*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Suomeen Sveitsin kielimalli

 Jatkuvasti tehtaillaan uusia pakkoruotsin poistamista vaativia aloitteita. Pakkoruotsista ei kuitenkaan ole mahdollista päästä eroon epäsymmetrisesti, eli niin että ruotsinkielisillä silti säilyisi pakkosuomi. Miksi? Koska olisi täysin epäoikeudenmukaista, että vain toisen virallisen kielen pakko-opetus lakkautettaisiin. Sellainen ehdotus ei yksinkertaisesti tule koskaan saavuttamaan kansanedustajien enemmistön kannatusta. Ei nimittäin ole olemassa yhtäkään kestävää perustelua, joka oikeuttaisi tällaisen epätasavertaisuuden.

 

Suomi on suomalaisten maa?

 Tämä argumentti, jolla enemmistön etuoikeuksia usein vaaditaan, osoittaa heikkoa historian ymmärrystä. On nimittäin täysin sattumaa, että valtion nimeltä Suomi rajat kulkevat nykyään niin kuin kulkevat. Rajat ovat historian saatossa kulkeneet monella eri tavalla, ja voisi aivan hyvin olla niinkin, että suomalaiset kokonaisuudessaan olisivat nyt kielivähemmistö Ruotsin tai Venäjän valtion sisällä. Yksikään suomenkielinen ei sellaisessa tilanteessa kannattaisi minkäänlaisia toimia, jotka heikentäisivät suomen kielen asemaa, eikä pitäisi oikeudenmukaisena enemmistön aietta heikentää vähemmistön kielen asemaa vain lukumäärään vedoten. 

Jos se ei ole oikeudenmukaista oman kielen kyseessä ollessa, se ei ole oikeudenmukaista. Piste.

 

Sveitsin malli

 Sveitsin mallia voitaisiin hyvin soveltaa Suomeenkin. Sveitsissä on neljä virallista kieltä, mutta kukin niistä on virallinen omalla alueellaan. Kantoneista useimmat ovat yksikielisiä, mutta joissain on kaksi ja yhdessä jopa kolme virallista kieltä; kantonin sisällä kuitenkin kunnat saavat itse määrittää virallisen kielensä. Tämä järjestelmä toimii hyvin, koska kielialueet ovat melko tarkkarajaisia. 

  Sveitsin malli olisi tasavertainen ja oikeudenmukainen, koska se yhtäältä säilyttäisi symmetrian (sekä suomen että ruotsin kielellä olisi kotiseutualue, jonka kunnissa kieli olisi virallinen) mutta toisaalta ottaisi huomioon kielenpuhujien lukumääräsuhteet (suomenkielisiä kuntia olisi paljon enemmän kuin ruotsinkielisiä).

 

Malli edellyttäisi seuraavia toimenpiteitä: 

 1. Kuntarajoja muutettaisiin vastaamaan mahdollisimman hyvin kielirajoja. Tämä olisi aivan yhtä helppo toteuttaa kuin parhaillaan tapahtuvat kuntaliitoksetkin. Osa kunnista jätettäisiin kaksikielisiksi, mikäli alueellinen jaottelu eri kuntiin ei niissä kielten lomittaisuuden vuoksi onnistuisi ja lukumääräsuhteet olisivat riittävän tasaiset.

 2. Kaksikielisyyden rajaa nostettaisiin nykyisestä 6–8 %:sta esimerkiksi 20 %:iin. Toisin sanoen ne kunnat, joissa toisen kielen puhujia olisi alle viidesosa, olisivat yksikielisiä. Tuntuu turhalta ylläpitää resursseja kuluttavaa kaksikielisyyttä kovin pienen vähemmistön vuoksi; ensimmäisen kohdan toimenpiteiden jälkeen sitä paitsi harvassa kunnassa luultavasti olisi edes nykyiseen kaksikielisyyden rajaan yltävää kielivähemmistöä. Kaksikielisten kuntien lukumäärä vähenisi, mutta samalla sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten kuntien lukumäärä kasvaisi; tarkemmin olen käsitellyt tätä kohtaa Objektiivisessa kielipoliittisessa muistiossani: http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielipoliittinen.pdf

 

 Virallinen kieli ei automaattisesti merkitse pakollisesti opiskeltavaa kieltä, mutta se olisi joka tapauksessa järkevä lähtökohta myös kieltenopetukselle. Lähes kolmessasadassa suomenkielisessä kunnassa ei siis olisi enää pakkoruotsia, ja alle kymmenessä ruotsinkielisessä kunnassa ei olisi enää pakkosuomea.

 Riittäisikö tällainen malli turvaamaan ruotsinkieliset palvelut? Ehdottomasti suurin osa palveluistahan haetaan kotikunnasta, ja tuskinpa tähänkään saakka ruotsinkielisiin kuntiin on muuttanut paljonkaan ruotsintaitoista työvoimaa suomenkielisistä kunnista. Vastaus on siis myönteinen: palvelut pysyisivät samalla tasolla kuin nykymallissakin.

 Lisäksi on muistettava, että virkamiesruotsia vaaditaan nykymallissakin vain korkeakoulutusta edellyttävissä viranomaistehtävissä. Nykymallissakaan ei siis edellytetä, että jokainen myyjä, kampaaja tai palomies osaisi ruotsia! Sveitsin mallin omaksuminen ei siis käytännössä edes heikentäisi ruotsinkielisten palveluja.

 

Lopuksi

 Ehdottamani Sveitsin malli poistaisi pakollisen toisen kotimaisen kielen opiskelun suurimmalta osalta suomalaisia. Ruotsinkielisten kotiseutualueen kunnissa ruotsi olisi ainoa virallinen kieli, ja koko muussa Suomessa suomi olisi ainoa virallinen kieli. Ruotsinkielisissä kunnissa suomenkieliset nykyäänkin osannevat ruotsia, samoin kuin suomenkielisissä kunnissa asuvat ruotsinkieliset osaavat suomea. Valtion virkojen kielitaitovaatimukset voitaisiin edelleen pitää voimassa, koska suomi ja ruotsi olisivat edelleen virallisia eli kansalliskieliä.

 Sveitsin malli ei nähdäkseni toisi mukanaan mitään heikennyksiä eikä radikaaleja muutoksia kenenkään palveluihin vaan ainoastaan poistaisi laajalti vastustetun ja turhaksi koetun toisen kotimaisen kielen valtakunnallisen pakollisuuden. Kaikki voittaisivat.

 

Kielivapaus kivuttomasti! 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

"Suomen kieli on Suomea koossapitävä voima".

Harri Lahtinen

Kanada on kaksikielinen maa ja siellä on prosenttuaalisesti enemmän ranskankielisiä kuin Suomessa ruotsinkielisiä mutta ei siellä silti ole pakkoranskaa esim. Galgaryn tai Edmontonin kouluissa.

Lasse Laaksonen

Ehdotuksesi on aivan liian vähän suomalaisille. Suomalaisten kielivalintoja ei pidä määrätä sen mukaan, missä he lapsena asuvat. Sellainen on maaorjuutta.

Ruotsinkielisten kielivalinnoista viis veisaan, opiskelkoot hekin, mitä haluavat.

Meillä on jo yksi ruotsinkielinen alue, Ahvenanmaa. Muuta Åpårtheid-hallintoa emme tarvitse, vaan kaikki sellainen on lakkautettava laittomana ja kalliina.

Valtion virkamiehiltä ei missään tapauksessa tule eikä edes direktiivin 2000/43 mukaan saa vaatia ruotsin osaamista paitsi esimerkiksi ruotsinkielen tulkeilta ja opettajilta ja korkeintaan 5 prosentilta (direktiivi: "oikeasuhtainen"). Suomen erinomaista osaamista vaadimme 95 prosentilta (direktiivi: "oikeasuhtainen").

Joten parasta vaan allekirjoittaa:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131

Aulis Mäkitalo

Ilman muuta kaikki pakkoruotsin opiskelun valinnaiseksi muuttamishankkeet pitävät sisällään myös äidinkieleltään ruotsalaisten pakkosuomen muuttamisen valinnaiseksi.

Ei voida ilman älyllistä epärehellisyyttä ajatellakaan pakkoruotsin poistamista suomenkielisiltä ilman että poistettaisiin samalla myös pakkosuomi ruotsinkielisiltä. Molemmat pakot on syytä muuttaa valinnaisiksi.

Hyvä ajatushan tuo alueellisuus on. On vain niin että ruotsinkielisiä ei riittäisi oman kielialueen muodostamiseksi Ahvenanmaata, paria Turun saariston minikuntaa ja puolta tusinaa Pohjanmaan rannikkokuntaa lukuunottamatta, jos niissäkään. Mutta malli olisi oikeudenmukainen ja demokraattinen osoittaessaan ruotsinkielisyyden todellisen aseman Suomessa.

Tietenkään aluemalli ei voisi sementoida alueiden kielisuhteita pysyväksi. Olisi otettava huomioon kielisuhteiden muuttuminen alueiden muuttoliikkeiden (sisään- ja ulosmuuton) - seurauksena. Ahvenanmaa on juridinen poikkeus itsehallintoasemansa ja -lainsäädäntönsä takia, mikä sekin on kyllä muutettavissa ehdotonta laillisuutta noudattaen.

Jaakko Häkkinen

Aulis:
"Hyvä ajatushan tuo alueellisuus on. On vain niin että ruotsinkielisiä ei riittäisi oman kielialueen muodostamiseksi Ahvenanmaata, paria Turun saariston minikuntaa ja puolta tusinaa Pohjanmaan rannikkokuntaa lukuunottamatta, jos niissäkään."

Totta, mutta ei sen kielialueen tarvitsisi tulla toimeen autonomisena alueena; kyse olisi vain hallintokielestä eli käytännössä monisteiden ja lomakkeiden kielestä.

Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä, miten ihmiset muuttaisivat: lähestyisivätkö kunnat 100 % yksikielisyyttä (kielikarkurit), vai alkaisiko ahkera ristiinmuutto naapurikuntaan kielikylvettämään pakkoruotsittomia pienokaisia vapaaehtoisesti. :)

Jaakko Häkkinen

Lasse:
"Ehdotuksesi on aivan liian vähän suomalaisille."

Öööh, se että suunnilleen kaikki suomenkieliset kunnat vapautetaan pakkoruotsista on liian vähän?! Eikö ahneudellasi ole mitään rajaa... :)

Lasse:
"Suomalaisten kielivalintoja ei pidä määrätä sen mukaan, missä he lapsena asuvat. Sellainen on maaorjuutta."

Sinun logiikallasi vanhemmat eivät saisi opettaa lapselleen suomea, vaan lapsi saisi itse valita isona mitä kieltä alkaa puhumaan äidinkielenään?

Lasse Laaksonen

Jaakko,

Kirjoitit: "Valtion virkojen kielitaitovaatimukset voitaisiin edelleen pitää voimassa, koska suomi ja ruotsi olisivat edelleen virallisia eli kansalliskieliä."

Tuosta seuraa välittömästi, että pakkoruotsi voidaan perustella epäsuorasti. Tässä kohtaa ahneuteni on pohjaton. Haluan lakkauttaa kaikkia pakkoruotsia epäsuorastikin tukevat klausuulit. Direktiivin 2000/43 kirjoittaja on hyvin perillä raukkamaisista yrityksistä, joihin ehdotuksesi kuuluu: "...syrjintänä pidetään sitä, jos näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa tiettyä rotua tai etnistä alkuperää olevat henkilöt erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden". Koska stadin ruotsinkieliset oppivat kuin itsestään suomenkielen, niin heillä on aina etusija ja varsinkin kun kohta Aalto-yliopisto hylkää kokonaan suomenkielen... ai jai jai.

Väität: "Sinun logiikallasi vanhemmat eivät saisi opettaa lapselleen suomea..." Minä en ole sanonut sanaakaan vanhempien harrastamasta kieltenopetuksesta. Käsiteanalyyttisesti "sijainti/kunta/kielisyys" on eri entiteetti kuin "aktori/vanhempi". Vanhempiensa kanssa asuvan lapsen oppima äidinkieli on tuhannesti määräävämpi kuin asuinpaikkakunta kouluikäisenä. Suomessa ei ole mitään syytä estää lasta oppimasta suomea.

Mutta ruotsinkielisten opinnoista en välitä yleisellä tasolla lainkaan. Kunhan mm. valtion virkamiehiltä 95%:sti vaaditaan erittäin hyvää suomen taitoa.

Suomi on vähemmistökieli Euroopan unionissa. Suomen on tehtävä kaikki, jotta se kieli voi hyvin.

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala

Laaksonen olisi hyvin sopinut Bobrikofin kansliaan kielipoliitikoksi. Argumentit ovat samanlaisia.

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Suomessa pitäisi olla vain yksi virallinen kieli. Kohtahan muunkielisiä on joka tapauksessa enemmän kuin ruotsinkielisiä.

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

"Öööh, se että suunnilleen kaikki suomenkieliset kunnat vapautetaan pakkoruotsista on liian vähän?! Eikö ahneudellasi ole mitään rajaa... :)"

Sinäpä se sanoit: suunnilleen kaikki Suomen kunnat ovat suomenkielisiä.

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Miksi pitää 100% palvelureserviä pystyssä olemattomia markkinoita varten?

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen

Perustuslakia pitää muuttaa ensin. Sitten kielilakia.
Valtionhallinto ja oikeuslaitos pitää muuttaa yksikieliseksi, suomenkieliseksi. Se on ainoa oikea lähtökohta.
Ruotsille samanlainen vähemmistökieliasema kuin venäjälle tai somalille.

Lasse Laaksonen

Perustuslakia todellakin tulee muuttaa. Mutta ennen muuttamistakin pakkoruotsi ja kielitaitovaatimukset voidaan lakkauttaa. Ne eivät ole perustuslain vaatimia, vaan yltiöröyhkeiden ruotsalaisten ja heidän lakeijoidensa vaatimuksia. Eihän ennenkään ollut pakkoruotsia. Ja "toimituskirjojen saanti ruotsiksi" voidaan toteuttaa nykyisin voimin ja tarvittaessa tulkkien avulla. Tulkkeja on saatavilla hyvin, kun 90% ruotsinopettajista voidaan erottaa tarpeettomina. "Sivistykselliset samat perusteeet" edellyttävät jo ruotsinkielisten korkeakoulujen, tv- ja radiokanavien lakkauttamista, sillä ei meillä ole sellaisia suomenkielisiäkään. Samojen perusteiden tulkinta on se, että tarjonnasta on 5% ruotsiksi, mutta silloin ruotsinkielisillä ei ole mitään asiaa mihinkään suomenkieliseen.

Jaakko Häkkinen

Lasse, Riitta ja Jukka,
jos lukisitte ajatuksella kirjoitukseni ja linkittämäni Objektiivisen kielipoliittisen muistion ajatuksella, ymmärtäisitte, miksi vaatimus pelkästään suomenkielisestä Suomesta on epäoikeudenmukainen. Ja koska se on epäoikeudenmukainen, sen vaatiminen on täysin turhaa: se ei mene MILLOINKAAN läpi. (Siis ennen kuin suomenruotsalaiset ovat oikeasti huvenneet olemattomiin.)

On paljon järkevämpää kannattaa Sveitsin mallia, jossa pakkoruotsirasite vähenee käytännössä yhtä tehokkaasti mutta jossa ruotsinkielisten oikeuksia ei poljeta – siksi tällä mallilla on mahdollisuus mennä läpi!

Ymmärrättekö?

Lasse:
"Suomi on vähemmistökieli Euroopan unionissa. Suomen on tehtävä kaikki, jotta se kieli voi hyvin."

Ilman muuta! Kunhan keinot ovat reiluja ja oikeudenmukaisia ja kestävät kriittisen tarkastelun. Sinun kannattamasi vaatimus yksipuolisesta pakkoruotsin lakkauttamisesta ei kestä sellaista. Vai olisitko aivan yhtä valmis kannattamaan suomenkielisten kuntien pakkosuomen poistamista siinä tilanteessa, että Suomi olisi osa Ruotsia tai Venäjää?

Vastaa rehellisesti!

Lasse:
"Vanhempiensa kanssa asuvan lapsen oppima äidinkieli on tuhannesti määräävämpi kuin asuinpaikkakunta kouluikäisenä. Suomessa ei ole mitään syytä estää lasta oppimasta suomea."

Eikä ruotsia.
Muista lisäksi, että mahdollisuus äänestää jaloillaan kuntaa vaihtamalla on paljon enemmän kuin nykymallin paoton pakko.

Lasse Laaksonen

Vaadin monikielistä Suomea eli sitä mikä on jo totuus. Viralliseksi kieleksi vaadin suomen ja vain suomen. Vieraskieliset, kuten ruotsalaiset saavat tietysti erinomaisen tuen "viranomaisessa" ja "sivistyksessä" aivan perustuslain mukaan. Ruotsinkieliset eivät kuitenkaan ole edell' venäläisiä, virolaisia ja muita vieraskielisiä. Itse lisään toivomuksen, että englantia lisätään mahdollisimman paljon, mutta se näköjään toteutuu itselläänkin, sillä on nääs kysyntä niin suuri. Ei se ole epäoikeudenmukaista, että lakkauttaa åpårtheidin. Åpårtheid on luonut Suomeen olosuhteet, jossa ruotsinkieliset elävät 5-9 vuotta kauemmin kuin suomenkieliset ja saavat myös mukavat ja suuremmat eläkerahat yhtä monta vuotta kauemmin. Vinouman poistaminen on epäoikeudenmukaista vain roistojen mielestä. Niiden, joiden mielestä naisten ei tule äänestää, homojen mennä avioliittoon tai saamelaisten saada sivistystä omalla kielellään.

Kyllä minulle sopii pakkoruotsin lisäksi poistaa pakkosuomi. Sillä matemaattisella erolla, että 5% << 95%. Eli jälleen kysynnän takia ruotsinkieliset kyllä opiskelevat suomen aivan vapaaehtoisesti. Se riittää minulle. Älä siis enää väitä minun olevan yksipuolinen. Olen monipuolinen, mutta oikeasuhteinen aivan, kuten direktiivi vaatii.

Karkotus ruotsinkielisest kunnastako on reilua sinusta, jos ihminen haluaa opiskella aivan muita asioita kuin pakkoruotsia.

Haet selvästi reilua peliä. Pelaat kuitenkin status quota ja yrität vesittää kansalaisten oikeudet.

Pentti Järvi

Elävätkö myös ne suomenkieliset, jotka asuvat ruotsalaisalueilla myös 5-9 vuotta pidempään kuin muut ?

Lasse Laaksonen Vastaus kommenttiin #25

Eivät tietojeni mukaan. Kela on tehnyt/ teettänyt tiedettä asiasta. Se kertoo, että asia on näin todellakin, puhdistettuna myös sosioekonomisesta asemasta. Eli samalle elontasolle päässeellä ruotsinkielisellä menee erittäin merkittävästi paremmin. Ruotsinkieliset kuitenkin ovat tyhmempiä (PISA) ja juopottelevat jopa enemmän. Kai heille on kaikenlaisia pikku etuja, jotka tekevät elämän kivaksi, on aikaa olla yhteisöllinen.

Pentti Järvi

Hyvä kirjuutus! Kunnille määräysvalta tässä kieliasiassa, kuten Sveitsissäkin.

Mikä kantoni siellä on 3-kielinen?
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/cb...

Markus Korhonen

Mielenkiintoinen uusi ehdotus, mutta ei ehkä toimisi niin hyvin kuin voisi kuvitella. Kielijako leventäisi entisestään eri kieliryhmien välistä kuilua - aivan kuten Sveitsissäkin on tapahtunut.

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Missä päin maailmaa luulet Suomen nykyisen mallin menevän läpi? Kuinka kauan luulet Suomen nykyisen mallin kestävän?

Pentti Järvi

Jaska vastaa jahka jaksaa.

Ite veikkaisin tjugo år.

Jaakko Häkkinen

Pentti Järvi:
"Hyvä kirjuutus! Kunnille määräysvalta tässä kieliasiassa, kuten Sveitsissäkin.
Mikä kantoni siellä on 3-kielinen?"

Kiitos!
Graubünden: saksa, italia ja retoromaani. Mutta siellä vielä kunnat saavat valita näistä virallisen kielensä, eli hyvin pienillä yksiköillä pelataan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Linguistic_geography_...

Markus Korhonen:
"Mielenkiintoinen uusi ehdotus, mutta ei ehkä toimisi niin hyvin kuin voisi kuvitella. Kielijako leventäisi entisestään eri kieliryhmien välistä kuilua - aivan kuten Sveitsissäkin on tapahtunut."

Miksi niin? Tuskinpa suomen- ja ruotsinkielisten välinen kuilu voi tästä enää kasvaa, sen verran katkeruutta pakkokielet aiheuttavat kansassa. Kuilu johtuu asenteista, ei kielitaidosta. Nykyäänkään ihmiset - edes ministerit - eivät käytännössä osaa ruotsia, joten tilanne voi tuskin tästä heiketä...

Riitta Virtanen:
"Missä päin maailmaa luulet Suomen nykyisen mallin menevän läpi? Kuinka kauan luulet Suomen nykyisen mallin kestävän?"

Oliko tämä minulle?
- Nykyinen malli tuskin menisi missään läpi, eikä mene kauaa täälläkään! Mitä parempi "kaikki voittavat" -malli voidaan esittää tilalle, sitä nopeammin nykymallista päästään.
- Ehkä 20 vuotta vielä. Sitten kun nykyiset viisikymppiset jäävät eläkkeelle ja eduskunnassa on uusi sukupolvi enemmistönä. Eli olen Pentti Järven linjoilla tässä!

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen
Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Tässä blogisti menee kyllä pahemman kerran merta edemmäs kalaan. Meille sopii mainiosti malliksi virallisesti yksikielinen naapurimme Ruotsi.

Kielilakikin taitaa sopia sellaisenaan.

Pentti Järvi

Setä Tuomo: kelpaa mulle, vaan ei kelpaa näille pakkoruotsittajille. Jaakon malli saattaisi käydäkin ja se on ihan kotimainen. :)

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Kotimainen???

"Suomeen Sveitsin kielimalli"

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

"Valtion virkojen kielitaitovaatimukset voitaisiin edelleen pitää voimassa, koska suomi ja ruotsi olisivat edelleen virallisia eli kansalliskieliä."

Tämä ei kyllä voi toimia, koska sitten vaaditaan edelleen virkamiespakkoruotsin säilyttämistä ja kaikkien virkamiesten ruotsin taitoa kaikkialla -- vaikka aikanaan uutta kielilakia sorvattaessa vielä kaiken lisäksi luvattiin että näin ei kävisi vaan lakia sovellettaisiin tarpeen mukaan siten, että viranomainen kokonaisuutena toteuttaa kielilakia, ei kaikki yksilöt...

Pekka Salo

Sveitsin malli on Sveitsin malli. Viisas roomalainen sanoi, että mikä sopii Juppiterille ei sovi härälle.

" Pakkoruotsista ei kuitenkaan ole mahdollista päästä eroon epäsymmetrisesti, eli niin että ruotsinkielisillä silti säilyisi pakkosuomi."

On itsestään kaiketi selvää, että poistettaessa ns pakkoruotsi poistetaan myös pakkosuomi. Tosin voinee pitää joltisenakin erona sitä hallitseeko maan 95%:n puhumaa kieltä vai 5%:n. Ja pakotetaanko niitä opiskelemaan.

Jaakko Häkkinen

Lasse Laaksonen:
"Ruotsinkieliset eivät kuitenkaan ole edell' venäläisiä, virolaisia ja muita vieraskielisiä."

Olet väärässä:
1. ruotsinkieliset ovat ikivanha kieliryhmä maassamme
2. ruotsinkieliset ovat toiseksi suurin kieliryhmä maassamme

Heidän statuksensa on siis syystäkin samalla viivalla suomenkielisten aseman kanssa.

Lasse Laaksonen:
"Kyllä minulle sopii pakkoruotsin lisäksi poistaa pakkosuomi. Sillä matemaattisella erolla, että 5% << 95%. Eli jälleen kysynnän takia ruotsinkieliset kyllä opiskelevat suomen aivan vapaaehtoisesti. Se riittää minulle. Älä siis enää väitä minun olevan yksipuolinen.

Hienoa! Nyt et ole yksipuolinen, mutta ehkä taas seuraavassa viestissäsi olet? ;-)
Tuskinpa vaikka närpiöläisen tomaattitilan perijä kokisi kummoistakaan halua tai tarvetta suomen opiskelemiselle.

Lasse Laaksonen:
"Karkotus ruotsinkielisest kunnastako on reilua sinusta, jos ihminen haluaa opiskella aivan muita asioita kuin pakkoruotsia."

Ei se ole karkotus, koska kenenkään ei ole pakko muuttaa pois. Ja kuvitteletko, että ruotsinkielisissä kunnissa asuu nykyisellään paljonkin ummikkosuomalaisia? Tuskin! Ja vaikka asuisikin, heidän asemansa ei muutu yhtään nykyistä huonommaksi. Tiedät kai, että nykyään kaikissa kunnissa täytyy opiskella myös toista kotimaista kieltä?

Lasse Laaksonen:
"Haet selvästi reilua peliä. Pelaat kuitenkin status quota ja yrität vesittää kansalaisten oikeudet."

Höpö höpö, perustele väitteesi jos osaat. :-)

Pentti Juhani Järvinen

Suomenkieliset olivat vanha kieliryhmä Ruotsissa ja Norjassa, missä ne elimnoitiin suureksi osin kansalliskielen pakko-opetuksella. Aivan vastaavasti tanskan käyttö terrotisoitiin ulos Skånesta, kun Ruotsi oli valloittanut maakunnan. Muissa Pohjoismaissa on yksi kansalliskieli. Saksalaisella vähemmistöllä on omia kouluja (ja lehti) Etelä Jyllannissa ja tanskalaisella vähemmistöllä vastaavaa Saksan puolella rajaa.

Jos Suomea halutaan pitää "laillisesti kaksikielisenä," samaa tulee vaatia Norjalta ja Ruotsilta. Se on selvä ns. "valtion etu," sen kansalaisten vastavuoroinen oikeus noissa naapurimaissa.

Kun sitä ei voi toteuttaa, Suomen perustuslain tulkinnat tulee korjata. Siellä voi pitää maininnan ruotsinkielstä "kansalliskielenä," muttei sitä voi pakottaa 95 prosentin enemmistölle. Vastaavasti ei tuolta enemmistöltä voi vaatia toimiin tai virkohin "ruotsin todstusta." Tämä on täysin selvää oikeuden logiikkaa, joka menee ohi lain tekstien virheellisten tulkintojen - RKP:n ainoa toimiala Suomessa.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Heidän statuksensa on syystäkin samalla viivalla suomenkielisten aseman kanssa."

Ei tietenkään ole. Suomenkieliset ovat maan suuri enemmistö ja ruotsinkieliset pieni vähemmistö. Suomi on maan suuren enemmistön kieli ja Suomi on siksi de facto suomenkielinen maa. Ruotsi on pieni vähemmistökieli.

Jaakko Häkkinen

Tuomo Salovaara:
"Tässä blogisti menee kyllä pahemman kerran merta edemmäs kalaan. Meille sopii mainiosti malliksi virallisesti yksikielinen naapurimme Ruotsi. Kielilakikin taitaa sopia sellaisenaan."

Muista se oikeudenmukaisuus. Miten kuvittelet saavasi läpi yksipuolisen heikennyksen? Ja sinäkin voisit vastata kysymykseen, olisitko samaa mieltä, jos kyseessä olisi suomi?

Eero Nevalainen:
"Tämä ei kyllä voi toimia, koska sitten vaaditaan edelleen virkamiespakkoruotsin säilyttämistä ja kaikkien virkamiesten ruotsin taitoa kaikkialla -- vaikka aikanaan uutta kielilakia sorvattaessa vielä kaiken lisäksi luvattiin että näin ei kävisi vaan lakia sovellettaisiin tarpeen mukaan siten, että viranomainen kokonaisuutena toteuttaa kielilakia, ei kaikki yksilöt..."

Kuinka monta korkeakoulutettua valtion virkamiestä Suomessa on? En usko, että määrä on niin valtava, etteikö kielitaitovaatimukset täyttäviä hakijoita löytyisi vapaaehtoisen ruotsin mallissakin yllin kyllin.

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen

"Muista se oikeudenmukaisuus. Miten kuvittelet saavasi läpi yksipuolisen heikennyksen? "

Epäoikeudenmukaisuuden korjaus on yleensä yksipuolista heikentämistä. Näin oli Etelä-Afrikassakin, kun apartheidista luovuttiin.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Muista se oikeudenmukaisuus. Miten kuvittelet saavasi läpi yksipuolisen heikennyksen? Ja sinäkin voisit vastata kysymykseen, olisitko samaa mieltä, jos kyseessä olisi suomi?"

Virallisen yksikielisyyden vaatimuksessa on kyse juuri oikeudenmukaisuudesta. Suomen nykyinen kaksikielisyys on 95%:lle suomalaisista ainoastaan kohtuuton taakka ja valtava kustannus. Eihän tämä suuri valtaenemmistö ruotsinkielisiä palveluita tarvitse. Kuitenkin tämä sama enemmistö opiskelee pakollista ruotsia voidakseen turvata pienen ruotsinkielisen vähemmistön kielipalvelut. Tämä on kohtuutonta ja se on väärin. Lisäksi ruotsinkielisten "kielelliset oikeudet" ovat muiden kielivähemmistöjen syrjintää.

Valtaosa ruotsinkielisistä osaa sujuvasti suomea ja voi siten käyttää vaivattomasti samoja suomenkielisiä palveluita kuin kaikki muutkin. Niillä alueilla, joilla ruotsinkielisten osuus on merkittävä, voidaan järjestää ruotsinkielisiä palveluita. Noilla alueillahan huonommin suomea taitavatkin asuvat.

Virallisesti yksikielinen Suomi on ainoa oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja tarkoituksenmukainen tapa järjestää julkinen hallinto ja palvelut.

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Minä kyllä luulen, että olisimme jo kauan olleet yksikielinen ruotsinkielinen valtio, jos prosenttiluvut olisivat olleet toisin päin.

Jaakko Häkkinen

Pentti Järvinen:
"Jos Suomea halutaan pitää "laillisesti kaksikielisenä," samaa tulee vaatia Norjalta ja Ruotsilta. Se on selvä ns. "valtion etu," sen kansalaisten vastavuoroinen oikeus noissa naapurimaissa."

Ei tässä mitään voida vaatia keltään, korkeintaan näyttää hyvää esimerkkiä. Ruotsi ja Norja voisivat ehkä nähdä, että Sveitsin malli on vaivaton ja toimiva. Tosin olisi Suomellakin parannettavaa vähemmistökieliasiassa (saamen suhteen).

Pentti Järvinen:
"Kun sitä ei voi toteuttaa, Suomen perustuslain tulkinnat tulee korjata. Siellä voi pitää maininnan ruotsinkielstä "kansalliskielenä," muttei sitä voi pakottaa 95 prosentin enemmistölle."

Niin? Siksihän juuri haluamme eroon pakkoruotsista!

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen

"Niin? Siksihän juuri haluamme eroon pakkoruotsista!"

Mutta jättäisit virkamiesruotsin. Petollista kaksinaamaisutta.

Pentti Juhani Järvinen

Tuon "halun eroon" tulee kattaa myös ruotsinkielen virkatodistuksen vaatiminen; se on siirrettävä valtion tasolta kunnallisille elimille, eli toteutettavaksi siellä missä sitä tarvitaan. Minulla on kokemuksia tuon "virkaruotsin" sovellutuksista, kun toimin PlM:n hommassa, missä sitä ei vaadittu, missä oli muutakin ajateltavaa ja tarve osata mm. englantia, ranskaa, saksaa, muita kieliä.

Kun ruotsinkielen vaade oli "laillistettu," sitä tungettiin mukaan typeryyksin niiden seurauksista piittaamatta, mukaan kaikkeen, mikä oli ja on sama kuin "vahingoittavan perverssiyden" laillistaminen.

Onhan se mielisairasta, että Suomessa syntyneitä vaaditaan ruotsin todistus oman maan virkoihin. Miksei siis myös muiden Pohjoismaiden diplomaateilta esimerkiksi vaadita suomenkielen todistusta - ml. Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa, ainakin niin pitkään kuin "kippis" on yhtä tärkeä kuin "skål!"

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Sairasta on. Esim. kuntarakenneuudistuksessa ainoa asia, joka on valmisteltu viimeistä pilkkua myöten, on ruotsin kielen levittäminen kaikkialle Etelä- ja Länsi-Suomeen suomenkielisille alueille.

Sote-uudistus saa ministeriön asiakirjoissa 2 sivua, mutta kieliasiat 7 sivua.

Jaakko Häkkinen

Tuomo:
"Ei tietenkään ole. Suomenkieliset ovat maan suuri enemmistö ja ruotsinkieliset pieni vähemmistö. Suomi on maan suuren enemmistön kieli ja Suomi on siksi de facto suomenkielinen maa. Ruotsi on pieni vähemmistökieli."

Tuomo hyvä, jos olisit lukenut kirjoitukseni, ymmärtäisit miksei tuollaisessa "suomalainen maa" -ajattelussa ole mitään tolkkua – valtioiden rajat muuttuvat. Vastaapa sinäkin rehellisesti kysymykseen: olisitko aivan yhtä valmis kannattamaan suomenkielisten kuntien pakkosuomen poistamista siinä tilanteessa, että Suomi olisi osa Ruotsia tai Venäjää?

Tuomo:
"Virallisen yksikielisyyden vaatimuksessa on kyse juuri oikeudenmukaisuudesta. Suomen nykyinen kaksikielisyys on 95%:lle suomalaisista ainoastaan kohtuuton taakka ja valtava kustannus."

Ellet sattunut huomaamaan, niin mallissani pakkoruotsi juuri poistettaisiin kaikista suomenkielisistä kunnista.

Jukka:
"Mutta jättäisit virkamiesruotsin. Petollista kaksinaamaisutta."

Kysyn sinultakin, kun et ole lukenut aiempia kysymyksiäni:
Kuinka monta suomalaista kuvittelet olevan sellaisissa valtion viroissa, joihin edellytetään korkeakoulututkintoa? Tämä kielitaitovaatimus koskee siis hyvin marginaalista osaa suomalaisista, ja se tuskin koskee yhtäkään tänne kommentoinutta. Kunnallisissa viranomaisissa vaadittaisiin vain kunnan virallisen kielen hallintaa - noin kolmessasadassa kunnassa suomea, muutamassa ruotsia.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Jaakko, on aina ilo lukea jotakuta, joka todellakin on miettinyt asiat läpi. Kuten varmaan itsekin olet huomannut, järki usein pettää ja tunteet pääsevät valloilleen.

Mallisi on kiintoisa ja voisi toimia. Minulla on kuitenkin yksi ongelma sen kanssa: 20 prosentin raja. Pienempien kuntien kohdalla se toimii mitä mainioimmin, mutta pääkaupunkiseudulla se jättää suuren osan ruotsinkielisestä väestöstä omankielisen palvelun ulkopuolelle.

Kyse ei kuitenkaan ole mistään pienestä henkilömäärästä. Wikipedian tietojen mukaan Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa asuu yhteensä 871 095 henkeä, joista 6,9 prosenttia on ruotsinkielisiä. Prosenttiosuus ei ole mitenkään hirvittävä ja jää selkeästi sinun rajasi alle. Kuitenkin kyse on yli 60 000 hengestä, jotka asuvat melko pienellä alueella (n. 530 km2).

Miten ajattelit, että tällaisessa tapauksessa toimittaisiin? Yksi lisäkysymys: Nykyisinkin on oikeus koulutukseen omalla kielellä myös yksikielisissä kunnissa. Ei kai tämä oikeus katoaisi? Tämähän koskee sekä suomen- että ruotsinkielisiä.

Jätin muuten sovinnolla Vantaan ulkopuolelle, sillä siellä ei todellakaan asu hirvittävästi ruotsinkielisiä, vain lähemmäs 6 000 tuhatta… Toisaalta Kirkkonummi on taas kunta, jossa asuu melko paljon ruotsinkielisiä (17,9 %). Lisäksi se kuuluu perinteisesti ruotsinkieliseen alueeseen.

Jaakko Häkkinen

Hyvä kysymys. Koska ruotsinkieliset asunevat hajallaan, ei kuntarajojen muuttelukaan auttaisi. Minun puolestani prosenttirajan rinnalla voitaisiin pitää jotain absoluuttista rajaa kuten nykyäänkin (3000 Turun ja Vantaan vuoksi).

Luulen että tuo koulutuskysymys liittyy nykyäänkin juuri näihin suuriin kuntiin... Tuskin nykyäänkään Pihtiputaalla on tarjota ruotsinkielistä opetusta. Valtakunnallinen ei tämän velvoitteen enää tarvitsisi olla.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Itse asiassa ruotsinkieliset eivät asu hirvittävän hajallaan, mutta perinteisesti ruotsinkielisille alueille (etenkin Uudenmaan rannikolle) on muuttanut paljon suomenkielisiä. Se on tietenkin ollut täysin luonnollista teollistumisen ja muiden yhteiskunnallisten muutosten myötä. Olen huvikseni laskenut prosentuaalisesti, missä ruotsinkieliset asuvat maakunnittain:

Uusimaa 46,0 %
Pohjanmaa 31,3 %
Varsinais-Suomi 9,2 %
Ahvenanmaa 8,9 %

Näiden alueiden ulkopuolella ei asu kuin 4,6 prosenttia ruotsinkielisistä eli alle 15 000 henkeä. Lähinnä koulutuskysymys on tärkeä paikoissa kuten Tampere, jossa on kuitenkin jonkinlainen ruotsinkielisten keskittymä. Mallissasi vähemmistökielisten oikeus koulutukseen omalla kielellään pitäisi jollakin tavalla taata. Sehän koskisi myös suomenkielisiä ruotsinkielisissä kunnissa.

Olen samaa mieltä kanssasi, että tarvitaan myös jonkinlainen ”määräraja”. Mikä se siten on, siitä voidaan keskustella ja myös siitä, koskeeko se yksittäistä kuntaa tai aluetta. Nykyinen kuntauudistus saattaa tietenkin poistaa jälkimmäisen asian ajankohtaisuuden.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #43

Joo, ruotsinkielisten "hajanaisuus" johtuu suomenkielisten muutosta kaikkialle. Tarkoitin, että asia olisi helpompi kuntamallissa, mikäli ruotsinkieliset asuisivat omissa kylissään...

Erittäin mielenkiintoinen ja hyödyllinen tuo maakuntalaskelma!

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen Vastaus kommenttiin #43

Tässä sama tiivistettynä:
Ministeriön lausuntopyyntöpaperissa on sote-uudistuksesta (sosiaali- ja terveyspalvelut) kaksi (2) sivua, mutta ruotsin kielen aseman turvaamisesta seitsemän (7) sivua!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset