Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Uuslappalaiset III: Näkyykö saamelaisuus geeneistä?

Veikko Väänänen on toistuvasti tuonut esiin ajatuksen saamelaisuuden määrittämisestä geneettisin perustein. (http://veikkovaananen.blogspot.fi/2012/11/suomi-virittaa-itselleen.html) Tässä Väänäsellä on mitä ilmeisimmin taustalla ajatus, että näin myös uuslappalaiset, jotka genealogisesti polveutuvat pääosin saamelaisista, tulisivat luokitelluksi saamelaisiksi. Geneettinen saamelaisuus on kuitenkin monestakin syystä mahdoton ajatus.

 Aloitetaan siitä, kuka päättäisi mitkä ovat saamelaisia geenejä? Jos ajatellaan toisvanhempaisia geenilinjoja (isä- ja äitilinjoja), niin olisivatko saamelaisia geenilinjoja sellaiset, joita saamelaisilla on enemmän kuin muilla kansoilla? Vai sellaiset, joita täsmälleen vastaavia ei muilla kansoilla olisi lainkaan?

 

Haploryhmätaso

 Määriteltiinpä "saamelaiset geenilinjat" miten tahansa, aina suuri osa saamelaisista jäisi niiden ulkopuolelle. Saamelaiset eivät nimittäin edusta yhtä ainoaa saamelaista geenilinjaa, vaan saamelaisilla on aivan niitä samoja geenilinjoja (haploryhmiä) kuin suomalaisilla ja skandinaaveillakin on. Saamelaisten yleisimmät isälinjat eli Y-kromosomaaliset haploryhmät ovat järjestyksessä N1c1, I1, R1a1 ja R1b. Suomalaisten yleisimmät isälinjat ovat järjestyksessä N1c1, I1, R1a1 ja R1b. Haploryhmätasolla ei ole mitenkään mahdollista erottaa saamelaista suomalaisesta.

 Äitilinjojen kohdalla erot saamelaisten ja suomalaisten välillä ovat selvempiä, mutta mitä sitten? Olisi absurdia väittää, että koska saamelaisuus erottuu paremmin äitilinjoissa, saamelaisuus alettaisiin määritellä vain äitilinjan kautta eikä isän saamelaisuus merkitsisi mitään, tai että vain naiset voisivat olla saamelaisia. Edelleen iso osa saamelaisista jäisi geneettisen saamelaisuuden ulkopuolelle, koska saamelaisilla on kymmeniä erilaisia äitilinjoja.

 

Haplotyyppitaso

 Haplotyyppitasolla (tässä riittäköön tieto, että kyseessä on pitkä lukusarja, alkaen esim. 14 23 14 11 11 13 11 12 10...) päästään jo selvästi tarkempaan kuvaan: mutaatiosukupolvet (jotka voivat olla useamman todellisen sukupolven mittaisia) voidaan järjestää sukupuuhun periytymisjärjestyksessä, kunhan on vertailevan rekonstruktion avulla saatu selville haploryhmän perustajahaplotyyppi eli kantaisä. Edellä mainitun lukujonon eräs jälkeläishaara, joka on yleinen balteilla ja lähes yksinomainen Keski-Euroopan N1c1-haploryhmän miehillä, alkaa 14 23 15 11 11 13. Savolainen ja karjalainen haara taas ovat kokeneet (yhteisen) eri mutaation ja alkavat sarjalla 14 24 14 11 11 13.

 Tällainen tutkimustyö ei kuitenkaan millään tavalla auta löytämään "geneettistä saamelaisuutta". Osa saamelaisista tulisi osoittautumaan polveutuviksi jostain suomalaisesta haplotyypistä, kun taas osa saamelaisista tulisi osoittautumaan ansestraalisiksi joillekin suomalaisille haplotyypeille (suomalaiset polveutuisivat heistä). Ei ole kuitenkaan mitään keinoa saada selville, kumpi näistä – jos kumpikaan –  edustaisi alkuperäistä geneettistä saamelaisuutta.

 Ongelma on siinä, että kumpikin saamelainen haplotyyppi on jossain vaiheessa tullut kuulumaan saamelaiselle. Millä perusteella se geenilinja, jonka saamelaisuus olisi vanhempaa, olisi jotenkin aidommin saamelainen kuin nuorempi geenilinja? Liian vanha geenilinjakaan ei voisi siinä tapauksessa olla aidosti saamelainen, koska tiedetään Lapin saamelaistuneen vasta viimeisten 2 000 vuoden aikana. (http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf) Liian vanha geenilinja olisi siis muuttunut saamelaiseksi vasta siinä vaiheessa, kun nuorempi geenilinja toi sen kantajille saamelaisen kielen ja identiteetin.

 Ajassa taaksepäin mentäessä vain saamelaisuuden kielellinen juuri pysyy yhtenäisenä: sitä voidaan seurata Volgan mutkan tienoille kantauraliin saakka. Sen sijaan saamelaisuuden geneettiset ja kulttuuriset juuret leviävät ympäri pohjoista ja osin jopa eteläistä Euraasiaa. Osalla saamelaisista on geenilinja, jonka alkuperä on Siperiassa, osalla taas Iberiassa, ja vielä yhdellä osalla Lähi-idässä. Mikään näistä geenijuurista ei ole enemmän saamelainen kuin jokin toinen juuri – niistä tulee saamelaisia vasta siinä vaiheessa kun ne kohtaavat sellaisessa väestössä, joka on kieleltään ja identiteetiltään saamelainen.

 Niinpä jokainen geenilinja, jota kantaa saamelainen, on yhtä suurella oikeutuksella saamelainen geenilinja. Tällöin geenilinjojen tutkiminen on täysin hyödytöntä, koska riittää katsoa ketkä ovat saamelaisia – ja siitä päädytään vain takaisin saamelaisuuden määrittelemisen ongelmaan. Toisvanhempaiset geenilinjat eivät siis tuo mitään apua saamelaisuuden määrittelemiseen.

 

Genominlaajuinen tutkimus

 Genominlaajuiset tutkimukset edustavat hieman lupaavampaa tasoa. Niissä ei keskitytä tietyn vanhemman kautta periytyviin linjoihin vaan yksilön kaikkien kromosomien geeneihin (tai riittävään laajaan ja edustavaan otokseen niistä; tällä hetkellä lähemmäs miljoona SNP:tä eli monimuotoista yhden emäksen kohtaa). Tällä tasolla on mahdollista verrata yksilöiden samankaltaisuutta, ja samaan väestöön kuuluvat yksilöt onkin pääsääntöisesti suhteellisen helppo erottaa toiseen väestöön kuuluvista yksilöistä.

 Totta se on: saamelainen on geneettisesti lähempänä toista saamelaista kuin jonkin muun väestön yksilöä. Samoin savolainen on lähempänä toista savolaista kuin eteläpohjalaista. Valitettavasti tämäkään tieteen riemuvoitto ei auta meitä saamelaisuuden määrittelemisessä, sillä kuka määrittäisi sen, missä kohdassa geneettinen saamelaisuus päättyy? Väestöt sekoittuvat ja ihmiset liikkuvat, ja jossain vaiheessa jonkun yksilön kohdalla saavutaan hämärälle vyöhykkeelle eri väestöjen väliseen geeniavaruuteen.

 Jälleen olemme tilanteessa, jossa ei ole mahdollista sanoa, millainen geeniperimä on aidommin saamelainen. Aito saamelaisuus ei automaattisesti edusta sitä geenipohjaa, joka on mahdollisimman kaukana muista väestöistä, koska tiedetään että Lapissa on aiemmin puhuttu aivan muuta, sittemmin kadonnutta kieltä, ja samaan aikaan kantasaamea eli Lapin nykyisten saamelaiskielten esimuotoa on puhuttu paljon etelämpänä, jossakin Laatokan ympäristössä. Se kaikkein erilaisin geenipohja edustaisikin pikemminkin Lapin muinaisia asukkaita, kun taas vanhinta "geneettistä saamelaisuutta" edustaisikin se geenipohja, jota tavataan nykyisissä karjalaisissa. Geneettinen saamelaisuus on merkityksellistä vain suhteessa nykyiseen kansaan nimeltä saamelaiset, koska saamelaisten geenijuuret tälläkin tasolla hajaantuvat ajassa taaksepäin mentäessä aivan eri suuntiin.

 

Yhteenveto

 Geenien perusteella on täysin mahdotonta selvittää kuka on saamelainen. Saamelaisia geenejä ei ole geenilähtöisesti katsoen olemassakaan, vaan geenit tekee saamelaisiksi ainoastaan se seikka, että niitä kantaa nykyään saamelaiseksi katsottu henkilö ja väestö. Osa saamelaisten geeneistä on epäilemättä ollut yhteydessä saamelaiseen kansaan aikaisemmin kuin toinen osa, mutta meillä ei ole varmaa keinoa selvittää mitkä geenit edustavat mitäkin. 

 Eikä aikaisemmuus sitä paitsi edes tekisi geeneistä yhtään sen aidommin saamelaisia. Vai ovatko karjalaisten geenit jotenkin aidommin saamelaisia kuin saamelaisten geenit vain sillä perusteella, että osa karjalaisten geneettisistä esivanhemmista oli aikaisemmin saamelaisia kuin Lapin nykyisten saamelaisten esivanhemmat?

 Saamelaisuuden selvittäminen geeneistä on ajatuksena umpikuja. Niinpä myöskään uuslappalaisten vaatimuksille ei voi löytyä tukea geeneistä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Kiintoisaa... haluaisin, että tämä kirjoitus olisi mm. Hesarissa, Husarissa ruåtsiksi ja Tiede-lehdessä... mutta googleta ja lueppa tiedetoimittaja Jani Kaaron Suomalaisten Uudet Juuret. Kyllä saamelaiset selvästi siinä todettiin olevan lähempänä baskeja kuin kantasuomalaisia. Kyse oli noin 9500 vuotta sitten alkaneesta vaelluksesta ns. Espanjan taskusta sekä Ukrainan taskusta...

Koko stoori tuntui mm. kielien vaihtumisen nopeudenkin suhteen kiintoisalta.

Jaakko Häkkinen

Baskien kanssa saamelaisilla on nykytiedon valossa hyvin vähän yhteistä:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3062008/

Sen sijaan baskeja edeltäneiden Iberian mesoliittisten asukkaiden kanssa saamelaisilla on selvästi enemmän yhteistä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Saamegeeni...

Saamelaisten lähimmät geenisukulaiset näyttäisivät löytyvän Volgalta:
"Interestingly, among the Saami - the population which is often considered as a genetic outlier in Europe - the dominant western component is accompanied by about one third of the eastern component, making the Saami genetically more similar to Volga-Finnic populations than to their closest Fennoscandian-East Baltic neighbors." (Tambets et al.)
http://dienekes.blogspot.fi/2011/08/ichg-2011-abst...

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Tämä on siinä mielessä erittäin mielenkiintoista (ja minun silmään asiantuntevaa) pohdintaa, että se voiantaa perspektiiviä yleisemmin käsitteeseen "kansa" tai "etnisyys". Tai pitemminkin siihen käsitesekamelskaan, joka yhteiskunnallisessa keskustelussa nykyään pyörii.

Toimituksen poiminnat