*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Ruotsi vai toinen kotimainen kieli vapaaehtoiseksi?

Monen tahon yhteinen virallinen aloite "Ruotsi vapaaehtoiseksi" on valitettavan epätarkka ja monitulkintainen muotoilultaan, kuten Tuomas Aarni ehti jo huomata. (http://tuomasaarni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/134432-kahden-kielen-kiistak...) Irrallisena ajatuksena minäkin tietysti kannatan pakkoruotsista luopumista - mutta samalla tietysti kääntöpuolena ruotsinkielisetkin pitäisi vapauttaa pakkosuomesta. Toisin sanoen kannatan tasavertaisesti toisen kotimaisen kielen pakko-opiskelusta luopumista eli vapaata kielivalintaa, en pelkästä pakkoruotsista luopumista.

 Mikäli joku lukija nyt yrittää änkyttää jotain sen kaltaista vasta-argumenttia kuin että "Suomi on suomalainen maa", niin sen olen kumonnut jo aiemmin Objektiivisessa kielipoliittisessa muistiossani, jonka uusi osoite on: http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielipoliittinen.pdf (and in Foreignish: http://www.elisanet.fi/alkupera/Languagepolitical.pdf). Valtioiden rajat ovat historian sattumien summa, samoin se, kuinka paljon minkäkin kielen puhujia on jäänyt minkäkin rajan millekin puolelle. Olennaista ei ole se, millä kielellä on valtion sisällä enemmistöasema, vaan se, että Suomen valtion alueella on sekä suomenkielis-enemmistöisiä kuntia, ruotsinkielis-enemmistöisiä kuntia että tasavahvan kaksikielisiä kuntia. Ei ole minkäänlaisia kritiikinkestäviä perusteita vaatia suomenkielisten pakkoruotsin poistamista, ellei samalla luovuta ruotsinkielisten pakkosuomesta.

 Minun kanssani samoin ajattelevat ovat saattaneet erehdyksessä mennä allekirjoittamaan tuon aloitteen ymmärtämättä sen yksisuuntaista ja epätasa-arvoista vaatimusta. Niinpä ehdotan, että hankkeen takana olevat tahot pikaisesti tarkentavat aloitetta joko (1) muuttaen sen nimeksi "Toinen kotimainen kieli vapaaehtoiseksi", tai (2) kirjoittaen auki sen, että vaatimus on yksipuolinen ja säilyttäisi ruotsinkielisillä pakkosuomen.

 Tämän jälkeen nimien kerääminen tulisi aloittaa uudelleen alusta - eihän liene kenenkään edun mukaista, että ihmiset kokevat tulleensa harhaanjohdetuiksi ja siksi nostavat netissä äläkän vaatien allekirjoituksensa poistamista? Koko hankkeelta menee uskottavuus, mikäli osa allekirjoittajista on ymmärtänyt aloitteen päämäärän puutteellisesti tai suorastaan väärin!

 

 P.S. Voihan olla, että ympäripyöreys on tarkoituksellista ja johtuu kabinettipolitiikasta: ehkä aloitteen takana olevat tahot eivät päässeet yksimielisyyteen pakkosuomen tilanteesta ja päätyivät siksi noin monitulkintaiseen muotoiluun... Valitettavasti on erittäin huono kompromissi luopua yksiselitteisyydestä vain joukkovoiman varmistamiseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

"Suomen kieli on yhteiskuntaa koossa pitävä voima". Vastaavasti kuin Ruotsissa.

Tietenkin näin! - Vai trollaatko?

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Yksi tärkeä syy suomenruotsalaisten kantaan "pakkoruotsia" suomenkielisille on se, että näin saadaan aikaan "tasa-arvo" kielten suhteen. Kumpikin kansalliskieli vie oppilailta saman verran aikaa. Tämä suosii ruotsinkielisiä, koska he oppivat ympäristössään yleensä suomen. Toisinpäin tapahtuu harvemmin. Ruotsinkielisiä suositaan muutenkin, mutta se on toinen aihe se.

Suomen tulevaisuuden kannalta parasta on, että vain äidinkieli on pakollinen. Muut kielet ovat kaikki valittavissa, kuten haluaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

"Tämä suosii ruotsinkielisiä, koska he oppivat ympäristössään yleensä suomen." Onpa täällä niin ruotsinkielisiä alueita, että suomea ei opi ympäristössäkään. Jopa Helsingissä lapset voivat olla oman yhteisönsä tiiviisti ympäröimiä, eivätkä opi välttämättä ennen kouluikää suomea. Silloin suomi on yhtäläinen pakkokieli ruotsinkielisille kuin suomalaisille ruotsinkieli. Silti ihmettelen tätä hurjaa kielikiistaa, joka nousee aina vaan uudelleen ja uudelleen.

Onkohta piankin niin, että venäjä nousee vastaavaan keskusteluun? Ainakin venäjänkielisten osuus on jatkuvasti noussut Suomessa.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Aloite on toimenpidealoite eli siinä ei ole tarkoitus tarjota valmista lakitekstiä tai mallia, vaan eduskunta voi ja aivan varmasti haluaa eri valiokunnissa ottaa kantaa esimerkiksi suomen kielen pakollisuuteen Suomessa. Viimeistään perustuslakivaliokunta ottaa ko. yksityiskohdan tarkasteluun. Siinä mielessä en koe "toinen kotimainen" - termin puuttumista olennaisena tässä vaiheessa.
En usko, että se vähentää kannatusta olennaisesti.

Olen tutustunut objektiiviseen kielipoliittiseen
muistioon jo aiemminkin. Hyvä paperi.

Mihin perustuu kuntajakopohdinnan 20 % ?

Miksi juuri 20 % eikä 10 % tai 30 % ?

10 % oli rajana itsenäistymisen jälkeen,

30 % taas on paikallisen RKP:n ilmoituksen
mukaan kriittinen massa,
jossa "kaksikielisyys on elinvoimaista".

Kielibarometrin 2008 mukaan alle 25 %:n
väestönosuudella palvelut eivät toimi.

http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedott...

Siinä mielessä järkeväksi kaksikielisyyden rajaksi
todella sopisi tuo 20-25 %.

Nykyinen kehitys on viemässä rajaa kohti yhtä (1 %) prosenttia.
Siis jos uudessa suurkunnassa on 1 % ruotsinkielisiä,
koko kunta on kaksikielinen..

Mielestäni Objektiiivisesta muistiosta
pitää kehittää oma kansalaisaloite.

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

'Toinen kotimainen kieli' on näitä kotikutoisia termejä kuten 'kansalliskielikin'. Kukaan ei puhu Sveitsin kolmannesta kotimaisesta kielestä. Entä miten kääntäisit 'toisen kotimaisen' vaikka EU-virkamiehille?

Mutta onhan tilanne kaiken kaikkiaan kerrassaan kotikutoinen, ei sellaista ole missään muualla. Termistö taitaa tulla sekä suomeksi että ruotsiksi vähemmistön aivoriihestä. Juuri täällä opetettiin, että suomenkielisetkin kuuluvat sanan 'finländare' alle, vaikka Runeberg puhui vain finneistä.

Jaakko Häkkinen

Heikki:
""Suomen kieli on yhteiskuntaa koossa pitävä voima". Vastaavasti kuin Ruotsissa.
Tietenkin näin! - Vai trollaatko?"

Suomen kieli on yhteiskunnan jäsenten enemmistön kieli, ei enempää eikä vähempää. Nyt tuntuu ehkä houkuttelevalta jyrätä vähemmistöjä kuin itse on enemmistöä, mutta mietipä historiaa ja kenties mahdollista tulevaisuutta: suomen kieli voisi olla myös valtion vähemmistön kieli. Kannattaisitko siinäkin tapauksessa kielten eriarvoista kohtelua? Tuskinpa...

Irja:
"Onkohta piankin niin, että venäjä nousee vastaavaan keskusteluun? Ainakin venäjänkielisten osuus on jatkuvasti noussut Suomessa."

Itä-Suomessa venäjänkielisiä on paljon enemmän kuin ruotsinkielisiä, mutta valtiovalta ei halua toistaiseksi antaa eri alueille erilaisia vapauksia. Ehkä asiaa arvioidaan uudestaan kymmenen vuoden kuluttua, jos venäjänkielisten määrä saavuttaa ruotsinkielisten määrän.

Juha, erinomainen kommentti. Rajaprosentin laskeminen on kyllä kehitystä järjenvastaiseen suuntaan...

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Jaakko:
Minä luulen, että jos ruotsinkielisiä olisi täällä 90% ja suomenkielisiä 5%, ja säätiöt etc. olisivat ruotsalaisten hallussa, täällä olisi todennäköisesti yksi virallinen kieli ja se olisi ruotsi.
Olisimmekohan peräti yhtä ja samaa valtiota?

Johanna Fredriksson

Häkkinen miksi haluat että Perusuomalaiset ajavat ruotsinkielisten asiaa? Ruotsinkieliset ehkä haluavat säilyttää pakkosuomensa koska se on heille rikkaus eikä rasite.

Ruotsinkielisillä ei ole pakkosuomea vaan hyötysuomi. Suomen kieli on rikkaus ruotsinkieliselle. He saavat ylioppilaskirjoituksissa siitä usein hyvän arvosanan mm.

Ruotsinkieliset puhuvat Suomessa paljon suomea koska se on hyödyllistä ja välttämätöntä heille. Ruotsinkielinen oppii suomen kielen lähes ÄIDINKIELEN VEROISESTI, hän oppi suomen kielen MELKEIN ITSESTÄÄN koulussa hieman avittaen, eikä hän TULE TOIMEEN ilman suomen kieltä.

Suomenkieliselle EI ole MITÄÄN vastaavia etuja ruotsin kielestä. Suomenkielinen ei opi ruotsia äidinkielen veroisesti, hän ei opi sitä ympäristöstään itsestään, eikä hän edes tarvitse ruotsia Suomessa.

Jaakko Häkkinen

Johanna:
"Häkkinen miksi haluat että Perusuomalaiset ajavat ruotsinkielisten asiaa?"

En suinkaan halua. Haluan että aloitteen tekijät kertovat mitä he ajavat:
- vain pakkoruotsi pois
- pakkoruotsi ja pakkosuomi pois
Nythän he eivät kerro.

Johanna:
"Ruotsinkieliset puhuvat Suomessa paljon suomea koska se on hyödyllistä ja välttämätöntä heille. Ruotsinkielinen oppii suomen kielen lähes ÄIDINKIELEN VEROISESTI, hän oppi suomen kielen MELKEIN ITSESTÄÄN koulussa hieman avittaen, eikä hän TULE TOIMEEN ilman suomen kieltä."

Tulee hyvin, Suomessakin on tiettävästi ummikkoruotsinkielisiä. He tarvitsevat suomea ruotsinkielisillä alueilla asuessaan aivan yhtä vähän kuin itäsuomalaiset tarvitsevat ruotsia.

Johanna Fredriksson

Eivät kerro? Kysy sitä heiltä.

Kuinka paljon näitä ummikkoruotsinkielisiä on? Mitä se määrä sanoo siitä että ruotsinkieliset pärjäävät ilman suomea?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset