kirjaan on lainauksia tästä kirjasta ainakin sivulla 37.
Tämä Nervanderin kuvaama perhe ei ollut ainoa saamenkielinen perhe Kolari Muonio alueella. Edellisissä teksteissä olen maininnut muita saamenkielisiä sukuja ja perheitä.
Se ei ole uskonasia (tekstissäsi 5.8) ettei näitä ole otettu mukaan. Vaan niinkuin olen moneen kertaan sanonut. Muonio Kolari alue ei ollut mukana 1960 luvun saamelaistutkimuksessa.
kyllävain olen omin silmin nähnyt hylkäämisperusteet. Yhtenä perusteena on se kun ei ole ollut mukana 1960 luvun saamelaistutkimuksessa. Muukin virallinen tutkimus kelpaisisi, mutta niitä ei ole tehty. Voi sanoa ettei saamelaiskäräjätkään ole ollut aktiivinen tässä asiassa.
Varsinkin kulttuurin saralla saamelaiskäräjät on tehnyt hyvää työtä,niissä puitteissa mihin varat ovat riittäneet. Kielen elvytykseen olisi saatava panostettua hurjasti enemmän. Siihen olisi saatava yhteisistä varoista rutkasti lisärahoitusta.
Valitettavasti Jaska on niin, että tukemalla ryhmäidefikaatiota. Edesautat edellä kertomieni saamelaisten katoamista maailman kartalta. Yhtään näistä saamelaisista ei ole hyväksytty mukaan. Muonio-Kolari alueelta hakemuksia ollut n.100. Alueella on pisimpään säilynyt saamenkieli saamelaisyhteisön käytössä, ulkopuolella saamelaisalueen.
Ryhmäidefikaatiota voidaan käyttää silloin kun kaikki hakijan ehdot täyttyvät, jolloin henkilö on sellainen, että hänen, vanhempansa tai yhden isovanhempansa äidinkieli on ollut saame. Mutta tätä henkilöä ei kaikesta huolimatta haluta mukaan saamelaiskäräjien äänestys lukuun.

Käyttäjän PekkaSammallahti kuva
Pekka Sammallahti

Saamelaiskäräjälakia ja sen tarkoittamaa saamelaisten kielellistä ja kulttuurista itsehallintoa ei alun perinkään tarkoitettu koskemaan niitä saamelaissukuja ja -perheitä, jotka olivat muuttaneet 1700- ja 1800-luvulla alkuperäisiltä alueiltaan muualle työtehtäviin (raitioiksi, joista jotkut sitten itsenäistyivät), eikä kaikkiin lappalaistaustaisiin sukuihin, joita on Suomen alueella melko etelässäkin. Tarkoituksena oli tukea kielen ja kulttuurin säilymistä ja kehittymistä siellä, missä saamelaiset muodostivat erillisiä omakielisiä yhteisöjään, ja näin määriteltiin saamelaisalue ja samalla suvut, joita saamelaiskäräjälaki koskee. Ruotsin rajan vastainen alue on Torniosta Sonkamuotkaan asti ollut Lapin ulkopuolella ainakin v:sta 1640, jolloin ns. Lapin raja päättyi Muonion ja Enontekiön rajalle, eikä saamelaisaluetta katsottu siksi voitavan laajentaa koskemaan esim. Tornionjoki-Muoniojokilaaksoa. Myös saamelaisalueen suomalaisyhteisöt ja -suvut, joilla tavallisesti on lappalaisia ja saamelaisiakin esivanhempia, jätettiin luonnollisista syistä kieli- ja kulttuuri-itsehallinnon ulkopuolelle.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Kiitos Pekka että tulit apuun. Jaska meinas vissiin että mie omiani höperrän . Johan mie sanoin että ensin valittiin maa ja sitten kansa ja että olisi kyse aivan muusta kuin kieliasiasta. olisit nyt vain Jaska uskonu ko kerran sanoin.
Jokos Pekka tämä asia on saamelaiskäräjien tiedossa. Etteivät tartte enää vedota saamelaiskäräjälain 23 pykälään jossa ensisijaiseksi näytöksi saamenkielestä katsotaan Pohjoismaiden saamelaisneuvoston Suomen jaoston vuonna 1962 suorittama väestötutkimus tai vastaava. Vaan nyt he voivat jo todeta että esivanhempasi jutasivat saamesta pois työtehtäviin,eikä sinulla näin ole oikus olla saamelainen.
Pekka kun olet maininnut huijareista, jotka ovat menneet Norjaan. Voin sulle paljastaa että niitä on mennyt myös Ruotsiin. Eihän näillä voi olla oikeutta (vaikka heillä olisikin saamenkieliset isovanhemmat) näiden Maiden saamelaiskäräjien äänestyslukuun. Koska jo heidän esivanhemmat ovat menneet työtehtäviin Suomen saamelaisalueen ulkopuolelle.Törkeää sanoisin.
Alkuperäiskansaa voi olla ainoastaan jos on syntynyt saamelaisalueella. Sitähän ei voi olla jos esivanhemmat ovat syntyneet 1700-1800 luvulla ja ovat muuttaneet alueen ulkopuolelle työtehtäviin ja vaikka olisivatkin säilyttäneet saamenkielensä omassa yhteisössään. Tämä ei tietenkään koske niitä sukuja jotka olivat saamelaisalueella ja Kemissä 1962 tehdyn saamelaistutkimuksen aikana. He ovat suomen ainoa alkuperäiskansa. Ja vapaita menemään töihin minne heitä huvittaa. Kuvitelkaa Ruotsissa ja Norjassa ei ole rajattu aluetta, vaan saamelaiseksi kelpaa onko hän syntynyt missä puolen maatansa tahansa. Törkeää.

Jaakko Häkkinen

Hei, sivusto oli jostain syystä heittänyt kirjautumiseni ulos, joten viestien joukosta ei mainittu erilleen uusia. Mutta hienoa että keskustelu etenee, nyt aletaan päästä asian ytimeen!

Kiitos Pekka selvennyksestä. Tässä on siis erotettava eri tasoja:
1. Saamelaiset alkuperäiskansana sijoittuvat neljän eri valtion alueelle.
2. Käytännön syistä eri valtioissa on omat toimielimensä (saamelaiskäräjät), koska toimitaan erilaisissa juridisissa kehyksissä.
3. Saamelaisalue on se kunkin valtion alueen osa, jolle saamelaisten toimielimen valtuudet on rajoitettu: "Saamelaisilla alkuperäiskansana on saamelaisten kotiseutualueella omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin tässä laissa ja muualla laissa säädetään. Tähän itsehallintoon kuuluvia tehtäviä varten saamelaiset valitsevat vaaleilla keskuudestaan saamelaiskäräjät."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950974

Tätä taustaa vasten ymmärrän sen, että eri valtioiden saamelaiskäräjillä on erilaiset kriteerit saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsemiseksi. Ymmärrän myös sen, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloa ei pidä tulkita etniseksi rajaukseksi: se rajaa sisäänsä ainoastaan ne saamelaiset, jotka asuvat saamelaisalueella, koska vain saamelaisalueella saamelaiskäräjillä on toimivaltuudet.

Toisin sanoen se, että joku ei pääse saamelaiskäräjien vaaliluetteloon koska hänen sukunsa on asunut ja asuu saamelaisalueen ulkopuolella, ei tarkoita ettei henkilö voisi olla etninen saamelainen. Se tarkoittaa vain, että hän ei ole sellainen saamelainen, joka hyväksyttäisiin saamelaisalueella toimivien saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Vähän sama asia kuin että espoolainen ei saa äänestää Helsingin kunnallisvaaliehdokkaita. Jos hän todella kovasti haluaisi sitä, niin ainahan hän voi muuttaa Helsinkiin ja alkaa vaikuttaa Helsingin asioihin. :-)

Ilmeisesti "kriitikot" ovat käsittäneet asian niin, että epäämällä heiltä pääsy Suomen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon heidän saamelaisuutensa samalla kiistettäisiin. Mutta Suomen kansalaisten etnisyyttä ei tietääkseni mikään taho kartoita; ainoastaan äidinkieli kartoitetaan (Tilastokeskus).

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Hei Jaska! Aikaisemmin jo luulin että vastauksesi minun väitöksiin oli tahallista väärin ymmärrystä. Nyt ajattelen ettei asiat ehkä olekkaan niin. Empä usko että Pekka on aivan samaa mieltä tulkinnoistasi. Mutta ehkäpä Pekka itse kertoo. Mutta Pekan esille tulo kyllä hyppäytti asiat aivan erille tasolle. Kyllä minunkin mielestä aletaan olla lähellä sitä ydintä. Mutta päästäänkö siihen, aika näyttää.

Jaakko Häkkinen

Arto,
Ehkä asiaa auttaisi, jos kirjoittaisit auki mikä sinusta on ongelma. Eikö Pekan vastaus nyt selvästi kertonut, että saamelaiskäräjät on saamelaisalueella toimiva elin, jolla ei ole velvollisuutta ottaa listalleen "ulkopaikkakuntalaisia" sukuja?

Käsitin, että nimenomaisesti halusit tietää, miksei muoniolaisia hyväksytty? Siihenhän Pekka juuri vastasi: Suomen saamelaiskäräjät toimii Suomen saamelaisalueella, johon ei lukeudu Muonio, Espoo eikä Ruotsi.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve. Uskoisin että Pekan esittämä asia on herättänyt monellakin kysymyksiä.
Selvästikkään saamelaiskäräjilläkään ei ole ollut tietoa Pekan tulkinnasta. Se ilmenee siittä ettei se hylkäämissä saamelaisalueen ulkopuolisissa hakemuksissa ole pitänyt sitä perusteena.
Asiahan olisi olut hyvin yksinkertainen esittää ettei ole äänestyskelpoinen kun ei asu saamelaisalueella ja se perustuu siihen ja siihen saamelaiskäräjä lakiin. Jos kerran vain saamelaisalueen saamelaiset hyväksyttiin äänestäjiksi niin miksi käytiin Kemissä saakka kyselemässä. Varojen tuhlausta. Miksi 70-luvulla avoimesti ja julkisesti haettiin saamelaisia( tämä oli sinun esittämä asia). Ilmoitettiinko jo silloin ettei saamelaisalueen ulkopuoliset kannate vaivautua. Mikä on se aikarajaus keitä ei voi hyväksyä (mikä vuosi). Miksi nykyisin ei ole merkitystä missä etelänkin pitäjässä on syntynyt. En ole kuullut ettei heillä olisi oikeus äänestää sk vaaleissa.
Jos tarkoitat että, esimerkiksi jos Muonion alueen henkilö täyttää kaikki saamelaismääritelmät saa muuttaessaan saamelaisalueelle äänestys oikeuden sk vaaleissa. se olisi kyllä jotain uutta ja mullistavaa. sinänsä olisi mielenkiintoista että saamelaisalueella asuvat päättäisivät omista asioista ja muuttaessa alueen ulkopuolelle hänestä tulisi "citysaamelainen" jolloin hän ei voisi vaikuttaa saamelaisalueen asioihin mutta "citysaamelaisilla" olisi oma budjetti muun suomen alueella toimimista varten. Kenties tähän joukkoon voisi päästä nämä raitiosaamelaiset joista olen kertonut. Heitä eikä heidän jälkeläisiään ei ole tunnistettu saamelaisiksi. Jospa Pekka sammallahti näyttäisi esimerkkiä se olisi sulka Pekan hattuun ja kunnioitus näille raitio saamelaisille ja niiden jälkeläisille.

Jaakko Häkkinen

On vaikea löytää tietoa kriteereistä päätösten takana; ehkä saamelaiskäräjien jäsenilläkin on asiasta erilaisia käsityksiä? Tähän toivoisi hieman enemmän läpinäkyvyyttä. Nyt meillä on vain tulkintoja kriteereistä, ja sinun tulkintasi on eri kuin minun tulkintani.

Saamelaisalueelta vastikään poismuuttaneet on käsittääkseni hyväksytty mukaan; vieraantuminen tuskin tapahtuu ensimmäisen poismuuttajasukupolven aikana. Saamelaisia selvitettiin etelämpää nimenomaan saamelaisalueen sukulaisten kertoman perusteella.

Ymmärräthän, että suvut jotka eivät ole välttämättä koskaan asuneet nykyisellä saamelaisalueella ja jotka ovat jo edeltävien sukupolvien aikana suomalaistuneet, ovat aivan eri asemassa kuin nykyisen saamelaisalueen saamelaissukujen etelän kaupunkeihin opiskelun tai työn perässä äsken muuttaneet.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve Jaska! Enpäs tiedä kummalla on ymmärtämisvaikeuksia, kenties kummallakin. Olen pyrkinyt pysymään niissä joilla on nimenomaan kriteerit täyttävät vaatimukset sk äänestysoikeuksiin, en tiijä miksi väänät asian niin että ne koskisivat sellaisia joila ei kriteerit täyty. Tulkinnoista voin sanoa että multa löytyy nippu asiapapereita joista voin tarkistaa asioita. Kuten olen moneen kertaan jankuttanut 60-luvun saamelaissopimuksesta, se sielä on eväävänä perusteena. Sieltä ei löydy että saamelaisalueen ulkopuolisena sinulla ei ole oikeutta hakeutua sk vaaliluetteloon, ei edes mitään siihen viittaavaa. Joka on kummallista, koska olisi ollut niin helppo rajata asia siihen. Aikaisemmin tekstissä kyselit miksi uskon kaikkiin huhuihin joita kerrotaan saamelaiskäräjistä. Mitä huhuja olen mielestäsi kertonut? Se että Pekka käväisi välissä viestittämässä, vain vahvisti esityksiäni.
Vaikka asiat ovatkin uskomattomia, ei niiden silti tartte olla huhua.

Jaakko Häkkinen

Arto:
"Enpäs tiedä kummalla on ymmärtämisvaikeuksia, kenties kummallakin. Olen pyrkinyt pysymään niissä joilla on nimenomaan kriteerit täyttävät vaatimukset sk äänestysoikeuksiin, en tiijä miksi väänät asian niin että ne koskisivat sellaisia joila ei kriteerit täyty."

En tietääkseni ole vääntänyt asiaa tähän, vaan olen pohtinut Pekan sanoman jälkeen, että niiden kohdalla, joilla nimelliset kriteerit täyttyvät, on saattanut olla toiminnassa vielä tuo saamelaisaluekriteeri jossain taustalla. En tiedä onko näin, siksi asiaan olisi hyvä saada jotain selvennystä.

Huhuilla tarkoitan sitä, että kun joku jossain sanoo ties monennenko käden tietolähteeseen vedoten, että joku on hylätty vaikka joku samassa tilanteessa oleva on hyväksytty, niin tällaisia ei kannata uskoa ilman että näkee itse hylkäysperusteet ja saa varmuuden siitä, että henkilöiden tilanne todella on vastaava.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

terve! Kerro nyt mitä huhua on minun tekstissäni kun kerran väitit minun uskovan kaikkiin huhuihin mitä kerrotaan saamelaiskäräjistä? Kun kerran olet sanonut, niin perustele.

Jaakko Häkkinen

Kirjoitin tosiaan:
"Miksi sinulla on taipumus uskoa kaikki huhut saamelaiskäräjien mielivallasta?"

Jos et ole henkilökohtaisesti saanut nähdä kaikkien hylkäysperusteluja, kyseessä on huhuihin uskominen. Itsepä parhaiten tiedät, keiden hylkäysperustelut olet saanut nähdä. Uskalsin tulkita niin, ettet ole henkilökohtaisesti nähnyt kaikkien tapausten perusteluja joista puhut eli että osa perustuisi toisen käden tietoon. Korjaa toki, jos oletin väärin.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve! voi voi Jaska nyt menee vähän överiksi. En todellakaan ole virantoimituksessa näiden hakemusten käsittelijä.
Sen voin kuitenkin sanoa että minulla on viranomaistietoa.
Se mitä viranomaistietoa sinulla on, sinä joka aijot määritellä EUn ainoan alkuperäiskansan. Meidän kahdenkeskeistä sananvaihdosta näkee kuinka vajavaista tietosi on. Sinun omat päätelmät ovat menneet hakoteille tai ovat puutteellisia. Et vain näytä sitä itse huomaavan. olen todella huolestunut. Ei niinkään siitä että teet näitä määritelmiäsi omaksi iloksesi, vaan siitä miten se voi johtaa harhaan sellaisia joilla ei ole tietoa näistä asioista. Koska olet tehnyt niin hyvää työtä suomen ja saamen kielitieteessä. Monet voivat olettaa että olet asiantuntia myös määrittelläksesi Eun ainoan alkuperäiskansan.
Koska meidän kahdenkeskeinen sananvaihto ei näytä etenevän. On parempi lopettaa ja antaa muille tilaisuus.
Täällä Norjassa on edessä kohta saamelaisvaalit, postista tulee vaalipropakandaa, johon aijon tutustua. Muonion raitiosaamelaisena mulla on tietenkin äänestysoikeus näihin saamelaisvaaleihin.

Jaakko Häkkinen

Arto:
"Se mitä viranomaistietoa sinulla on, sinä joka aijot määritellä EUn ainoan alkuperäiskansan. Meidän kahdenkeskeistä sananvaihdosta näkee kuinka vajavaista tietosi on. Sinun omat päätelmät ovat menneet hakoteille tai ovat puutteellisia. Et vain näytä sitä itse huomaavan."

Tahallasiko nyt sotket asioita? Tässä sinulle selvennystä:

1. Saamelaismääritelmäni seuraa Sammallahden näkemystä; se on parhaiten perusteltu ja ongelmattomin malli kaikista esitetyistä ja tarkastelluista vaihtoehdoista.
2. Mitä viranomaistietoa muka tarvitaan etnisyyskriteerien määrittelemiseen, kysyn vain? Eihän niillä asioilla ole mitään tekemistä keskenään!
3. Mitkä päätelmäni sinusta ovat menneet hakoteille ja millä perusteella?

Kanna vastuu sanoistasi ja perustele heittosi.

Jaakko Häkkinen

Kiitos! Hyvin mielenkiintoinen kirjoitus.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve! Miten tuolla Juhala (Joonalla) on taipumusta uskoa kaikki huhut saamelaiskäräjien mielivallasta. No tämä nyt oli vähän muunnettu lainaus Jaskan ylempänä olevasta tekstistä. Valitettavasti Juhan kirjoitus ei ole huhua. Ei voi olla niin lukuhäiriöinen etteikö siitä ymmärrä kuinka väärin on toimittu, kun suomessa on määritelty kenellä on äänestysoikeus saamelaiskäräjävaaleissa ja ketkä kuuluvat suomen alkuperäiskansaan.
Kun on toimittu väärin, eikä asioita ole korjattu. Asioiden tullessa julki on, seli selitelty.
Yksi seliseli on kun 1800 luvulla vaelsi alemmaksi lappiin porosaamelaisia, heidän jälkeläisiään ei ole hyväksytty sk äänestysluetteloon, vaikka heidän kaikki kriteerit täyttyvät, jotta he olisivat äänestysoikeutettuja( he kun asuvat saamelaisalueen ulkopuolella, mutta lapissa). Kun taas puolestaan ne jotka olivat olivat 1960 luvun saamelaistutkimuksessa mukana, heidän jälkeläisten asuinpaikallaan ei ole merkitystä. Vaikka asuisivat Honolulussa, he ovat äänestyskelpoisia. Johan tälle nauravat kylän variksekkin. Kraak, kraak. Anteeksi vain.
Annetaan vielä harhaan johtavaa tietoa joo kemissä saakka käytiin haastattelemassa saamelaistutkimukseen. Samalla herralla on varmasti ollut tietoa Juhan esittämille asioille, miksi hän ei ole tuonut asioita julki, vaan sortuu vääristelyyn.
Vahva epäilyksen varjo on langennut saamelaismääritelmän laatijoiden, ylläpitäjien ja vielä kannattajienki ylle.

Jaakko Häkkinen

Huomaa Joonan tutkimuskysymys:
"Keitä tulisi pitää henkilöinä, jotka polveutuvat alueen alkuperäisestä väestöstä?"

Tämä ei liity kiinteästi sen paremmin saamelaisiin kuin alkuperäiskansaankaan, vaan alkuperäisihmisiin. Siitä paistaa läpi Joonan näkemys, että alkuperäisihmisten jälkeläisten pitäisi saada kuulua alkuperäiskansaan. Kuitenkaan suomalaistuneet saamelaiset eivät voi olla saamelaisia, he ovat suomalaisia.

Sellaiset tapaukset, joissa saman perheen lapsista osa on hyväksytty vaaliluetteloon ja osa ei, vaikuttavat kyllä mielivaltaisilta päätöksiltä. Mutta tiedämmekö hylkäysperusteita? Vaikea on arvioida asiaa ellei niitä tiedetä.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Kiitos Jaska. Joona tuo kyllä moninaisia asioita esille. Myös monia ongelmakohtia. mm. miten saamelaismääritelmää on toteutettu. Joskus on mennyt myös arvauksen puolelle voidaanko henkilöä pitää saamelaisena vai ei. Ei niin kovin vakuuttavaa ole ollut saamelaistutkimus. Eikä sitä edes tarkoitettu määrittelemään alkuperäiskansaa. Kuitenkin kun tutkimus on alkuperäiskansan perustana. se murentaa jo lähtökohdan.
Katsotaan nyt mitä syksy tuo tullessaan, tuleeko kenties jotain muutosehdotuksia saamelaismäärittelyyn.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Vielä vähän edelliseen.
Raitiosaamelaisilla tai heidän jälkeläisillään on kieliperusteinen oikeus saamelaiskäräjien äänestyslukuun. Näin ollen heidän vuokseen ei ole tarvetta lakimuutokseen saamelaismääritelmästä. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ei vain ole hyväksynyt heitä. Tärkeimpänä hylkäämisperusteena, kun he eivät ole olleet mukana falskissa saamelaistutkimuksessa.
Jos joku vielä kuvittelee että ns raitiosaamelaiset olisivat jokin erillinen saamelaisryhmä, niin näin ei ole, vaan he ovat samoja saamelaissukuja mitä tänäpäivänä on saamelaiskäräjien äänestysluettelossa. He vain ovat jossain vaiheessa muuttaneet saamelaisalueelta. Mutta se ei ole peruste heidän hylkäämiseen. Saamelaiskäräjien tulisi oikaista vääryys ja hyväksyä heidät.
Valitettavasti, kuten ylempää teksteistä voidaan lukea löytyy myös muita, jotka vastustavat saamelaisten tasapuolista kohtelua.

Jaakko Häkkinen

Ovatko nämä raitiosaamelaiset itse nyt siis ensikieleltään saamelaisia vai saamelaisten jälkeläisiä? Ovatko he Suomen kansalaisia?

Jos raitiosaamelaiset olisivat mukana saamelaisessa verkostossa, heidät varmaankin hyväksyttäisiin, eikö?

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve Jaska. Hyvä että otat tärkeitä asioita esille.
Ensiksi. Kieliasiaan voit etsiä vastauksia aikaisemmista teksteistäni, voit vaikka aloittaa 10.8 tekstistäni. Kertaus on opintojen äiti niinhän ruukataan sanoa.
Luettuasi tekstini ja lähteeni voitkin jo varmaan arvella kansalaisuudenkin.
Kolmas kysymyksesi onkin tositärkeä.
Millainen se olisikaan saamelaisverkosto, jos saamelaiskäräjät olisi lähtenyt jo alunalkaen kaikkia saamelaisia yhdistävälle tielle eikä hajoita ja hallitse tielle.
Se että Pekka Sammallahti ajaa ryhmäidefikaatiota ei suinkaan paranna tilannetta. Ryhmäidefikaatio on vaarallinen ase väärissä käsissä. Eikä se ole saamelaiskäräjien käsissä herättänyt kovinkaan luottamusta.
Myös Joonalla on esimerkki tästä sivulla 14/22 linkittämässäni tekstissä. Vaalilautakunnan näkemys poikkesi saamelaiskäräjien yleiskokouksen päätöksestä. (pöytäkirjanote 17.4.2007). Pienessä ryhmässä työskentelevä vaalilautakunta altistuu ryhmäidefikaatiossaan helposti mielivaltaa.
Kun vielä palataan jo niin monesti esittämääni saamelaismääritelmään ja miten se on tehty:
Karl Niculinin poika Erkki täydensi isänsä tutkielmaa lisäämällä sinne henkilöitä, joiden nimet oli saanut toisenkäden tietoina( eli juoruina)Joona13/22
Erkki Nicul toteaa, että haastattelijat olisi tullut kouluttaa tehtäväänsä paremmin. Ja että joissain tapauksissa saamenkielen taito jouduttiin arvaamaan. Joona 13/22
Nyt kysyn Jaska sulta. Perustuuko yleensäkkin työsi arvauksista, juoruista sekä vajavaisesti työtehtäväänsä koulutetuista työntekijöistä?

Käyttäjän PekkaSammallahti kuva
Pekka Sammallahti

Tiedän haastattelujen ulottuneen Kemin seudulle, koska olin itse niitä seuraamassa 60-luvun alussa. Muut, esim. Nils-Henrik Valkeapää, voivat kertoa lisää Muonion haastatteluista. Täytyy myös huomauttaa, että haastattelijat eivät toimineet pelkästään omien arvelujensa varassa vaan sen tiedon, jota saamelaisilla oli omasta kansastaan tuohon aikaan. Myös Norjan puolelta, esim. Nuorttanaste-lehden reportaaseista 60-luvulta, on tietoja, keitä pidettiin tuolloin saamelaisina esim. Enontekiöllä.

Tässä on koko ajan kaksi näkemystä vastakkain, toisaalta rasistinen, jonka mukaan kansanryhmä määritellään perinnöllisten ominaisuuksien perusteella, ja toisaalta etninen, jonka mukaan kansanryhmä määritellään yhteisöllisesti. Näillä tavoilla määriteltynä kansanryhmät kyllä limittyvät, mutta eivät ole identtiset. ILOC169 kuitenkin perustuu yksinomaan yhteisölliseen määritelmään ja ryhmän itseidentifikaatioon. Yksilö voi kieltäytyä kansanryhmän jäsenyydestä tietyin edellytyksin, mutta ei voi pakottaa kansanryhmää hyväksymään itseään jäseneksi.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Kiitos Pekka! Esittämäsi asiat eivät kyllä vastaa päivällä esittämiini asioihin. Niinkuin voimme lukea Joonan tekstistä Niculienki mielestä tutkimuksessa oli selkeitä puutteita. Eikä sitä tarkoitettu määrittelemään alkuperäiskansaa. Johon sitä on kuitenkin käytetty.
Ne henkilöt jotka arvauksen,toisenkäden tietoina tai vajavaisen koulutuksen vuoksi sattuivat saamaan saamelaisstatuksen, ovat tänäpäivänä Eu:n ainoaa alkuperäiskansaa. Puolestaan ne saamelaiset jotka jäivät jostain syystä tämän arveluttavan tutkimuksen ulkopuolelle eivät ole alkuperäiskansaa. Tässä ei nyt ole kohdeltu kaikkia saamelaisia tasa-arvoisesti.
Vai meinaa Pekkakin että arvaamalla niinpä niin. Niinhän se teki kaimasi Pekka Aikiokin. Kuten hän itse kertoi viime syksyn Inarin seminaarissa. "Jos haastateltava epäröi, merkkasin hänet saamelaiseksi"

Jaakko Häkkinen

Arto Enojärvi:
"Nyt kysyn Jaska sulta. Perustuuko yleensäkkin työsi arvauksista, juoruista sekä vajavaisesti työtehtäväänsä koulutetuista työntekijöistä?"

Omituinen kysymys – "yleensäkin työni" perustuu omiin tutkimuksiini. Tämän harrastukseni kohdalla puolestaan perustan näkemykseni asiantuntijoiden argumentointiin ja argumenttien arviointiin. Joonan kohdalla on syytä muistaa, että hän on tulkinnut määritelmän virheellisesti yksilön identifikaatiota korostavaksi, minkä Sammallahti osoittaa muistiossaan.

Arto Enojärvi:
"lapsillensa Manta ei saamea opettanut."

Voisiko siis olla niin, että Mantat lapset tästä syystä kokivat olevansa suomalaisia silloin kun tutkimuksia tehtiin? Onko joku vakuuttanut, että he kokivat tuolloin olevansa saamelaisia?

Arto Enojärvi:
"Puolestaan ne saamelaiset jotka jäivät jostain syystä tämän arveluttavan tutkimuksen ulkopuolelle eivät ole alkuperäiskansaa."

Minusta on syytä suhtautua epäillen siihen, ettei eräiden saamelaisiksi katsomiesi henkilöiden saamelaisuus ole noussut esiin vuosikymmeniä sitten, vaikka saamelaisia on tuolloin jäljitetty sekä viidakkorummun avulla että julkisessa mediassa. Tämä viittaa vahvasti siihen, että kyse voi monen kohdalla olla uusidentiteetistä – aivan kuten niillä parillatuhannella uuslappalaisella, jotka 1990-luvulla yhtäkkiä muuttuivat suomalaisista saamelaisiksi, hakeutuivat saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ja tulivat hylätyiksi.

Arto Enojärvi:
"Jos haastateltava epäröi, merkkasin hänet saamelaiseksi"

Tämähän vain osoittaa, ettei saamelaisia ole voinut jäädä ulkopuolelle!

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve! Nyt kyllä Jaska huijaat itseäsi. Katoppa nyt vielä Joonan tekstiä. Siellä on nimenomaan lähteinä Niculien tekstit.
Nicul 1968 s8 Erkki turvautuu toisenkäden (huhu)tietoihin.Myös arvausta käytettiin määriteltäessä saamelaisuutta.
Nicul 1968 s6 Erkki toteaa koulutuksen puutteet haastattelijoilla. (Tästä on oiva esimerkki miten Pekka Aikio suoritti tehtäväänsä arvaamalla.)
Nicul 1968 s12 Erkki toteaa, ettei hän edes yrittänyt selvittää niiden henkilöiden lukumäärää jotka täyttivät saamelaiskriteerit, mutta asuivat muualla kuin Pohjois-lapissa.
Vaalilautakunta määrittää toisin miten oli päätetty yleisessä saamelaiskäräjien kokouksessa. Pöytäkirjanote 14/22
Näihin Joona ei ole koskenut mitenkään, vaan tuo ne esiin tekstissään lähteineen, josta asiat voi tarkistaa jos ei luota Joonaan.
Uskon kyllä vahvasti, että suurinosa lukijoista kyllä näkee ettei saamelaismääritelmässä ole toimittu oikein.
Mutta jos Jaska et usko Joonaan ja varsinkaan Niculien omaan kertomaan, millaisia puutteita saamelaistutkimuksessa oli. Se nyt on sinun asia.

Jaakko Häkkinen

Arto, puhut nyt eri asiasta kuin minä.
Ole hyvä ja perustele, miten ja missä olen huijannut. Minusta alkaa näyttää, että sinulla on vaikeuksia ymmärtää mitä sinulle sanotaan, ja siksi esität perusteettomia syytteitä. Yritäpä pysyä asialinjalla!

Käyttäjän PekkaSammallahti kuva
Pekka Sammallahti

On harhaa väittää, että saamelaisvaltuuskunnan ja sittemmin saamelaiskäräjien vaaliluettelo perustuisi Erkki Nickulin graduun. Tämä pitäisi kyllä viimein käsittää, ja myös se, mitä gradussa sanotaan ja mitä ei, siitäkin kun esiintyy aivan päättömiä väitteitä.

Nickulin gradu oli tilastotieteellinen opinnäyte, jonka perustana olivat eri aikoina saamelaisväestöä - sikaisemmin lappalaisväestöksi kutsuttua - koskeville selvityksille perustuva aineisto. Selvityksissä siirryttiin 1900-luvulla elinkeinoryhmän sijasta nimenomaan etnisen ryhmän selvittämiseen. Tosin voidaan todeta, että v. 1875 lappalaisiksi viranomaisluetteloissa merkityt henkilöt olivat etnisiä saamelaisia, ja ne muodostivat lähtökohdan saamelaisväestön selvityksille.

Professori Veli-Pekka Lehtolan kirjoitus Kalevassa taannoin kertoi, minkälaisia selvityksiä saamelaiskäräjien vaaliluettelon taustalla on. Ja kuten Jaakko Häkkinenkin toteaa, 90-luvun alkuun asti saamelaisia etsittiin kissojen ja koirien kanssa ja kehotettiin lappalaistaustaisiakin hakeutumaan vaaliluetteloon. Saamelaisiksi identifioituvia ei kuitenkaan juuri löytynyt vaaliluettelossa jo olevien lisäksi.

Tilanne muuttui sitten ns. uuslappalaisliikkeen myötä, jossa saamelaisia pidettiin - ja yhä pidetään - maahanmuuttajina ja luotiin uusi kansanryhmä, lappalaiset, niistä ihmisistä, jotka eivät kuuluneet saamelaisväestöön ja joiden esivanhemmista joku oli harjoittanut menneisyydessä lappalaiselinkeinoja. Nämä uulappalaiset katsoivat olevansa alkuperäiskansa, vaikka alkuperäiskansakriteerit eivät heihin soveltuneetkaan.

Loppujen lopuksi se, että jos joku ei hyväksy saamelaisten käsitystä omasta etnisestä ryhmästään, se on vain merkki siitä, että hän ei kuulu heidän kanssaan samaan etniseen ryhmään vaan pyrkii ainoastaan omimaan heidän kansallisuusnimityksensä.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve! No mitäs net kaverit hermoilee.
Eikös olekki jännää. Tämähän onkuin aarteen etsintää,pienillä vinkeillä eteenpäin.
Mutta asiaa. Tiäkkö Jaska mitä? Monta viikkoa on purettu tätä saamelaismääritelmän korttitaloa. Mie olen jo parikertaa aikonu luovuttaa. Mutta Jaska on minua kannustanut jatkamaan purkutyötä. Pakko on kyllä myöntää, kyllä Pekastakin on ollut apua. Jaskaki jo kavoitti päämäärän. Mutta älä huoli, saamelaismääritelmän korttitalo on purettu ja nyt seistään pohjalla. Viimeinkin.
Oi voi, pahalta näyttää. Ei tällaisille pohjille olis pitänyt rakentaa, ketäs tunareita täälä on käyny. Pohja on ihan rosoinen ja vielä liian pienikin. Kuule Jaska, kyllä meidän täytyy tasoittaa ja laajentaa pohjaa. Tai kuuleppa, kyllä met hankima uudet pohjat. Pekka vinkkaisi, että Kalevan laulumailla olisi tietäjä, jolta saataisiin loitsusanat uusille pohjille tänne pimeään Pohjolaan.
Sitten kun meillä on hyvät pohjat, ei tehdäkkään korttitaloa, vaan se tehdäänkin Lego-palikoista. Sitä on tarvittaessa helppo korjata.
Kuinka net menivätkään tekemään tuollaista korttitaloa, joka ei kestä vähäistäkään puhallusta ja viimeaikoina on puhaltanut.
Kun Jaska hakee uudet pohjat, sillävälin Pekka keittää sopan. Pekka on hyvä hämmentäjä.
PS. Kuule Pekka! Sinun tulee valistaa saamelaiskäräjiä paremmin. Etteivät he enää vetoa Pohjoismaiden saamelaisneuvoston suomen osaston 1960 luvulla tehettämään saamelaistutkimukseen, jonka ohjasi Karl Nickul. Ja tämän vuoksi hylkää uusia hakijoita saamelaiskäräjien äänestyslukuun.
Valista myös pitkäaikaista saamelaiskäräjien vaalilautakunnan puheenjohtajaa Nils-Henrik Valkeapäätä, jottei enää vetoa tähän tutkimukseen kunkinastelee norjan saamelaisten kanssa suomen saamelaismääritelmästä.
Kyllä se vain oli Pekallekkin tärkeää kertoa kuinka käytiin Kemissä saakka, kun tehtiin saamelaistutkimusta, hyvä ettei tarvinnut käydä Helsingissä. Nils-Henrikin ei sentään tarvinnut käydä kuin Muoniossa naapurikunnan sukulaisia haastattelemassa.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Kattokaa nyt! propakantaa pukkaa, mistä sitä riittää? Voin kyllä sanoa ettei mulla ole osaa eikä arpaa tähän.
Kohta elää koko Lappi harhassa!

http://www.lapinkansa.fi/Mielipide/1194839917601/a...

Jaakko Häkkinen

Arto, sinun vuoksesi minun täytynee vääntää vielä tulevaisuudessa uusi kirjoitus: rautalankaa tuota Joonan tutkimusta koskien. Joonahan sympatisoi ns. uuslappalaisia, eli niitä, jotka polveutuvat verolappalaisista (kuten minä ja tuhannet muutkin etniset suomalaiset) ja joilla ei mitään saamelaisidentiteettiä ole elinaikanaan ollutkaan eikä tule koskaan olemaankaan, vaikka kiusallaan kokeilivatkin päästä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 90-luvulla. Samaa koskevat myös nuo Lapin Kansan kannanotot.

Olisit vain keskittynyt niihin muutamiin oikeisiin statuksettomiin saamelaisiin - siinä on ryhmä, jonka suhteen rajanvedon voisi edes vakavissaan yrittää riitauttaa. Sinun kannattaisi ehkä lukea uudelleen ajatuksella kirjoituksistani, miksi uuslappalaisten saamelaisuudesta keskusteleminen on täysin perusteetonta ja miten erilaisia ryhmiä tässä saamelaisuuden liepeillä pyörii.

Käyttäjän PekkaSammallahti kuva
Pekka Sammallahti

J. Joonan Lakimies-lehdessä ollutta kirjoitusta voisi ruotia pitkästikin. Siinä sotketaan asioita pahan kerran, ja ILOC169:n tulkinta on mielivaltainen ja täysin hakoteillä. Ilmeisesti pyrkimyksenä on ollut vain hämmentää soppaa ja kirjoittaa propagandaa tieteen valekaavussa. LK:n pääkirjoitus on samassa seurassa. Niihin uskoo se, joka haluaa uskoa ja sulkea silmänsä tosiasioilta. Kriittinen lukija ei usko, jos vähänkin tuntee asiaa ja tietää, mitä kansainvälisissä asiakirjoissa todella on kirjoitettu.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve Jaska! Kiitos, olen aivan ylpeä itsestäni.
Hyvä on Jaska. Palataan alkutekijöihin ja lempiaiheeseeni, eli raitiosaamelaisiin. Kun kerran Joonan esittämät asiat eivät sulle kelpaa. Katotaan hiukkasen "ei värittynyttä" lähdettä. Eli ystävämme Pekan muistiota. Kohta 2.1.5 Assimiloitumisprosessin luonne.
Pekka kertoo kuinka 1700 luvulla levittäytyy Ruotsin Jukkasjärven alueelta porosaamelaisia Kittilä-Sodankylä akselille saamelaisalueen alapuolelle.(Nämä saamelaiset tulivat ensin Muonioon, josta osa jatkoi myöhemmässä vaiheessa itään.) Pekka kertoo myös kuinka poikkeava tämä saamelaisryhmä oli, kun he pystyivät pitämään kiinni saamenkielestään aina 1900 luvulle saakka. (Tämän kielen säilymisasian olen kertonut jo useammankin kerran, niin että se on kyllä tiedossa.)
Mutta sitä Pekka ei tiedä tai halua kertoa, että 1800 luvulla jutaavien saamelaisten tulo kasvoi, niin että 1800 luvun puolivälin tienoilla Muonio-Kittilä-Kolari-Pajala väliin jäävälle metsäseudulle syntyi huomattava saamelaisyhteisö. Nimenomaan tämän yhteisön vuoksi kieli säilyi 1900 luvulle. Tämän asian Pekka ohittaa. Mutta ottaa vastaavasti esiin Sompion tilanteen joka on lähes vastaava.
Tämä on kyllä selityksen paikka Pekka.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

http://www.muonio.fi/media/a-hallinto/projektit/ve... Tämä saamelaisjoukko puuttuu Pekan muistiosta ja se on paha, paha moka

Käyttäjän PekkaSammallahti kuva
Pekka Sammallahti

Kyllä näitä raitiolappalaisia on käsitelty eri yhteyksissä, mutta koska he muuttivat pois alkuperäisiltä alueiltaan ja sulautuivat suomalaisiin muualla paitsi Vuotson seudulle, heidän jälkeläisensä ovat eri asemassa kuin saamelaisalueella pysyneiden. Raitioita meni Kuusamoon jo 1700-luvulla ja 1800-luvulla etelässä Narkaukseen ja Tervolaan saakka, mutta heitä ei voi kutsua näiden alueiden alkuperäisväestöksi. Myöhäiset tiedot näiden seutujen lappalaisista koskevat nimenomaan raitioita ja heidän jälkeläisiään.

Jaakko Häkkinen

Arto, ei kukaan kiistä sitä, että noiden muoniolaisten vanhemmat ja isovanhemmat saattoivat osata saamea. Mutta millä perusteella kuvittelet, että he itse olisivat pitäneet itseään saamelaisina vain siksi, että aiemmat sukupolvet osasivat saamea?

Muonion suomenkielistyneet saamelaisten jälkeläiset elivät suomalaisten keskuudessa ja luultavasti pitivät itseäänkin suomalaisina (vai onko sinulla vastakkaista todistusta?), eivätkä he näin eroa vaikkapa Sodankylän suomenkielistyneistä saamelaisten jälkeläisistä.

Sen sijaan saamelaisalueella suomenkielistyneetkin saamelaisten jälkeläiset saattoivat pitää itseään saamelaisina, koska he elivät saamelaisten keskuudessa ja olivat sukulaisuussuhteissa saamenkielisiin.

Aito itseidentifikaatio (erotukseksi uuslappalaisten eduntavoitteluidentifikaatiosta) edellyttää yhteisöä, jota vasten yksilö identiteettiään rakentaa ja peilaa. Siksi AITO saamelaiseksi identifioituminen riippuu suuressa määrin saamelaiseen verkostoon kuulumisesta.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Palataanpa astialle myöhemmin, on aika lähteä syyslomalle! Jaska sulla nyt on kumman paljon luultavasti ja saattoivat, kenties arvelet? Pekka nyt taas siirtyy muille maille kun oli puhen Muonion-Kittilän- Kolari ja Pajalan välisestä alueesta. Kaivetaan syysloman jälkeen Pekan muistiota lisää. Kotitehtävä Jaskalle. Mistä nämä suurimmat pororaitiot saivat elantonsa kesäisin ja talvisin aina 1800 luvun lopulle saakka?

Jaakko Häkkinen

Arto, viet koko ajan keskustelua sivuraiteelle. Ellet voi todistaa, että saamenkielisten jälkeläiset Muoniossa kokivat/kokevat olevansa saamelaisia (eivätkä silti jostain syystä hakeutuneet saamelaiskäräjien vaaliluetteloon; mikseivät?), niin miksi heitä pitäisi pitää saamelaisina?

Siinä on koko kysymyksen ydin.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Voin vain kauhistella, että joku voi kadottaa kokonaisen saamelaisyhteisön, vai kertooko Pekka muistiossaan 1850 luvulla parhaissa voimissaan olevasta saamelaisyhteisöstä Muonio-Kittilä-Kolari-Pajala välisellä metsäalueella?(katso ja vertaa, linkistä yllä, muonio.fi Vellikaara Vettaisia...sivulta 22-eteenpäin). Hän ken löytää tämän saamelaisen yhteisön Pekan muistiosta, kertokoon sen meille kaikille.
Päinvastoin Pekka kertoo, että tällä mainitsemallani alueella ei enää asustanut saamenkielistä väestöä (muistio s.10 kohta 2.1.4)ja että poronhoitokin oli navettatöiden sivuansio(muistio s.8 kohta 2.1.2). Aivan päinvastaista kertoo E. Nervander kirjassaan, kun hän vieraili 1900 luvun alussa Suikin perheen kodassa Kolarin metsäseudulla( lue Vellik. Vettaisia linkistä s36-38).
Minun kauhistusta ei suinkaan vähennä se, että Jaska sulkee silmänsä tältä Pekan levittämältä vääristelevältä tiedolta. Vaan Jaska pyrkii johdattamaan huomion muihin seikkoihin.
Tässä on meillä kaksi "hyvää" saamen "asiantuntiaa".
Jos olis minun määräysvallassa, niin häpeäpaaluun joutaisivat molemmat. Toinen asiantuntija aseman väärinkäytöksestä ja toinen ymmärtämättömyydestä.

Jaakko Häkkinen

"Päinvastoin Pekka kertoo, että tällä mainitsemallani alueella ei enää asustanut saamenkielistä väestöä (muistio s.10 kohta 2.1.4)ja että poronhoitokin oli navettatöiden sivuansio(muistio s.8 kohta 2.1.2). Aivan päinvastaista kertoo E. Nervander kirjassaan, kun hän vieraili 1900 luvun alussa Suikin perheen kodassa Kolarin metsäseudulla( lue Vellik. Vettaisia linkistä s36-38)."

Arto hyvä, Pekka on toki jo iäkäs, muttei hän sentään niin vanha ole, että olisi ehtinyt kartoittaa saamelaisia jo sata vuotta sitten. 1900-luvun alusta saamelaisselvityksiin ehti kulua 2-3 sukupolvea, joiden aikana kieli ja identiteetti on ehtinyt vaihtua. Tajuat kai tämän?

Kysyn uudestaan, kun sinulla näkyy olevan ymmärrysvaikeuksia:
Onko sinulla todisteita siitä, että muoniolaiset, joiden iso-/esivanhemmat vielä puhuivat saamea, kokivat 1960-luvulla olevansa saamelaisia? Jos kokivat, miksei heitä hakeutunut saamelaiskäräjien vaaliluetteloon? Jos hakeutui mutta heitä ei hyväksytty, voidaan ryhtyä peräämään oikeudenmukaista kohtelua.

Sinä tässä joutaisit häpeäpaaluun kyvyttömyydestä ymmärtää suomenkielistä tekstiä ja perättömistä syytöksistä. Jalkapuukin kelpaisi! :-)

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve Jaska! Palaamme myöhemmin jalkarauta asiaan. Kun kerran lupasin kommentoida Pekan muistiota, mitä hän on sanonut tai jättänyt sanomatta. Ehkäpä muitakin lukijoita kiinnostaa.
Se ettei Pekka kerro esittämästäni saamelaisyhteisöstä ei ole perätön, sen kyllä voit itsekkin todeta lukemalla antamistani linkeistä.
Kunkerran olet niin kiinnostunut, niin kerron lisää tästä yhteisösta.
lopuksi vielä todetaan mitä tästä seuraa kun Pekka ei ole "huomannut" tämän yhteisön olemassa oloa.
Jaska, olet varmaankin jo oivaltanut, ettei kertomallani saamelaisyhteisöllä ole kulttuuriset suhteet pohjoiseen vaan länteen ruotsiin. Lähinnä sen vuoksi, että sieltä nämä suvut ovat saapuneetkin, muutamaa poikkeutta lukuunottamatta.
Tänäpäivänä kivenheiton päässä Muonion kirkolta länteen sijaitsee Muonio sameby (ruotsi,Pajala) jossa poronhoitoon on saamelaisilla yksinoikeus (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). tämän samebyn perussaamelaiset ovat samat, kuin mitkä ovat Muonion ja Kolarin saamelaiset suomen puolella.
Vilkaiskaamme mitä saamelaissukuja ja milloin he tulivat Muonio- Kolari alueelle suomeen:

Saamelaissuvut ja mistä ne tulivat Muonio- Kolari alueelle
Suikki(ruotsi Jukkasjärvi/Pajala suomeen 1700l lopulla
Sarri (ruotsi Jukkasjärvi/Pajala suomeen 1700 luvun lopulla
Pokka (ruotsi Pajala 1700 luvun lopulla suomeen
1800l puolivälintietämillä asuneita saamelaisperheitä Muonio-Kolari alueella:
Vasara ( Enontekiö, Suonttavaara, myös lähisukua ruotsin Pajalassa)
Kitti (Peltojärvi suomi, myös Pajala ruotsi)
Nutti (karesuvanto ruotsi)
Vettainen (Gällivaara ruotsi)
Unga (Pessinki Ruotsi)
Jaukka (Kolarilainen vanha metsäsaamelainen suku)
Palokka (Pessinki ruotsi)
Junkka (Pajala ruotsi)
riimi (Karesuvanto ruotsi)
Koffelo (Pajala ruotsi)
Sieppi (Muonio, talonpoikaissuku joka saamelaistui 1800 luvulla Muoniossa)
Sitten oli vielä liuta yksittäisiä alueelle tulleita naispuolen edustajia (joillakin lapsia mukana): Marakat(ruotsi), Labba(ruotsi), Kitti(Peltojärvi), Kalsok(ruotsi), Tomma(ruotsi),Nyman(ruotsi), Aslak(norja)
Tästä voi puuttua jotain, mutta enin on kuitenkin mukana. !850 luvulla suurimpana saamelaissukuna tällä alueella oli Suikki ja sitten Vasara, molemmista jo useita perheitä alueella.
Tästä voimme todeta miten saamelaisalue laajeni ruotsin saamelaisalueelta Muonio-Kolari- Kittilä alueelle. Etninen raja oli jyrkkä alueella ennestään olleihin talonpoikiin. Aivan kuten Pekan mainitsemassa Sompiossakin. Tämä suomen saamelaisjoukko oli samaa yhteisöä ruotsin saamelaisyhteisön kanssa. Yhteiseloa on jatkettu näihin päiviin saakka.
Palataanpa Pekan muistioon. Pekan mielestä ruotsin saamelaiskäräjien vaaliluetteloon on mahdollisesti ilmoittautunut huijareita suomesta. Miksi Pekka ei kerro näiden mahdollisien huijareiden taustoista mitään?(hutkii muttei tutki, outoa tekstiä, kun kyseessä on asiantuntia lausunto). Syy on yksinkertainen. Sillä nämä hakeutujat ovat kertomani yhteisön edustajia( en ole kuullut muista hakeutuneista suomesta). Jos Pekka olisi kertonut näiden henkilöiden taustat, olisi heti paljastunut kiusallisesti heidän saamelaistaustat. Koko saamelaisyhteisö olisi voinut paljastua.

Jaakko Häkkinen

Arto, kiitos tarinasta, mutta puhut edelleen asian ohi. Kysyn edelleen: todistatko, että (1) noiden saamelaisten jälkeläiset kokivat 60-luvulla olevansa saamelaisia ja (2) halusivat Suomen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon?

Se olisi lähtökohta keskustelulle siitä, onko saamelaiskäräjät toiminut jotenkin omia kriteerejään vastaan.

Ei tuollainen 1800-luvun tilanteen esiintuominen vastaa kysymykseeni mitenkään. Minäkin voisin vyöryttää esiin sukututkimuksen tuloksia, joiden perusteella osa äitini lounaisen Sodankylän alueen isovanhemmista tai vähintään iso-isovanhemmista saattoi vielä osata saamea. Mutta mitä sitten? Tiedän, että 1960-luvulla perheen identiteetti oli täysin SUOMALAINEN.

Huomaathan, että 1800-luvun tilanteella et voi perustella tai todistella mitään 1960-luvun tilanteesta.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve Jaska ja muut lukijat!
Olen kauhean hämmästynyt tuosta vähättelevästä asenteesta.
Mikä on tämän kaiken tarkoitus?
Saamenkielen häviämispelosta ei voi olla kyse (Nimittäin jos esittämäni ns raitiosaamelaiset pääsevät mukaan sk äänestyslukuun.Lisää kieliasiaa loppuosassa).
Nämä raitiosaamelaiset eivät ole esittäneet mitään maahan liittyviä tai muita "rahallisia" vaatimuksia, jolloin tämä joukko ei ole eikä tule kenenkään mahdollisille osingoille jos joku taho sitä pelkää. tämä joukkohan on myös saamelaisalueen ulkopuolella.
Monta viikkoa olen ensin esittänyt monenlaista dokumenttia, että yleensä tämä joukko on olemassa. Monta viikkoa tolkutin, että puhun sellaisista, joilla on suomen saamelaiskäräjien ehdot äänestyslukuun täyttyvät. kun tämä asia viimein alkaa mennä perille. keksitään lisää ehtoja: Pitää asua saamelaisalueella, pitää olla saamelaiskulttuurissa sisälla,pitää todistaa että 60 luvulla ihmiset ajattelivat olevansa saamelaisia, olisi pitänyt olla mukana saamelaiskyselyssä, mitä vielä? Sekään ei kyllä auta asiaa, että tämä vähättely tulee niinkin korkealta taholta kuin Asiantuntialausunnon antajalta Professori emeritus Pekka Sammallahdelta.
Jos mennään 1950-60 luvulle saamelaisuus ei elänyt kukoistuskausiaan. Vuotson alueella Sompiossakin, vaikka onkin saamelaisaluetta, monet vanhemmat heittivät puhumasta saamea lapsilleen, kuin myös kävi Enontekiöllä ja inarissa. Tästä kirjoittelin Mika Laitin (Inari) kanssa Jaskan aikaisemmassa osiossa. Hänen isänsä ei opettanut lapsilleen saamea, vaikka onkin saamelaisuuden kehdosta inarijokivarresta norjan rajalta.( Mika ja sisaret ovat sentään vielä nuorta polvea).
saamelaiskäräjien pitkäikainen puheenjohtaja Pekka aikio, ei ole oppinut saamea äidinkielenään, niinkuin ei monet monet muutkaan 50-60 luvulla syntyneet saamelaiset vaikka asuivat keskellä saamelaisaluetta.
- Jos sattui niin ettei 1960 luvulla elämässä ollut tärkein asia, että pääsee äänestämään saamelaiskäräjävaaleissa. sen vuoksi jälkipolvet ovat menettäneet oikeudet saamelaisuuteen.
- Toisaalta, joku toinen joka sattui haastattelijan kohdalle 1960 luvulla, hänen jälkipolvilla on ikuisuus jäsennyys sk äänestysluetteloon, vaikka ei olisi elänyt saamelaiskulttuurissa, saatikka puhunut saamea 5-6 sukupolveen.
Tämä kaikki on liian sattumanvaraista. Pekka Sammallahti itsekkin toteaa muistiossaan(kohta2.3.1 sivu 22)että saamelaiskyselyssä voi olla aukkoja.
Tämä esittämäni ns raitiosaamelaiset täyttää vähintään samat saamelaismääritelmävaatimukset kuin ne, jotka nyt ovat saamelaiskäräjien vaaliluettelossa.
Ei kannate vähätellä myöskään sellaista seikkaa, nyt kun on kovasti pyrkimystä avittaa saamenkieliä uuteen nousuun. että on aivan eri motivaatio opiskella saamea jos on yleinen hyväksyntä saamelaisuudestaan. Ei myöskään oman kulttuurin ja omien juurien tuntemus ole väheksyttävä asia, kuin myöskään esille tuominen.
En muista tarkoin, mutta noin 80% suomen saamelaisista ei puhu saamea äidinkielenään.
- yhteenvetona vielä: On kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista asettaa esittelemälleni ns raitiosaamelaisille enemmän vaatimuksia kuin niille jotka ovat jo sk äänestysluvussa.
- raitiosaamelaisten kielensäilymisestä ja kulttuurista lähempänä nykyaikaa voit lukea 23.9 esittelemästäni linkistä( muonio.fi Vellik...). sivuilta 68-71, 74, 77, 79, 80.

Jaakko Häkkinen

Arto:
"Olen kauhean hämmästynyt tuosta vähättelevästä asenteesta.
Mikä on tämän kaiken tarkoitus?"

Ei ole tarkoitus vähätellä, vaan selvittää, täyttyvätkö kriteerit. Itseidentifikaatiota korostavat kaikki, vaikka se itsessään ei riitäkään; Pekka on perustellut erinomaisesti, että kyse on RYHMÄN itseidentifikaatiosta, ei yksilön.

Silti yksilön itseidentifikaatiota voidaan pitää minimiehtona; jos edes henkilö itse ei pidä tai ole pitänyt itseään saamelaisena, miksi sinä väität häntä saamelaiseksi? Miksi kuvittelet, että itseään ei-saamelaisena pitävällä olisi mitään mielenkiintoa saamelaiskäräjien äänioikeuteen?

Saamelaisuuden kriteeristä:
"Virallisesti Suomessa määritellään saamelaiseksi henkilö, joka ITSE PITÄÄ itseään saamelaisena, edellyttäen että"
- ja sitten seuraavat ne muut ehdot.

Sukuhistoria, jota olet ansiokkaasti esitellyt, ei vielä tee kenestäkään saamelaista.

Arto:
"En muista tarkoin, mutta noin 80% suomen saamelaisista ei puhu saamea äidinkielenään."

Sehän riippuu siitä, miten saamelainen määritellään (ja miten äidinkieli määritellään). Mikä on lähteesi?

Arto:
"Jos sattui niin ettei 1960 luvulla elämässä ollut tärkein asia, että pääsee äänestämään saamelaiskäräjävaaleissa. sen vuoksi jälkipolvet ovat menettäneet oikeudet saamelaisuuteen."

Jos ei 60-luvulla kokenut olevansa saamelainen, se on minusta aika perustavanlaatuinen syy olla laskematta henkilöä saamelaiseksi. Mikä oikeus sinulla on nimittää saamelaiseksi henkilö, joka ei koe sellainen olevansa?

Arto:
"yhteenvetona vielä: On kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista asettaa esittelemälleni ns raitiosaamelaisille enemmän vaatimuksia kuin niille jotka ovat jo sk äänestysluvussa."

Vaatimus on täysin sama, ja se alkaa itseidentifikaatiosta, jota seuraavat sekundaariset ehdot; ks. edellä.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

kiitos Jaska, vaikka tuo nyt olikin riman alitus.
Nyt on puitu saamelaismääritelmää moneltakin kantilta ja on kommentoitu Pekan muistiota. Kaikki nyt ei ole täydellistä, mutta ihmisiähän met vain olema.
En ole kiittämätön, joten kiitän ,että olen saanut olla mukana.

Jaakko Häkkinen

Rimanalitus?
Arto hyvä, en ymmärrä, mikset sinä ymmärrä, että puhut jatkuvasti ihan eri asiasta etkä lainkaan ymmärrä, mitä sinulle sanotaan.

Toimituksen poiminnat