Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Saamelaiset vastaan uuslappalaiset

Jo pidemmän aikaa on jatkunut kiivaana keskustelu ns. uuslappalaisten asemasta. Tämä väestöryhmä, joka pääosin polveutuu suomalaistuneista saamelaisista, vaatii samoja alkuperäiskansan oikeuksia kuin saamelaiset. Aluksi olennaisia käsitteitä ja nimityksiä:

Saamelaiset – saamelaiskieliä äidinkielenään puhuva kansa pohjoisessa Fennoskandiassa ja Luoteis-Venäjällä. 

Suomalaiset – niitä itämerensuomalaisia murteita, jotka on yhdistetty keinotekoisen suomen kirjakielen alle, puhuva kansa Suomessa ja lähialueilla.

Lappalaiset – historiallisesti (etelässä) ja vielä hiljattain (pohjoisessa) saamelaisista käytetty nimitys; Lappi-nimet liittyvät Etelä-Suomea myöten saamelaisperäiseen paikannimistöön.

Lappilaiset – Lapin suomalaiset.

Uuslappalaiset – joukko lappilaisia, jotka vaativat itselleen samoja alkuperäiskansan oikeuksia kuin saamelaiset.

 

Kansa

 

Koska alkuperäiskansan käsitteen lähestyminen sanan ”alkuperäinen” kautta on osoittautunut monitulkintaiseksi, keskityn tässä kirjoituksessa sanaan ”kansa”. Alkuperäiskansa ei ole vain alkuperäisyksilöiden joukko, vaan se määrittyy jo lähtökohtaisesti kollektiivisesti, joukkona. Tämä johtuu siitä, että yksilötasolla rajanveto on vaikeampaa ja tulkinnanvaraisempaa kuin kansan tasolla.

    HUOM! Seuraavassa puhun suomalaisista kansallisuutena eli etnisyytenä, en kansalaisuutena, joka on valtiollisesti säädetty taso. Kansalaisuudeltaan Suomen saamelaisetkin ovat tietysti suomalaisia, mutta kansallisuudeltaan he eivät ole suomalaisia vaan saamelaisia.

    Otetaan aluksi käsittelyyn geeniperimän taso. Lapin asukkailla – olivatpa he etnisesti saamelaisia tai suomalaisia – on yhteisiä esivanhempia, koska on osoitettu että suurimmalta osin Kemijärven pohjoispuoliset lappilaiset (Lapin suomalaiset) polveutuvat alueen aiemmista saamelaisista (Enbuske, Matti 2008: Vanhan Lapin valtamailla). Nykyhetken oikeuksia ei kuitenkaan voi perustella yhteisellä geeniperimällä – muutenhan lounaissuomalaiset voisivat vaatia Ruotsin kansalaisuutta vain sillä perusteella, että he polveutuvat osittain aivan samoista varhaisen rautakauden germaaneista kuin nykyruotsalaisetkin. Muutenkin on laskettu, että ihmiskunnan viimeisin yhteinen kantavanhempi (eli myöhäisin sellainen henkilö, joka jotain kautta löytyisi maailman kaikkien ihmisten sukupuusta) eli vain muutamia tuhansia vuosia sitten (http://en.wikipedia.org/wiki/Most_recent_common_ancestor).

    Tällä perusteella on kestämätöntä vaatia yhtään mitään yhteisiin esivanhempiin vedoten: ihmiset ovat liikkuneet ja sekoittuneet, joten lähes kaikki voisivat vaatia lähes kaikkea.

 

Kielen taso poikkeaa geenien tasosta sikäli, että kielellä on vain yksi juuri, kun taas geenijuurten lukumäärä kaksinkertaistuu joka esisukupolvi. Sekä saamen että suomen juuri johtaa kantauraliin, jota parhaiden perustelujen mukaan puhuttiin suunnilleen Volgan–Kaman alueella vain noin 4 000 vuotta sitten (http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf).

    Kieli on yleensä myös etnisen identiteetin perusta: saamelaiset katsovat olevansa yksi kansa joka puhuu saamea. Sen sijaan uuslappalaiset ovat etnisyydeltään suomalaisia: heidän puhumansa kieli on suomen kielen peräpohjalaismurretta, joka lasketaan länsimurteisiin mutta jossa on myös vanhaa karjalaisvaikutusta. On tärkeää huomata, että uuslappalaiset eivät ole eivätkä edes koe olevansa saamelaisia: he ovat suomalaisia, joiden esivanhemmista iso osa oli saamelaisia.

    Esivanhempien kansan perusteella ei kuitenkaan voida esittää vaatimuksia nykyhetkessä. Esimerkiksi Suomen rannikkoseuduille asettui rautakauden alussa (ennen ajanlaskun alkua) germaaneja, minkä osoittavat kanta- ja luoteisgermaanin tasoon palautuvat paikannimet (http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf). Jos esivanhempien kansaan vetoaminen hyväksyttäisiin, ruotsalaisilla olisi oikeus vaatia itselleen Satakuntaa, koska alueella on ruotsalaisten esivanhempia edustavan kansan eli kantagermaanien jättämää paikannimistöä.

 

Tilanne on siis kielen kohdalla aivan sama kuin biologisen periytymisen kohdalla: kummallakaan tasolla ei voida esittää nykyhetkessä vaatimuksia esivanhempiin vedoten.

 

Ainoa taso, jolla ”alkuperäisyys” on mielekäs ja mahdollinen rajata tarkasti, on nykyinen etnisyys eli kansa. Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, koska he täyttävät alkuperäiskansan kriteerit: saamelaisia oli suurimmassa osassa Suomea ennen suomalaisia, ja saamelaiset ovat Suomessa (ja muissakin maissa) vähemmistönä. Siksi alkuperäiskansan oikeuksista osalliseksi pääsee yksilö, joka lasketaan saamelaiseksi, ja tältä osin saamelaiskäräjien määritelmä vaikuttaa järkevältä: äidinkieli on olennainen osa etnisyyttä.

    Emmehän mekään pidä ulkomaalaista etnisenä suomalaisena vain siksi, että hän muuttaa Suomeen asumaan – emme vaikka hänen esivanhemmissaan olisikin suomalaisia. Uuslappalaiset eivät siis ole saamelaisia. Mutta ovatko he silti alkuperäiskansaa?

    Eivät ole, koska he nykytasolla edustavat suomalaisia eli enemmistökansallisuutta. Uuslappalaisuus ei ole kansallisuus eli etninen identiteetti, koska se kuuluu suomalaisen etnisyyden piiriin. Uuslappalaisuus voi olla korkeintaan heimoidentiteetti (kuten hämäläisyys), tai se voi olla jopa sosiaalis-kulttuurinen, esimerkiksi elinkeinollinen tai kulttuuriperinnöllinen identiteetti. Saadakseen ylipäätään kansan statuksen ryhmän pitäisi kuitenkin olla nimenomaan etnisyydeltään itsenäinen yksikkö eikä toisen etnisyyden alalaji.

 

Täten en näe minkäänlaisia perusteita uuslappalaisten vaatimuksille alkuperäiskansaksi pääsemiselle.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Matti Jalagin

Kiihkotonta ja poliittisesti värittymätöntä tekstiä on ilo lukea, kiitos.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Moi Jaakko!

Voin vahvistaa monia noista esille tuomistasi seikoista.

Itsessäni kun on myös ns. läntisempää peräpohjalaista ja lappilaista verta väkevät pitoisuudet, niin olen täällä Etelä-Suomessa ollessani vasta oikeastaan havahtunut siihen havaintoon, että hyvänen aika, meissä lappilaista perimää omaavissa ihmisissähän on tosiaan yhdistäviä piirteitä ja sen monet eteläsuomalaiset näkevät hyvin selvästi.

Mutta pidän kyllä suorastaan itsestään selvänä asiana, ilman sen kummempia analyysejä, että saamelaiset (lappalaisnimitystäkin käytetään) ovat varsinainen alkuperäiskansa ja ei ns. uuslappalaisilla (jotenkin karmivalta tuntuva käsite) ole suorastaan mitään jakoa tuohon alkuperäiskansaan. Minulle saamelaiset ovat jotakin sellaista, joka on Suomeakin tarkasteltaessa todellakin perustelluista syistä kansanryhmä, jota tulisi pitää kuin kukkaa kämmenellä, myös valtion puolelta.

Uuslappalaisista käyttämäsi määritelmän mukaisesti (kait minutkin sitten perimäni vuoksi voisi juuri määritellä sellaiseksi), uuslappalaisten ei pidä mennä sekoilemaan tällaisen mainitsemasi vaatimuksen kanssa.

Tämä vaatimus oli minulle kylläkin täysin uusi. Mutta hyvä, kun törmäsin :-)

Jos ajatellaan esimerkiksi Peräpohjolan alueita, ovat kyseiset alueet ns. sulatusuunialueita, joissa on myös erilaisten muuttovirtojen ajallisia kerrostumia (1300-luvlta lähtien). Tämä näkyy konkreettisesti monissa eri seikoissa, kuten murteessa ja paikannimissä. Olet tästä kielitieteilijänä varmasti erittäin tietoinen.

Läntisen Lapin alueella vaikuttaa konkreettisesti myös ruotsalainen geeniperimä ja väistämättä myös saamelainen geeniperimä, joita putkahtelee hyvinkin läheltä (sukupuista), jos ajalliseksi perspektiiviksi otetaan esim. 200 vuotta.

Muualla Suomessa on hyvin tyypillistä, että sekoitetaan termit lappalainen ja lappilainen. Kyllähän se on ymmärrettävää mutta korjata on saanut monta kertaa, suorastaan väsyksiin saakka.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Taitaa olla ensimmäinen laatuaan oleva teksti tämä, missä pyritään tarkentamaan käsitteitä sotkemisen sijaan.

Itse asia ei ole minulle mitenkään mielenkiintoinen, mutta jäsentelyt sitäkin enemmän.

Jaakko Häkkinen

Kiitokset kaikille kommentoijille! Puolueettomuuteen tosiaan pyrin, oma lusikkani ei ole kummankaan osapuolen sopassa. Äitini puolelta olen lappilainen ja jokusen sukupolven takaa raaputtaen sieltäkin löytyy saamelaisia. Itsekään en ole vielä kauaa ollut tietoinen tästä kiistasta, jonka äänekkäin uuslappalaisaktivisti taitaa olla Jouni Kitti:
http://www.elisanet.fi/kitit/jkitti/kirjoituksia.html
http://www.suonttavaara.se/Kemisompio.htm

Jouni Halonen:
”Toinen asia tietenkin on, miten nyt Lapissa asuvien ihmisten lailliset elinmahdollisuudet tasapuolisesti turvataan. Esim. maanomistus sivujuonteineen.”

Se onkin mutkikas juttu... Maanomistus ja maankäyttöoikeudet on varmaan samanlainen ikiväännön kohde kuin valtiolliset rajat: aina löytyy menneisyydestä vaihe jolloin raja onkin ollut eri kohdassa ja aina jompikumpi osapuoli kokee nykyhetken rajat vääriksi. :)

Vesa-Matti Louekoski:
”Minulle saamelaiset ovat jotakin sellaista, joka on Suomeakin tarkasteltaessa todellakin perustelluista syistä kansanryhmä, jota tulisi pitää kuin kukkaa kämmenellä, myös valtion puolelta.”

Aivan, kyseessä on kuitenkin joka tasolla omaperäinen vähemmistökansa, jonka sisäinen diversiteetti voi vielä olla jotenkuten pelastettavissa (esim. inarinsaamelaisten kielipesähanke: http://www.helsinki.fi/hum/sugl/oppimat/AnnikaPasa...).

Vesa-Matti Louekoski:
”Läntisen Lapin alueella vaikuttaa konkreettisesti myös ruotsalainen geeniperimä ja väistämättä myös saamelainen geeniperimä, joita putkahtelee hyvinkin läheltä (sukupuista), jos ajalliseksi perspektiiviksi otetaan esim. 200 vuotta.”

Niinpä, olen omassa sukuselvittelyssänikin törmännyt tähän ilmiöön.

Vesa-Matti Louekoski:
”Se mikä minulle tuossa Jaakon kirjoituksessa välähti, on se ettei näissä vaatimuksissa vain olisi jotakin sellaista taustalla, kuin poronhoitoon ja paliskuntiin liittyvä "politikointi"? Siis taloudelliset ja elinkeinoon liittyvät intressit. Poronhoitoa ovat nimittäin harjoittaneet myös Lapin suomenkielinen väestö vuosisatoja.”

Ymmärtäähän sen kyllä, että jos elinkeino on sama mutta toisilla on paremmat oikeudet vain etnisen identiteetin perusteella, niin voi hyvinkin kokea tilanteen epäoikeudenmukaiseksi. Mutta tilanteen ratkaiseminen vaatimalla suomalaisten osajoukolle alkuperäiskansan oikeuksia on kuitenkin umpikuja.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Asiallinen ja kiihkoton kirjoitus aiheesta mikä ei etelässä liene kovin tarkkaan tunnettu.

Itse olen äidin puolelta hyvinkin lappilainen - napapiirin tasolla Ruotsin puolelta Kemijärvelle ja siitä väliltä. Ruotsissa ehkä sanoisivat noista sen puolen juurista että kveeni. Joka tapauksessa, on siinä svealainen Henrik Bagare Alakainualla (Kalix) jo 1400-luvun lopulla sotkemassa kuviota - ja toisaalta susiko sen ottaa selvää miten paljon Javaruksen Suopangeissa on vanhaa lappia. Rovaniemen Korvat siinä välillä. Eli erittäin lappilainen, vähemmän lappalainen tämän puolen lähtö. Vaikka oli niitä poroja.
Avaudun tässä selvittääkseni asiaa etelän suuntaan. Lappilaisille nämät kiemurat ovat tunnetut.

Muuten en kyllä tikullakaan rupia hämmentämään tuota "lappalaiskeskustelua". Siinä vain.

Käyttäjän SeppoRustanius kuva
Seppo Rustanius

Tein 80-luvulla dokumenntielokuvan saamelaisista; BASSI DUOTTAR-SAAMELAISTEN KULTTUURISTA JA USKONNOSTA, 36MIN.1987.
Tein perusteellista research-työtä taustoittaakseni dokumenttielokuvaani. Lähestyin saamelaisuutta historiallisesti, kulttuurisesti, poliittisesti, yhteiskunnallisesti(siis saamelaisen yhteisön olemuksen kautta,sic), ja myös uskontotieteen näkökulmasta, verrokkeina muutamat muut alkuperäiskansat. Keskustelut arvostamieni asinatuntijoiden kanssa avasivat monia ovia nähdä saamelaisten pitkän historian problematiikkaa. Kaiken tämän lisäksi tapasin saamelaisia. Lähestyin aihepiiriä akateemiselta tasolta, käytännön kysymyksenasetteluista ja lisäksi henkilökohtaisesti emotionaaliselta.
Ja kaikkea sitä materiaalia kykenin käsittelemään mahdollisimman "objektiivisesti"!Itse kun piirsin kartan ja vedin viivoja aiheesta toiseen ja lopuksi huomasin, että lähes kaikki viivat veivät osastoon kieli, saamen kieli!
Suositan tutustua Kaisa Korpijaakon tutkimukseen "Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa". Helsinki 1989, Lakimiesliiton kustannus.
Ehkä Kaisan tutkimus voisi kirvoittaa asiallisen keskustelun "saamelaiskysymyksessä"!

Jaakko Häkkinen

Kiitos uusille kommentoijille! Harvinaisen asialinjalla, vaikka aihe kuumentaa tunteita... :)

Toimituksen poiminnat