Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Uuslappalaiset IV: luotettavin saamelaisuuskriteeri

Aiemmissa kirjoituksissani olen eritellyt, mitä ongelmia esitetyissä perusteluissa on. Nyt on aika siirtyä etsimään ratkaisua: millainen on luotettava ja oikeudenmukainen määrittelykriteeri saamelaisuudelle?

 Professori Pekka Sammallahti on äskettäin pätevästi perustellut eri kriteerien toimimattomuutta saamelaisuuden määrittelyssä ja korostanut, että uuslappalaismieliset tutkijat ovat tahattomasti tai tarkoituksella tulkinneet niitä virheellisesti yksilökeskeisesti, vaikka alkuperäiskansan kohdalla niistä puhutaan kansainvälisissä asiakirjoissa ryhmäkeskeisesti. Sammallahden Muistio saamelaismääritelmästä kannattaa jokaisen asiasta kiinnostuneen lukea: http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=doc_download&gi...

 Koska Sammallahden kirjoitus on pitkä ja perusteellinen, esitän tässä sen perustelut tiivistetysti ja kansantajuisesti – epäilemättä siitä tullaan kuitenkin ymmärtämään monta kohtaa väärin.

 

Miksei mikään määrittelykriteeri toimi yksilötasolla?

Sukujuuret kietoutuvat yhteen

 Kun kaksi kansaa asuu satoja vuosia naapureina, sekoittumista ei voi välttää. Matti Enbusken väitöstutkimus Vanhan Lapin valtamailla (2008) osoittaa havainnollisesti, kuinka suomalaiset ja saamelaiset suvut kietoutuvat yhteen. Suomen Lapista ei löytyne yhtäkään suomalaista, jolla ei olisi saamelaisia esivanhempia, eikä yhtäkään saamelaista, jolla ei olisi suomalaisia esivanhempia. Nämä kansat eivät siis sukupolveutumisensa osalta ole mitään erillisiä kokonaisuuksia vaan toisiinsa lomittuva, osin päällekkäinen verkosto.

 Tästä syystä sukujohto eli genealoginen periytyminen ei toimi etnisenä perusteluna. Kukaan ei kieltäne sitä, että ruotsalaiset, suomalaiset, saamelaiset, karjalaiset ja venäläiset ovat omia kansojaan eli etnoksiaan, mutta siitä huolimatta näihin kansoihin kuuluvilla naapurialueiden yksilöillä sukujuuret kietoutuvat yhteen. Polveutumisen avulla ei voida sanoa, kuka kuuluu mihinkin etnokseen.

 Ongelmaa ei myöskään voida ratkaista sillä, että nykyään elävälle henkilölle annettaisiin oikeus jokaisen esivanhempansa etnokseen – tämä johtaisi täysin järjenvastaiseen tilanteeseen, kun nykysuomalainen alkaisi vaatia oikeutta esimerkiksi saamelaisuuteen, ruotsalaisuuteen, karjalaisuuteen, venäläisyyteen, virolaisuuteen ja saksalaisuuteen.

 Etnos ei määrity sukujuurten perusteella. Sukujuurten perusteella ei myöskään voi erottaa kaikkia yhteen etnokseen kuuluvia kaikista toiseen etnokseen kuuluvista.

 

Lapin elinkeinot etnisenä perusteena

 Sammallahti ja myös Suomen saamelaisnuoret esittävät lausunnossaan (http://www.ssn.fi/2013/05/suomen-saamelaisnuorten-lausunto-saamelaismaaritelmasta/), että lapinveroa maksava esivanhempi ei automaattisesti ole ollut etninen saamelainen, vaikka viimeaikaisissa tutkimuksissa erheellisesti onkin näin mustavalkoisesti tulkittu. Onkin totta, että jo ennen kuin suomalainen uudisasutus virallisesti ylitti lapinrajan, jonkin verran suomalaisia asettui lapinkylien alueille ja tuli kirjatuiksi lapinveron maksajiksi

 Tällaisia tapauksia oli kuitenkin myös alueilla, jotka myöhemmin ovat olleet täysin saamelaisia ja jotka nykyään lasketaan saamelaisten kotiseutualueeksi, esimerkiksi Enontekiöllä (Enbuske, Matti 2008: Vanhan Lapin valtamailla). Myös iso osa Kemin lappia oli saamenkielistä ja etnisesti saamelaista vielä näiden satunnaisten suomalaisten saapumisen jälkeen. Tässä mielessä etninen saamelaisuus ei näyttäisi heikentyneen siitä, että se sulautti itseensä vähän suomalaisia.

 Olennaista aiheen kannalta on, että lapin elinkeinot ja niiden perusteella maksettu lapinvero eivät erota suomalaisia ja saamelaisia toisistaan yksilötasolla: etninen suomalainen saattoi olla lapinverolla ja etninen saamelainen saattoi olla tilallinen.

 

Kieli yksilön tasolla

 Kielikriteerikään ei toimi yksilötasolla, koska on vaikea luotettavasti arvioida, onko jokin kieli yksilön lapsuudessaan oppima äidinkieli vai myöhemmin opeteltu kieli. Lisäksi vähemmistökansat ovat laajasti kaksikielisiä, jolloin sekä oma kieli että enemmistökieli opitaan jo varhaislapsuudessa. Kielet ehkä rajoittuvat eri elämänalueille: suomea käytetään viranomaisten ja enemmistön kanssa, saamea omassa piirissä ja tiettyjen elinkeinojen piirissä.

 Esivanhempien saamenkielisyyden todistaminen on vielä vaikeampaa: lapinvero-status ei automaattisesti todista henkilön saamenkielisyydestä, eikä edes perimätieto henkilön saamen kielen taidosta kerro, oliko kyseessä äidinkieli vai myöhemmin opittu kieli. Etnisten suomalaistenkin tiedetään puhuneen saamea esim. poronhoidon piirissä.

 

Itseidentifikaation virhetulkinnat

 Moni asiaan kantaa ottanut tutkija ei ole ymmärtänyt, että alkuperäiskansojen kohdalla olennaisena asiana puhutaan etnisen ryhmän itseidentifikaatiosta, ei suinkaan yksilön itseidentifikaatiosta. Ei voida luotettavasti arvioida, kokeeko yksilö todella itsensä saamelaiseksi vai sanooko hän näin vain saavuttaakseen itselleen jotain etuja.

 On huomattava, että 1960-luvun alussa saamelaisneuvosto kartoitti kaikki itseään saamelaisina pitävät henkilöt saamelaisalueelta ja sen eteläpuolisilta alueilta. Nykyään oikeuttaan saamelaisuuteen peräävät  uuslappalaiset ja heidän vanhempansa eivät tuolloin kokeneet olevansa saamelaisia. Tällainen 1990-luvulla herännyt muka-saamelainen "uusidentiteetti" on hyvin epäilyttävä eikä vaikuta aidolta.

  

Etnisyyden ydin

 Edellä kävi ilmi, että sukujuurten, elinkeinojen, äidinkielen tai edes identiteetin perusteella ei voida luotettavasti arvioida nykyään elävän yksilön etnosta. Tarvitaan kriteeri, joka

     1) toimii yksilötasolla

     2) toimii nykyhetkessä

 Ainoa tällainen kriteeri on ryhmäidentifikaatio: ryhmä, jonka jäsenet pitävät itseään ja toisiaan saamelaisina, arvioi kunkin yksilön kuulumisen ryhmään. Ryhmäidentifikaatio perustuu kaksitasoiseen verkostoon:

     1) horisontaalinen taso – ryhmän jäsenet ovat tekemisissä ryhmän muiden jäsenten kanssa (ei välttämättä kaikkien)

     2) vertikaalinen taso – ryhmän jäsenten vanhemmat ja isovanhemmat olivat tekemisissä ryhmän muiden jäsenten vanhempien ja isovanhempien kanssa (ei välttämättä kaikkien).

 Saamelainen etnos on ryhmäverkosto, johon liittyy etninen jatkuvuus. Etnisyys voi rakentua monen eri tekijän varaan (saame äidinkielenä, lapinveroa maksavat esivanhemmat, saamelaisuus etnisenä identiteettinä), mutta yksikään näistä tekijöistä ei irrallisesti riitä tekemään nykyään elävästä henkilöstä etnistä saamelaista eikä välttämättä erottamaan häntä etnisestä suomalaisesta. Eri tekijät saavat arvonsa vain ryhmäverkoston kautta, kun saamelaisina itseään ja toisiaan pitävät ryhmän jäsenet jakavat äidinkielen, elinkeinot, esivanhemmat ja identiteetin.

 

Tuomio

 Uuslappalaiset tai statuksettomat saamelaiset (ryhmät eivät välttämättä ole täysin yhtenevät) eivät ole etnisiä saamelaisia, koska he eivät kuulu saamelaiseen ryhmäverkostoon eli etnokseen. Voisiko kuitenkin olla teoreettisesti mahdollista, että kaksi aivan erillistä ryhmäverkostoa – saamelaiset ja uuslappalaiset – kuuluisivatkin yhteen ja samaan etnokseen?

 Tätä voidaan arvioida toissijaisten kriteerien kautta:

     1) uuslappalaiset saattavat periytyä osin samoista lapinkylien asukkaista kuin saamelaiset

     2) uuslappalaiset saattavat harjoittaa osin samoja elinkeinoja kuin saamelaiset

     3) uuslappalaiset eivät puhu saamea äidinkielenään

     4) uuslappalaiset ovat keksineet saamelaisen identiteettinsä vasta 1990-luvulta alkaen

 Vain kaksi toissijaista kriteeriä täyttyy edes osittain; äidinkieli on eri ja uussaamelainen identiteetti on keinotekoinen. Kun siis uuslappalaisten kohdalla eivät täyty edes ne toissijaiset kriteerit, jotka saavat arvonsa vain ensisijaisen kriteerin eli saamelaisen ryhmäverkoston kautta, saati että täyttyisi ensisijainen kriteeri eli saamelaisten ryhmäidentifikaatio, voidaan sanoa, että uuslappalaisten erillinen ryhmäverkosto ei mitenkään voi kuulua saamelaiseen etnokseen.

 Uuslappalaiset eivät ole etnisiä saamelaisia. He ovat etnisiä suomalaisia.

 Erillinen sosiologinen tai psykologinen kysymyksensä on, miksi joukko etnisiä suomalaisia on halunnut alkaa väittää itseään saamelaisiksi 1990-luvulla vain siksi, että heidän kaukaiset esivanhempansa näyttävät olleen suurelta osin saamelaisia. Miksi muut Lapin etniset suomalaiset, joiden historia on aivan samanlainen, eivät ole lähteneet mukaan tähän liikehdintään? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Olipa perusteellinen, jopa raskaalta tuntuva kirjoitus, joka ylittää palstan rivilukijoiden - edustan tätä ryhmää - tason.

Tekstissä esiintyy käsite "uuslappalainen", mutta ei käsitettä "lappalainen", tai sitten olin lukiessani huolimaton. Voidaanko uus-etuliitettä käyttää, jos perustana oleva termi jää määrittelemättä?

"Lappalaisuus" on viime aikoina käsitetty epäkohteliaaksi nimitykseksi, ja sen sijaan pohjoisimman Suomen asukkaita on kutsuttu "lappilaisiksi". Kiinnostukseni asiaan herätti perussuomalaisten uusi puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, joka tv-haastattelussa määritteli itsensä "lappalaiseksi". Oli hilkulla, etten ryhtynyt syyttämään puoluesihteeriä jonkinlaiseksi itserasistiksi!

Jaakko Häkkinen

Hei Tuomo, selvittelin termejä sarjani ensimmäisessä kirjoituksessa:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/109086-saame...

Uuslappalaiset katsovat polveutuvansa niistä, jotka aikoinaan merkittiin elinkeinollisiksi lappalaisiksi eli lapinveroa maksaviksi. Mitä vanhemmista ajoista on kyse, sitä suurempi osa lappalaisista oli etnisiä saamelaisia, mutta suomalaisen uudisasutuksen kaudella varmuuden saa vain jos sukuhistoriaa selvittää riittävän kauas taaksepäin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ahaa joo, kiitos. Enpä ole lukenut sarjan aikaisempia kirjoituksia.
Otatko kantaa lappalainen/lappilainen -käsite-eroon?

Jaakko Paavilainen

Mielenkiintoista... Ja hyvin oli ongelma bloggauksessa ratkaistu!

Mietin huvikseni tätä samaa 'saamelaisidentiteetti' -ongelmaa pari tuntia puolisen vuotta sitten, mutta en päässyt silloin puusta pitkälle.

Jaakko Häkkinen

Tuomo Kokko:
"Ahaa joo, kiitos. Enpä ole lukenut sarjan aikaisempia kirjoituksia.
Otatko kantaa lappalainen/lappilainen -käsite-eroon?"

Joo, lappilaiset eivät halua tulla sanotuiksi lappalaisiksi, paitsi uuslappalaiset jotka ovat ylpeitä lappalaisesivanhemmistaan. :-)

Jaakko Paavilainen:
"Mielenkiintoista... Ja hyvin oli ongelma bloggauksessa ratkaistu!
Mietin huvikseni tätä samaa 'saamelaisidentiteetti' -ongelmaa pari tuntia puolisen vuotta sitten, mutta en päässyt silloin puusta pitkälle."

Kunnia menee Pekka Sammallahdelle. Itsekään en päässyt pähkäilyissäni aivan noin pitkälle... Vaatii paljon taustatietoa, että osaa arvioida eri perusteluja noin hyvin.

Jaakko Paavilainen

TOTTA.

Itselläni ei noita taustatietoja saamelaisista ollut ja senpä takia asiaa pähkäilinkin ihan turhaan pitkän ajan...

Taustatiedot asiasta, kun asiasta ovat kaiken A ja O, muuten on turha yrittää sanoa edes mielipidettään; siinä saattaa pahimmassa tapauksessa tehdä itsensä hölmöksi joidenkin tietävämpien silmissä.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve Jaakko. Olen aikaisemmin antanut linkin teokseen Vellikaara Vettaisia, jossa kerrotaan Muonio-Kolari alueen saamelaishistoriaa. Haluan tämän kertoa siksi ettei saamelais-statuksen ulkopuolelle jäävä joukko ole vain ryhmä uuslappalaisia. Vaan sieltä löytyy joukko sellaisia joilla on todella läheiset yhteydet saamelaisuuteen. Se mikä näillä joukon henkilöillä on yhteistä on se etteivät he asu saamelaisalueella. Jostain syystä saamelaiskäräjät eivät ole ottaneet mukaan saamelaisaluueen ulkopuolisia saamelaissukuja.
Vielä muutama kommentti tiivistelmääsi:
1960 luvun saamelaiskartoitus ei ollut kovinkaan kattava, jos ajatellaan millä alueella saamelaisia on asustanut.Esimerkiksi Muonio, Kolari, Kittilä alueella oli vielä 1960 luvulla henkilöitä joiden vanhemmat olivat saamenkielisiä.( Äidinkieliä voi olla myös useampia, minun perheessä on kolme, suomi, saame ja norja. Siksi olisikin parempi puhua kotikielestä jota termiä käytetään Norjassa). Tänäpäivänäkin tunnen useita joiden isovanhempien kieli oli saame.kaikki he ovat nomadisen poronhoidon perillisiä, joka on toiminut kantavana siltana saamelaisuuteen.
Minusta näiden jälkeläisten kutsuminen uuslappalaisiksi on väärin. Kyllä he ovat saamelaisia. Varsinkin jos he itse tuntevat niin.
Viime syksynä 2012 oli seminaari Inarissa, jossa edellinen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio piti puheenvuoron 1960 luvun tutkimuksesta. Hän kertoi että tutkimus tehtiin niissä puitteissa missä kyettiin, eikä kartoituksesta tullut niin kattava kuin oli tarkoitus. Saamelaisalueen ulkopuolelta ainoastaan Sodankylän pohjoisosassa tehtiin kyselyjä.
Vielä pari asiaa.Pekka Sammallahden mukaan saamelaisuus on elämistä saamelaiskulttuurissa sekä saamenkielen taito, mieluiten äidinkielenä.
Mielenkiintoiseksi asian tekee se että,Pekan mukaan adoptiolapsesta tulee automaattisesti saamelainen sekä vielä alkuperäiskansaa elämällä saamelaiskulttuurissa, olipa lapsen omat vanhemmat vaikka kiinalaisia tai muualta maailmalta. Kun puolestaan ne saamelaiset joita saamelaiskäräjät ei ole hyväksynyt mukaansa, eivät täytä alkuperäiskansa vaatimuksia.
1960 luvun vajavaisessa kyselyssä saamelais-statuksen saaneen jälkipolvet ovat ikuisesti saamelaisia ja alkuperäiskansaa. Vaikka ei eläisikään saamenkulttuurissa eikä hallitse kieltä.Koska saamelaisrekisteristä ei eroiteta.
Pitkä sepustus, mutta toivottavasti siinä oli jotain tolkkua. Tromsasta terveisin Arto Enojärvi

Jaakko Häkkinen

Tervehdys!
Pekka Sammallahden mukaan 60-luvun selvitys "poikkesi aiemmasta siinä, että se kysyi myös yksilön omaa identiteettiä ja ulottui saamelaisalueen eteläpuolella sijaitseville alueille aina Kemin seutua myöten."

Ilmeisesti siis Muonion ja Kolarin suvutkaan eivät kokeneet tuolloin olevansa saamelaisia? Uusidentiteetin löytäneinä nämä suvut kuuluvat näin ollen "uuslappalaisten" joukkoon. Ilmeisesti kuitenkin juuri tämän alueen suvuissa kielenvaihdosta on vähiten aikaa, eli he kaiketi täyttäisivät saamelaiskäräjien nykyisen määritelmän henkilöistä, joiden isovanhemmat puhuivat saamea ensimmäisenä kielenään. Ongelmana on, etteivät saamelaiset tunnusta heitä, eli heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat irrottautuneet saamelaisesta ryhmäverkostosta ja suomalaistuneet.

Valmistelen kirjoitusta näistä rajatapauksista; mielestäni saamelaiskäräjät voisi tulla vähän vastaan tällaisten rajaa hipovien tapausten kohdalla. :-)

Mihin tuo adoptionäkemys perustuu? Tuossa uudessa muistiossaan Pekka nimenomaan korostaa, että saamelaisuus ei periydy: "Sen sijaan polveutuminen jostain tietystä henkilöstä tekisi saamelaisuudesta perinnöllisen oikeuden, ja silloin se ei enää määrittele etnistä ryhmää."

Saamelaisten lapsetkin täytyy siis ilmeisesti hyväksyä; täysin saamelaisuudesta vieraantuneet eivät kai automaattisesti tulisi hyväksytyiksi.

Jaakko Paavilainen

Hmmm...

Jäämme siis odottelemaan herra Häkkisen uusinta kirjoitusta.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve. Tosiaankin kyselijät kävivät yhdessä Muonion kylässä, Kerässiepissä ja kasvain sieltähän löytyi saamelaisia, niinkuin olisi löytynyt muistakin kylistä Muoniossa. Miksi käytiin vain yhdessä kylässä? Vastaus on siinä, kun Kerässieppi kuului aikaisemmin Enontekiöön. Fb sivuilla Pekka Sammallahti kertoo näin" myös etelämpänä käytiin, eteläisimmät kaivettiin esiin Kemin seudulta" Elikkä on selvästi poimittu muutama valittu suku myös muualta lapista. Kattavasta tutkimuksesta ei näin voida puhua.
Saamelaiskäräjävaaleihin oikeutettuja ovat sellaiset henkilöt joiden vanhemmat ovat äänestysluvussa tai olisivat voineet olla. Tämä ehto jo takaa äänestysoikeuden siirtymisen polvelta toisella ilman yhteyttä saamelaiskulttuuriin tai kieleen. Tämän asian toi esille myös Pauliina Feodoroff keväällä olleessa asiakohtaisohjelmassa (nyt en muista missä) kun inarinsaamelainen ja poliitikko Anu Avaskari pelkäsi ettei hänen jälkipolvensa pääse enää mukaan saamelaiskäräjien äänestysluetteloon, kun Anukin on jo menettänyt saamenkielen. Pauliina totesi Anulle ettei vaaraa, kun Anu on äänioikeutettu, niin on myös jälkipolvet. Pauliina on myös ehdottanut adoptiolasten ottoa saamelaiskulttuuriin ja näin edistää heidän kauttansa saamelaiskultturia. Pekan kommentia en löytänyt tähän hätään, jostain senkin luin hänen omana kirjoituksenaan.
Pauliina Feodoroff on toiminut puheenjohtajana pohjoismaiden saamelaisneuvostossa ja hän kyllä tietää pykälät.
Norjassahan ottolapset "sulautetaan" saamelaiskulttuuriin, eli heistä tulee täysin saamelaisia. Norjassa ei ole myöskään pienraatia "valikoimassa" saamelaisia. Kun itse hakeuduin norjan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, kaavakkeeseen tuli ilmoittaa pitääkö itseään saamelaisena ja ilmoittaa sen henkilön syntymävuosi jonka kotikieli tai äidinkieli on ollut saame ja jonka jälkeläinen olet. Vastuu asioiden todenperäisyydellä on hakijalla. Muita liitteitä ei tarvittu.
Elikkä Norjassa katsotaan asioita positiivisesti ja saamelaisuuteen
panostetaan sekä kannustetaan ihmisiä tuomaan esiin saamelaisuuttaan.
Ruotsissa olleen menossa samaan suuntaan norjan kanssa. Tämä tuntuu olevan liikaa suomen saamelaiskäräjille. Nykyinen puheenjohtaja kertoi plokissaan että pohjoismainen saamelaissopimus ei toteudu mikäli norja ja ruotsi eivät seuraa suomen mallia. Valitettavasti suomessa näytetään menevän kohti taantumusta. Fopiat ovat saaneet vallan.
Arto Enojärvi Tromsa Norja

Jaakko Häkkinen

Arto Enojärvi:
"Tosiaankin kyselijät kävivät yhdessä Muonion kylässä, Kerässiepissä ja kasvain sieltähän löytyi saamelaisia, niinkuin olisi löytynyt muistakin kylistä Muoniossa. Miksi käytiin vain yhdessä kylässä? Vastaus on siinä, kun Kerässieppi kuului aikaisemmin Enontekiöön."

Ahaa, tämähän on mielenkiintoista. Jostain olisi syytä kaivaa nuo alkuperäiset kyselyreitit ja tulokset esiin mahdollisten väärinkäsitysten korjaamiseksi. Voisiko olla, että eteläisemmissäkin kylissä olisi käyty mutta että kielenvaihdosta olisi ollut kulunut esim. sukupolvi enemmän, mikä olisi johtanut kerääjät tai tulosten arvioijat sulkemaan henkilöt pois saamelaisten joukosta? Ehkä jonkinlainen sukupolvikriteeri oli intuitiivisesti läsnä jo silloin, vaikkei mitään kriteeriä vielä ollut virallistettukaan.

Sammallahtihan ajaa nykykriteerin muuttamista, hänestä se on monella tapaa huono. Se, että adoptiolapsi kasvaisi saamelaisuuteen, olisi tietysti samalla saamelaiseen yhteysverkostoon kasvamista ja tulemista sen hyväksymäksi, eli saamelaisen status ei näin periytyisi automaattisesti. Ja nimenomaan ei periytyisi ainakaan biologisesti, koska adoptiolapsi ei ole biologinen lapsi.

Tuo "Vellikaara Vettasia" oli hyvin avartava selvitys. Ilmeisesti sinunkin lapsuudessasi poronhoito oli valtaväestöstä erottava tekijä ja auttoi ylläpitämään erillistä etnistä (saamelaista) identiteettiä? Jos siis vanhempasikin kokivat aina olevansa saamelaisia. Sallan uuslappalaiset taas eivät käsittääkseni mitenkään eroa muista vanhan Kemin lapin suomalaisista.

"Ydinsaamelaisten" (joiden etnistä statusta ei kukaan kyseenalaista) mielestä elinkeino ja sukujohto eivät välttämättä riitä saamelaisuuteen, jos saamen kieli on menetetty. Tällöin suomenkielisten voi olla vaikea päästä saamelaisen ryhmäverkoston jäseniksi eli saada hyväksyntä omalle saamelaisuudelleen. Ja jotain kai kertoo erivahvuisista saamelaisidentiteeteistä sekin, että joissain suvuissa saamen kieli on säilynyt ja joissain kadonnut...

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve! Hyvä Jaakko kun jaksat katsoa saamelaisasioita positiivisesti, tämä saamelaissuossa taapertaminen on uuvuttavaa. Väliin jopa turhauttavaakin. Siis saamelaispolitiikka, hillajänkäle tässä mennään kohta täysissä voimissa.
Inarinsaamelainen Marja-Liisa Olthuis, hänen teksteihin kannattee tutustua.
Kyllä nimenomaan poronhoito on pitänyt yllä sitä yhteyttä saamelaisuuteen, vaikka siitä on tullutkin yleisammatti. kenellä vain on oikeus poronhoitoon. Muoniossa suurinosa poromiehistä on kuitenkin saamelaistaustaisia. Vaikka saamenkieli onkin kadonnut.

Jaakko Paavilainen

Eipä mitään... :)

Joskus sitä vaan kiinnostuu asioista, jotka eivät mitenkään edes kuuluisi itselle.

Sellainen on ihmisapina; jotkut apinat ovat älyllisesti laiskoja, monet apinat ovat nokkelia ja kaikki kädelliset ovat äärimmäisen uteliaita.

Havainnollistan:

"Tässäpä tukeva kepakko... Sattuisikohan se, jos löisin tällä kepillä tuota naapuriapinaa päähän..?" :D

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve! Saamelaiset ovat yhtä ja samaa kansaa maitten rajoista huolimatta. Kyllä meillä tulee olla sama määritelmä saamelaisuudesta kaikissa näissä maissa. En usko että on hyväksi rakentaa pelkästään suomeen omia sääntöjä. On ajateltava laajemmin asioita.
Mikäli lapin kaikki vanhat saamelaissuvut eivät mahdu saamelaismääritelmään, tulisi heille saada oma organisaatio, jolla on alkuperäiskansa status.
Olen jo edellä kertonut useasta ongelmakohdasta, ei vähiten se että kun on kerran saanut 1960 luvulla saamelaisstatuksen, jolloin jo otettiin mukaan saamelaisrekisteriin sellaisia henkilöitä, joilla saamenkieli ehto ei täyttynyt, he pääsivät mukaan, kun heitä on aina pidetty saamelaisina. Puolestaan saamelaisalueen ulkopuolelta ei pääse mukaan vaikka kieli ehto olisikin täyttynyt. Nyt on myös niin että, jotka nyt ovat mukana saamelaiskäräjien äänestysluettelossa, heidän jälkipolvensa ovat myös äänioikeutettuja ajasta ikuisuuteen.

Jaakko Häkkinen

Arto Enäjärvi:
"Terve! Saamelaiset ovat yhtä ja samaa kansaa maitten rajoista huolimatta. Kyllä meillä tulee olla sama määritelmä saamelaisuudesta kaikissa näissä maissa."

Se olisi tietysti ihannetilanne, mutta se ei toteudu niin kauan kuin eri maissa pidetään juuri omaa kriteeriä parhaana. :-) Sammallahden ehdottama kriteeri on etnisen ryhmän rajaamisessa loogisesti toimivin, mutta saa nähdä hyväksyvätkö ensin saamelaiset ja sitten lainsäätäjät sitä.

Arto Enäjärvi:
"Mikäli lapin kaikki vanhat saamelaissuvut eivät mahdu saamelaismääritelmään, tulisi heille saada oma organisaatio, jolla on alkuperäiskansa status."

Saamelaissuvun rajaaminen erilleen suomalaissuvusta on vaikeaa, koska sukujuuret lomittuvat menneisyydessä. Jos tunnusmerkkinä kielikään ei ole säilynyt eikä suku ole identifioitunut saamelaiseksi, millä perusteella voidaan puhua edes saamelaissuvusta? Kuinka pitkälle menneisyyden perusteella voi perustella nykytilannetta, kun ennen saamelaissuku ei ole välttämättä nyt saamelaissuku?

Arto Enäjärvi:
"Puolestaan saamelaisalueen ulkopuolelta ei pääse mukaan vaikka kieli ehto olisikin täyttynyt."

Tässä on kyllä epäkohta: kriteeriä pitäisi soveltaa tasapuolisesti ja johdonmukaisesti asuinalueesta riippumatta.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Kiitokset Jaskalle kommenteista. Sukunimeni näin pienenä huomautuksena on kylläkin Enojärvi, niinkuin Lätäseno tai Teno tai Enontekiö, sisälten suurta virtaa tarkoittavan sanan Eno.

Jaakko Häkkinen

Pahoittelen! Kopioin aina viestit Wordille vastaamista varten, mutta nimen silpaisen ulkomuistista, ja välillä Heikkilä muuttuu Heikkiseksi ja Enojärvi Enäjärveksi. :-) Välillä tulee myös lipsautettua jokin näkemys ihan väärän henkilön sanomaksi, jos vastaa samassa viestissä monelle.

Mika Laiti

Hyvä kirjoitus.

Enojärvelle:

1. Tarinat ihmisistä, joita ei ole hyväksytty erinäisistä syistä jäävät tarinoiden tasolle jos/kun niitä ei yksilöidä. Vielä yksilöinninkin jälkeen jää kysymys, että onko käyty valitusprosessi lävitse ja minkalainen tulos tästä on ollut.

2. 60-luvun jälkeen on lleet monet vaalit ja mahdollisuuksia hakeutua vaaliluetteloon on ollut useita. Herää kysymys, että miksi vasta nyt?

3. kotikieli. Tuossa olet oikeassa. Monikulttuurisessa ympäristössä pitäisi mielestäni voida rekisteröidä äidinkielekseen useampi kieli, varsinkin jos vanhempien äidinkielet ovat erit. Saamenkielen esiintyminen henkilötiedoissa olisi paljon yleisempää näin jatkossa.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Terve Mika! Viimeinkin yhteydet pelittää, nettitikun kanssa oli vähän niin ja näin. eipäs tarvinu lomalla surffailla, netissä meinaan.
No 1: En voi lähteä aivan henkilökohtaisuuksiin. Olen joissain teksteissäni maininnut aikaisemmin muutamia esimerkkejä. Ainakin Maija Nutin, jonka lapsen lapset ovat hakeneet äänestysoikeutta, eivät päässeet. Kusto Vasaran lapsenlapset. Myös muita eri Vasaran jälkeläisiä on hakenut. Mutta eivät ole päässeet. Jotkut ovat hakeneet oikeutta korkeimmasta. Mutta eivät ole tulleet hyväksytyiksi. Useimmat ovat luovuttaneet kun oma saamenkansa on heidät hylännyt. (lue saamelaiskäräjien vaalilautakunta). Paka Mantan (Suikki)lapset, eivätkä lapsen lapset ole mukana luettelossa. eivätkä muutkaan Suikkilaiset.
Mika oletko lukenut Jaskankin mainitseman Vellikaara Vettaisen kirjan. Kun sitä lukee ajatuksella, voi havaita millainen saamelainen yhteisö oli Muonio,Pajala, Kittilä, Kolari aluueella 1800 luvulla. Muita alueella olleita porosaamelaisia sukuja oli ainakin Kitti,Sarre,Sieppi,Unga,Vettainen,Jaukka, Palokka,Junkka, Riimi,Koffelo,Marakat,Labba,Kalsok,Tomma,Nyman,Aslak,Piltto. Kaikkia näitä sukujen jälkeläisiä asuu edelleen alueella. Lähes kaikki nimet ovat muuttuneet talollistumisen myötä. Esimerkiksi Marakatista tuli Markkala.
No2: Johan suomalaisuusaatekkin nostaa ajoittain päätänsä, niin miksei saamelaisaate. Ei tainnut sinunkaan lapsuudessa saamelaisuus olla parhaimmassa nosteessa. Kun isänne ei opettanut teille saamea jo lapsuudesta. Kävimme siskosi kanssa yhtäaikaa opiskelemassa saamea kun olimme jo raahvaassa iässä. Isältäsi sain mainiota opetusta saamenkäsitöihin.
no3 Jostain luin että 70% saamelaisista ei osaa omaa äidinkieltään. Nyt pitäisi jo hälytyskellot soida. Olisi saatava yhteiskunnalta varoja laajaan saamen kielien opiskelumahdollisuuteen. Miten voi toteutta saamenkielilakia jos ei ole puhujia. Sitäpaitsi suojaamme kohta saamenkielen hengiltä.
Tälläisin terveisin Tromsasta

Toimituksen poiminnat